Ilmoituksen henki
Ilmoituksen henki on todellinen – ja se voi toimia ja se toimii omassa elämässämme sekä [kirkossa].
Ilmaisen kiitollisuuteni siitä innoituksesta, joka johti valitsemaan minun puheeni jälkeiseksi lauluksi ”Tänään olenko hyvää mä tehnyt lain” (MAP-lauluja, 144). Ymmärrän vihjeen.
Kutsun teidät miettimään kahta kokemusta, jotka useimmilla meistä on ollut valosta.
Ensimmäinen kokemus on se, kun olemme astuneet pimeään huoneeseen ja painaneet valokatkaisijaa. Muistelkaa, kuinka kirkas valon tulva on hetkessä täyttänyt huoneen ja hälventänyt pimeyden. Se, mikä oli aiemmin ollut näkymätöntä ja epämääräistä, tuli selkeäksi ja tunnistettavaksi. Tälle kokemukselle on luonteenomaista välitön ja voimakas valon tunnistaminen.
Toinen kokemus on ollut silloin, kun olemme katselleet yön vaihtumista aamuksi. Muistatteko, kuinka valo on hitaasti ja miltei huomaamatta lisääntynyt taivaanrannassa? Toisin kuin pimeässä huoneessa sytytetty valo, nousevan auringon valo ei ole alkanut loistaa heti. Sen sijaan valon määrä on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti, ja yön pimeyden on korvannut aamun sarastus. Viimein aurinko on noussut taivaanrannan yläpuolelle. Mutta näkyvä todiste auringon lähestyvästä saapumisesta on ollut ilmeinen tunteja ennen kuin aurinko on todella ilmaantunut horisontin yläpuolelle. Tälle kokemukselle on luonteenomaista hienovarainen ja vähittäinen valon huomaaminen.
Näiden kahden tavanomaisen valoon liittyvän kokemuksen avulla me voimme oppia paljon ilmoituksen hengestä. Rukoilen, että Pyhä Henki innoittaa ja ohjaa meitä, kun keskitymme nyt ilmoituksen henkeen ja perusmalleihin siitä, kuinka ilmoitusta saadaan.
Ilmoituksen henki
Ilmoitus on Jumalan yhteydenpitoa lapsiinsa maan päällä ja yksi suurista siunauksista, jotka liittyvät Pyhän Hengen lahjaan ja jatkuvaan kumppanuuteen. Profeetta Joseph Smith on opettanut, että ”Pyhä Henki on ilmoituksenantaja” ja että ”kukaan ei voi saada Pyhää Henkeä saamatta ilmoituksia” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 137).
Ilmoituksen henki on jokaisen sellaisen ihmisen ulottuvilla, joka saa asianmukaisella pappeuden valtuudella pelastavat toimitukset – upotuskasteen syntien anteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen lahjan kätten päällepanemisella – ja joka toimii uskossa täyttääkseen pappeuden kehotuksen: ”Ota vastaan Pyhä Henki.” Tätä siunausta ei ole rajattu kirkon johtaville auktoriteeteille, vaan pikemminkin se kuuluu jokaiselle sellaiselle miehelle, naiselle ja lapselle, joka saavuttaa vastuullisen iän ja solmii pyhiä liittoja, ja sen pitäisi toimia heidän elämässään. Vilpitön halu ja kelvollisuus kutsuvat elämäämme ilmoituksen hengen.
Joseph Smith ja Oliver Cowdery saivat arvokkaan kokemuksen ilmoituksen hengestä kääntäessään Mormonin kirjaa. Nämä veljet oppivat, että he voisivat saada mitä tahansa sellaista tietoa, mitä he tarvitsisivat saattaakseen työnsä päätökseen, jos he pyytäisivät uskossa rehellisin sydämin luottaen siihen, että he saisivat. Ja ajan mittaan he ymmärsivät yhä paremmin sen, että ilmoituksen henki toimii yleensä ajatuksina ja tunteina, joita Pyhän Hengen voima tuo mieleemme ja sydämeemme. (Ks. OL 8:1–2; 100:5–8.) Herra opettikin heitä: ”Nyt, katso, tämä on ilmoituksen henki; katso, tämä on henki, jonka avulla Mooses johdatti Israelin lapset Punaisenmeren poikki kuivaa maata myöten. Ja nyt tämä on sinun lahjasi; käytä sitä.” (OL 8:3–4.)
Tähdennän ilmoituksen hengen yhteydessä ilmausta ”käytä sitä”. Pyhissä kirjoituksissa Pyhän Hengen vaikutusta kuvataan usein hiljaiseksi, vienoksi ääneksi (ks. 1. Kun. 19:12; 1. Nefi. 17:45; ks. myös 3. Nefi 11:3) ja täydellisen lempeäksi ääneksi (ks. Hel. 5:30). Koska Henki kuiskaa meille hellästi ja lempeästi, on helppoa ymmärtää, miksi meidän pitäisi karttaa sopimatonta mediatarjontaa, pornografiaa ja vahingollisia, riippuvuutta aiheuttavia aineita ja käyttäytymistapoja. Nämä vastustajan työkalut voivat heikentää ja lopulta tuhota kykymme tunnistaa Jumalan hienovaraiset viestit, jotka Hänen Henkensä voima välittää, ja kykymme vastata niihin. Jokaisen meistä tulee harkita vakavasti ja pohtia rukoillen, kuinka voimme torjua paholaisen houkutukset ja käyttää vanhurskaasti tätä ilmoituksen henkeä omassa elämässämme ja perheemme elämässä.
Ilmoituksen malleja
Ilmoitusta annetaan monin eri tavoin, joita ovat esimerkiksi unet, näyt, keskustelut taivaallisten sanansaattajien kanssa ja innoitus. Jotkin ilmoitukset saadaan heti ja voimakkaina. Toiset tunnistetaan vähitellen ja hienovaraisesti. Kaksi kuvaamaani kokemusta valosta auttavat meitä ymmärtämään paremmin näitä kahta ilmoituksen perusmallia.
Pimeässä huoneessa sytytettävää valoa voi verrata viestin saamiseen Jumalalta nopeasti, täydellisesti ja yhdellä kertaa. Monet meistä ovat kokeneet tämän ilmoituksen mallin, kun olemme saaneet vastauksia vilpittömiin rukouksiin tai meille on annettu tarvitsemaamme ohjausta tai suojelusta Jumalan tahdon ja aikataulun mukaan. Kuvauksia tällaisista välittömistä ja voimakkaista ilmenemisistä on pyhissä kirjoituksissa, niistä kerrotaan kirkon historiassa ja niistä on todisteita omassa elämässämme. Näitä voimallisia ihmeitä todellakin tapahtuu. Tämä ilmoituksen malli on kuitenkin pikemminkin harvinainen kuin yleinen.
Nousevasta auringosta säteilevän valon vähittäinen lisääntyminen on kuin saisi viestin Jumalalta rivinä rivin päälle, opetuksena opetuksen päälle (ks. 2. Nefi 28:30). Useimmin ilmoitus tulee pieninä palasina ajan kuluessa, ja sitä suodaan halumme, kelvollisuutemme ja valmistautumisemme mukaan. Sellaiset yhteydenotot taivaalliselta Isältä laskeutuvat sieluumme vähitellen ja lempeästi ”kuin kaste taivaasta” (OL 121:45). Tämä ilmoituksen malli on enemmänkin yleinen kuin harvinainen ja tulee selkeästi esiin Nefin kokemuksissa, kun hän kokeili useita eri lähestymistapoja, ennen kuin onnistui saamaan pronssilevyt Labanilta (ks. 1. Nefi 3–4). Viimein Henki johdatti hänet Jerusalemiin hänen edeltä käsin tietämättä, mitä hänen pitäisi tehdä (ks. 1. Nefi 4:6). Eikä Nefi oppinut rakentamaan taidokasta laivaa yhdellä kertaa vaan ”Herra näytti [hänelle] aika ajoin, millä tavoin [hänen] tuli käsitellä laivapuita” (1. Nefi 18:1).
Niin kirkon historia kuin oma elämämmekin on täynnä esimerkkejä Herran mallista antaa ilmoitusta rivinä rivin päälle, opetuksena opetuksen päälle. Esimerkiksi palautetun evankeliumin perustotuuksia ei annettu profeetta Joseph Smithille yhdellä kertaa pyhässä lehdossa. Näitä korvaamattomia aarteita ilmoitettiin, kun olosuhteet sitä edellyttivät ja ajoitus oli oikea.
Presidentti Joseph F. Smith selitti, kuinka tämä ilmoituksen malli ilmeni hänen elämässään. ”Nuorena poikana – – pyysin usein, että Herra näyttäisi minulle jonkin ihmeen, jotta saisin todistuksen. Mutta Herra pidätti minulta ihmeet ja näytti minulle totuuden, rivin rivin päälle – – kunnes Hän sai koko olemukseni totuuden tuntoon ja kunnes epäilys ja pelko oli minusta täysin pyyhitty pois. Hänen ei tarvinnut lähettää luokseni taivaan enkeliä tätä tarkoitusta varten, eikä Hänen tarvinnut puhua ylienkelin pasuunan äänellä. Elävän Jumalan Hengen hiljaisen äänen kuiskauksin Hän antoi minulle sen todistuksen, jonka omistan. Ja tämän periaatteen ja voiman avulla Hän antaa kaikille ihmislapsille pysyvän tiedon totuudesta, ja se saa heidät tuntemaan totuuden niin kuin Jumala sen tuntee, ja tekemään Jumalan tahdon niin kuin Kristus sen tekee. Eikä mikään määrä ihmeellisiä merkkejä saisi koskaan tätä aikaan.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 268.)
Meillä kirkon jäsenillä on taipumus korostaa ihmeellisiä ja dramaattisia hengellisiä ilmenemisiä niin paljon, ettemme kenties arvosta sitä tavanomaista mallia, jolla Pyhä Henki tekee työtään, tai saatamme jopa väheksyä sitä. Koska keino saada pieniä ja vähittäisiä hengellisiä vaikutelmia, joista ajan myötä ja täydellisesti koostuu haluttu vastaus tai tarvitsemamme ohjaus, on niin yksinkertainen (ks. 1. Nefi 17:41), me saatamme katsoa ”yli maalin” (MK Jaak. 4:14).
Olen puhunut monien sellaisten ihmisten kanssa, jotka asettavat kyseenalaiseksi oman todistuksensa voiman ja vähättelevät hengellistä kykyään, koska eivät saa lukuisia, ihmeellisiä tai voimakkaita vaikutelmia. Ehkäpä me – miettiessämme Josephin kokemuksia pyhässä lehdossa, Saulin kokemuksia tiellä Damaskokseen ja Alma nuoremman kokemuksia – alamme uskoa, että meissä on jokin vialla tai että meiltä puuttuu jotakin, ellei elämässämme ole näitä tunnettuja ja hengellisesti vaikuttavia esimerkkejä. Jos teillä on ollut samankaltaisia ajatuksia tai epäilyksiä, tietäkää, että se on melko normaalia. Ponnistelkaa vain eteenpäin kuuliaisesti ja Vapahtajaan uskoen. Kun teette niin, ”ette voi mennä harhaan” (OL 80:3).
Presidentti Joseph F. Smith on neuvonut: ”Näyttäkää minulle myöhempien aikojen pyhiä, joiden täytyy saada ravinnokseen ihmeitä, merkkejä ja näkyjä pysyäkseen kestävinä kirkossa, niin näytän teille – – jäseniä, jotka eivät ole hyvämaineisia Jumalan edessä ja jotka kulkevat lipevillä poluilla. Loistavat ilmestykset eivät tuo meille varmuutta totuudesta, vaan sen tuo nöyryys ja uskollinen kuuliaisuus Jumalan käskyille ja laeille.” (Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1900, s. 40.)
Vielä yksi tyypillinen valoon liittyvä kokemus auttaa meitä oppimaan lisätotuuden ”rivinä rivin päälle, opetuksena opetuksen päälle” -kaltaisesta ilmoituksen mallista. Joskus auringon noustessa aamu on pilvinen tai sumuinen. Pilvisen sään vuoksi valon havaitseminen on vaikeampaa eikä ole mahdollista erottaa juuri sitä hetkeä, jolloin aurinko kohoaa taivaanrannan yläpuolelle. Mutta sellaisinakin aamuina meillä on riittävästi valoa tunnistaaksemme uuden päivän alkaneen ja hoitaaksemme tehtävämme.
Samalla tavoin saamme monta kertaa ilmoitusta tunnistamatta täsmälleen, kuinka tai milloin saamme ilmoitusta. Eräs tärkeä tapahtuma kirkon historiassa havainnollistaa tätä periaatetta.
Keväällä 1829 Oliver Cowdery toimi opettajana Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa. Kun hän sai kuulla Joseph Smithistä ja Mormonin kirjan käännöstyöstä, hän tunsi innoitusta tarjota apuaan nuorelle profeetalle. Sen johdosta hän matkusti Harmonyyn Pennsylvanian osavaltioon ja ryhtyi Josephin kirjuriksi. Hänen saapumisensa ajankohta ja hänen antamansa apu olivat elintärkeitä Mormonin kirjan esiintulolle.
Vapahtaja ilmoitti myöhemmin Oliverille, että niin usein kuin hän oli rukoillut johdatusta, hän oli saanut Herran Hengen ohjausta. ”Ellei niin olisi tapahtunut”, Herra julisti, ”et olisi siinä, missä olet tällä hetkellä. Katso, sinä tiedät, että olet kysynyt minulta ja että minä valaisin sinun mielesi; ja nyt minä sanon sinulle tämän, jotta tietäisit, että totuuden Henki on sinut valaissut.” (OL 6:14–15.)
Näin Oliver sai profeetta Joseph Smithin välityksellä ilmoituksen, jossa hänelle kerrottiin, että hän oli saanut ilmoitusta. Ilmeisesti Oliver ei ollut tunnistanut, kuinka ja milloin hän oli saanut ohjausta Jumalalta, ja hän tarvitsi tämän ohjeen saadakseen lisää ymmärrystä ilmoituksen hengestä. Vertauskuvallisesti Oliver oli kulkenut pilvisenä aamuna sarastavan auringon valossa.
Niissä monissa epätietoisuuden hetkissä ja haasteissa, joita kohtaamme elämässämme, Jumala vaatii meitä tekemään parhaamme, toimimaan eikä olemaan toiminnan kohteina (ks. 2. Nefi 2:26) ja turvaamaan Häneen. Emme kenties näe enkeleitä, kuule taivaallisia ääniä tai saa pakahduttavia hengellisiä vaikutelmia. Saatamme usein ponnistella eteenpäin toivoen ja rukoillen – mutta vailla ehdotonta varmuutta – että toimimme Jumalan tahdon mukaan. Mutta kun kunnioitamme liittojamme ja pidämme käskyt, kun pyrimme entistä johdonmukaisemmin tekemään hyvää ja tulemaan paremmiksi, voimme kulkea varmoina siitä, että Jumala ohjaa askeliamme. Ja voimme puhua varmoina siitä, että Jumala innoittaa sanomisiamme. Sitä tarkoittaa osaltaan pyhien kirjoitusten kohta, joka julistaa: ”Silloin sinun luottamuksesi vahvistuu Jumalan edessä” (OL 121:45).
Kun tavoittelette oikealla tavalla ilmoituksen henkeä ja käytätte sitä, lupaan, että tulette vaeltamaan Herran valossa (ks. Jes. 2:5; 2. Nefi 12:5). Joskus ilmoituksen henki toimii heti ja voimakkaana, toisinaan hienovaraisesti ja vähitellen ja usein niin hennoin keinoin, ettette edes tietoisesti tunnista sitä. Mutta riippumatta siitä mallista, jolla tätä siunausta saadaan, sen tuoma valo valaisee sielunne ja avartaa ymmärryksenne (ks. Alma 5:7; Alma 32:28) sekä ohjaa ja suojelee teitä ja perhettänne.
Julistan apostolisen todistukseni siitä, että Isä ja Poika elävät. Ilmoituksen henki on todellinen – ja se voi toimia ja se toimii omassa elämässämme sekä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Näistä totuuksista todistan Herran Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.