Luja ja järkkymätön
Jos olemme uskollisia ja kestämme loppuun asti, saamme kaikki taivaallisen Isän siunaukset, vieläpä iankaikkisen elämän ja korotuksen.
Olen kiitollinen siitä, että saan olla mukana tässä eri puolilta maailmaa olevien uskollisten naisten kokouksessa. Olen tavannut tuhansia teistä eri maissa. Uskollisuutenne ja omistautumisenne ovat vahvistaneet minua. Esimerkkinne hyvyydestä ja sitoutumisesta evankeliumiin ovat innoittaneet minua. Hiljaiset, epäitsekkäät palvelun tekonne sekä todistuksen ja vakaumuksen sananne ovat tehneet minut nöyräksi.
Tänä iltana esitän jokaiselle teistä ne samat kysymykset, jotka olen esittänyt monille teistä keskusteluissamme.
-
Mikä auttaa sinua olemaan luja ja järkkymätön, kun kohtaat sellaisia haasteita, jotka koettelevat uskoasi?
-
Mikä kannattelee sinua koettelemusten ja vastoinkäymisten läpi?
-
Mikä auttaa sinua kestämään ja tulemaan Kristuksen tosi opetuslapseksi?
Seuraavassa on muutamia minulle antamianne vastauksia:
-
teidän tietonne siitä, että taivaallinen Isä rakastaa teitä ja pitää teistä huolen
-
teidän toivonne siitä, että Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin kautta kaikki uskollisille luvatut siunaukset täyttyvät
-
teidän tietonne lunastussuunnitelmasta.
Sanomani tänään käsittelee syvällisemmin näitä vakuutuksia, jotka ovat tulleet sydämestänne.
Kohdassa Room. 8:16 sanotaan: ”Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” Muistan, että ensimmäisen kerran tunsin täysin varmasti, että taivaallinen Isä tuntee minut, rakastaa minua ja pitää minusta huolta, kun 15-vuotiaana astuin kasteen vesiin. Ennen sitä tiesin, että Jumala on olemassa ja että Jeesus Kristus on maailman Vapahtaja. Uskoin Heihin ja rakastin Heitä, mutten ollut koskaan tuntenut Heidän rakkauttaan ja huolenpitoaan omakohtaisesti ennen kuin tuona päivänä riemuitessani mahdollisuudesta solmia kasteenliitot.
Käsitin, kuinka suuri ihme oli, että lähetyssaarnaajat olivat löytäneet minut ja opettaneet minua, erityisesti kun kahden miljoonan ihmisen keskuudessa oli vain kourallinen lähetyssaarnaajia! Tiesin silloin, että taivaallinen Isä tunsi minut ja rakasti minua niin erityisellä tavalla, että Hän johdatti lähetyssaarnaajat kotiini.
Tiedän nyt, että Jumala on rakkauden Jumala. Se on totta, sillä me olemme Hänen lapsiaan ja Hän haluaa, että meillä kaikilla on ilo ja iankaikkinen onni. Hänen työnsä ja kirkkautensa on se, että me saisimme kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän.1 Sen vuoksi Hän antoi meille iankaikkisen onnensuunnitelman. Elämämme tarkoitus on, että saavutamme itse iankaikkisen elämän ja korotuksen sekä autamme muitakin saavuttamaan ne. Hän loi tämän maailman meitä varten, jotta saisimme fyysisen ruumiin ja jotta uskoamme koeteltaisiin. Hän antoi meille kallisarvoisen tahdonvapauden lahjan, jota käyttämällä voimme valita tien, joka johtaa ikuiseen onneen. Taivaallisen Isän lunastussuunnitelma on teitä ja minua varten. Se on kaikkia Hänen lapsiaan varten.
”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa.’”2
”Ja hän antoi heille käskyjä, että heidän oli palveltava Herraa, Jumalaansa – –. Ja Aadam oli kuuliainen Herran käskyille.”3
Aadam ja Eeva saivat lapsia, ja suunnitelman toteutuminen jatkui.
Tiedän, että meillä kullakin on Jumalan tyttärenä erittäin tärkeä ja keskeinen rooli. Hän on antanut tyttärilleen jumalallisia ominaisuuksia työnsä edistämiseksi. Jumala on uskonut naisille lasten synnyttämisen ja kasvattamisen pyhän työn. Mikään muu työ ei ole tärkeämpää. Se on pyhä kutsumus. Naisen jaloin tehtävä on iankaikkisen perheen rakentamisen pyhä työ, ihannetapauksessa yhdessä aviomiehensä kanssa.
Olen tietoinen siitä, että jotkut sisaristamme eivät ole vielä saaneet avioliiton tai lasten siunauksia. Vakuutan teille, että aikanaan saatte kaikki uskollisille luvatut siunaukset. Teidän ”täytyy ponnistella eteenpäin lujina Kristuksessa, niin että teillä on täydellinen toivon kirkkaus”, ja kestää loppuun asti saadaksenne iankaikkisen elämän.4 Iankaikkisesta näkökulmasta katsoen siunausten puuttuminen kestää ”vain pienen hetken”5.
Eikä teidän sitä paitsi tarvitse olla naimisissa pitääksenne käskyt ja hoivataksenne perheitä, ystäviä ja muita lähimmäisiä. Teidän lahjojanne, kykyjänne, taitojanne ja hengellistä vahvuuttanne tarvitaan kipeästi valtakunnan rakentamisessa. Herra luottaa halukkuuteenne täyttää näitä välttämättömiä tehtäviä.
Herra sanoo:
”Minä en sinua unohda.
Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt, ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä.”6
Herra rakastaa teitä. Hän tuntee toiveenne ja pettymyksenne. Hän ei teitä unohda, koska teidän tuskanne ja kärsimyksenne ovat alituisesti Hänen silmiensä edessä.
Suurimpana osoituksena Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan on ollut Hänen halukkuutensa lähettää rakas Poikansa Jeesus Kristus sovittamaan syntimme, olemaan Vapahtajamme ja Lunastajamme.
Kohdassa Joh. 3:16 sanotaan: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Vapahtaja sanoo: ”Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä.”7
Jeesuksen Kristuksen halukkuus olla uhrikaritsa osoitti Hänen rakkauttaan Isää kohtaan ja Hänen ääretöntä rakkauttaan meitä jokaista kohtaan.
Jesaja kuvailee Vapahtajan kärsimystä:
”Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme.
– – Meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. – – Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.”8
Herra itse julisti: ”Minä, Jumala, olen kärsinyt tämän kaikkien puolesta, jottei heidän tarvitse kärsiä, jos he tekevät parannuksen.”9
Hän katkaisi kuoleman siteet ja teki koko ihmiskunnalle mahdolliseksi ylösnousemuksen. Hän antoi meille kuolemattomuuden lahjan.
Jeesus Kristus otti kantaakseen meidän syntimme, kärsi ja kuoli tyydyttääkseen oikeudenmukaisuuden vaatimukset, jottei meidän tarvitse kärsiä, jos teemme parannuksen.
Osoitamme hyväksyvämme Jeesuksen Kristuksen Vapahtajaksemme, kun uskomme Häneen, teemme parannuksen synneistämme ja otamme vastaan ne pelastavat toimitukset, jotka vaaditaan Jumalan luo pääsemiseen. Nämä pelastavat toimitukset ovat vertauskuvia niistä liitoista, jotka solmimme. Liitot elää kuuliaisina Jumalan laeille ja käskyille sitovat meidät Häneen ja vahvistavat uskoamme. Uskomme Kristukseen ja lujuutemme Hänessä antavat meille sen rohkeuden ja varmuuden, jota tarvitsemme kohdataksemme elämän haasteita, jotka ovat osa kuolevaisuuden kokemustamme.
Pian sen jälkeen kun aviomieheni vuonna 1992 oli kutsuttu johtamaan Asunciónin lähetyskenttää Paraguayssa, osallistuimme seurakuntakonferenssiin, joka pidettiin eräässä syrjäisessä kylässä Paraguayn Chacossa.10 Matkasimme neljä tuntia päällystettyä tietä ja sitten vielä seitsemän tuntia huonokuntoista tietä. Pitkän matkan vaarat ja vaivat unohtuivat pian, kun tervehdimme Mistolarin onnellisia ja ystävällisiä jäseniä.
Julio Yegros oli nuori seurakunnanjohtaja, ja hän ja hänen vaimonsa Margarita kuuluivat niihin harvoihin perheisiin, jotka oli sinetöity temppelissä. Pyysin heitä kertomaan kokemuksiaan temppelimatkasta.
Siihen aikaan lähin temppeli oli Buenos Airesin temppeli Argentiinassa. Matka Mistolarista temppeliin kesti yhteen suuntaan 27 tuntia, ja he olivat matkustaneet kahden pienen lapsensa kanssa. Se tapahtui keskellä hyvin kylmää talvea, mutta suurin uhrauksin he pääsivät temppeliin, ja heidät sinetöitiin yhteen iankaikkiseksi perheeksi. Kotimatkalla molemmat pienokaiset sairastuivat vakavasti ja kuolivat. Vanhemmat hautasivat lapset matkan varrelle ja palasivat kotiin tyhjin käsin. He olivat murheellisia ja yksinäisiä mutta tunsivat, hämmästyttävää kyllä, lohtua ja rauhaa. He sanoivat tuosta kokemuksesta: ”Lapsemme sinetöitiin meihin Herran huoneessa. Tiedämme, että saamme heidät takaisin luoksemme koko iankaikkisuudeksi. Tämä tieto on suonut meille rauhaa ja lohtua. Meidän täytyy pysyä kelvollisina ja uskollisina niille liitoille, jotka solmimme temppelissä, ja sitten saamme taas olla yhdessä heidän kanssaan.”
Kuinka me kasvatamme uskoamme ja toivoamme, jotta ne olisivat näiden uskollisten paraguaylaisten jäsenten uskon ja toivon kaltaisia?
Kuinka me vahvistamme uskoamme niihin vakuutuksiin, jotka olen kuullut yhä uudelleen hyvin monilta teistä, että te uskotte Jumalan rakkauteen teitä kohtaan, että te luotatte saavanne Hänen siunauksensa ja että te ymmärrätte Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen merkityksen lunastussuunnitelmassa ja oman tärkeän osanne Hänen suunnitelmassaan?
Esitän neljää asiaa, jotka ovat auttaneet minua: rukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen, kuuliaisuus ja palveleminen.
Rukous
Rukous on yhteydenpitoa taivaallisen Isän kanssa. Kun me rukoilemme, me tunnustamme uskomme Häneen ja Hänen voimaansa siunata meitä.
Kohdassa Alma 37:37 sanotaan: ”Kysy Herralta neuvoa kaikissa tekemisissäsi, niin hän ohjaa sinua hyväksesi; niin, kun laskeudut levolle illalla, laskeudu levolle Herran huomaan, jotta hän valvoisi sinua sinun nukkuessasi; ja kun nouset aamulla, olkoon sydämesi täynnä kiitosta Jumalalle; ja jos teet tämän, sinut ylennetään viimeisenä päivänä.”
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Taivaallisen Isän suunnitelman tunteminen ja ymmärtäminen auttaa meitä tietämään, keitä me olemme ja mitä meistä pitäisi tulla.
Herra on antanut käskyn: ”Te tutkitte kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän – ja nehän juuri todistavat minusta.”11
Jokaisen naisen on suuresti tarpeen tutkia pyhiä kirjoituksia. Kun perehdymme paremmin pyhien kirjoitusten totuuksiin, kykenemme soveltamaan niitä elämäämme ja saamme lisää voimaa toteuttaa Jumalan tarkoitukset. Päivittäinen henkilökohtainen rukous ja pyhien kirjoitusten tutkiminen kutsuvat myös Pyhän Hengen vaikutuksen ja voiman elämäämme.
Kuuliaisuus
Herra sanoo: ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.”12 Uskollinen kuuliaisuutemme auttaa meitä kehittämään jumalallisia ominaisuuksia ja muuttamaan sydämemme.
Opissa ja liitoissa meitä neuvotaan:
”Pysy liitoissa, jotka olet tehnyt. – –
Pidä minun käskyni alati, niin sinä saat vanhurskauden kruunun.”13
Sitoutumisemme elää evankeliumin mukaan ravitsee uskoamme ja toivoamme Jeesukseen Kristukseen.
Palveleminen
Meillä on monia tilaisuuksia palvella Häntä. Jokaista sisarta pyydetään etsimään ja auttamaan köyhiä ja apua tarvitsevia keskuudessamme ja ympärillämme. ”Köyhiä ja tarvitsevia” ovat myös ne, joilla on hengellisiä ja emotionaalisia tarpeita. Jokaisen tehtäväksi on annettu myös kuolleidemme pelastaminen, joka voidaan toteuttaa tekemällä sukututkimus- tai temppelityötä. Meille on annettu käsky kertoa evankeliumista muille, ja on monia tapoja osallistua lähetystyöhön. Kaikki nämä ovat tapoja, joilla me voimme palvella Herraa. Meidän taivaallinen Isämme odottaa niiden, jotka ovat vahvoja, vahvistavan heikkoja, ja teidän oma uskonne vahvistuu, kun te vahvistatte Hänen lapsiaan ja pidätte heistä huolta.
Minä tiedän, että taivaallinen Isä rakastaa jokaista lastaan täydellisesti, yksilöllisesti ja herkeämättä. Tiedän, että meillä naisilla on keskeinen osa onnensuunnitelmassa. Hän pyytää meitä vain tekemään parhaamme, ja meitä jokaista tarvitaan valtakunnan rakentamisessa. Sovitus on todellinen. Jeesus Kristus on meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme. Todistan siitä, että jos olemme uskollisia ja kestämme loppuun asti, saamme kaikki taivaallisen Isän siunaukset, vieläpä iankaikkisen elämän ja korotuksen. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.