Ruokavarasiunauksemme
Bruce Richards, Illinois, USA
Aloimme vaimoni Brittneyn kanssa hankkia ruokavaraa avioliittomme alkuaikoina. Ensimmäisinä kuukausina häidemme jälkeen ostimme muutamia varastokelpoisia tuotteita joka kerta kun kävimme ruokaostoksilla. Lisäämällä vähän kerrallaan saimme koottua hyödyllisen ruokavaran. Emme tienneet, milloin meillä olisi tarve käyttää sitä, mutta tiesimme, että se oli tärkeä.
Oltuamme vuoden naimisissa muutimme toiselle puolen maata jatko-opintoja varten ja otimme ruokavaramme mukaan. Meillä oli taloudellisia vaikeuksia. Olimme käyttäneet kaikki säästömme asunnon hankkimiseen, eikä Brittney saanut ansiotuloa toimiessaan opetusharjoittelijana. Maksoimme laskumme sen tulon turvin, jonka sain toimessani yliopiston assistenttina, mutta tuloni eivät riittäneet pitkälle.
Taloutemme kärsi vielä takaiskun toisena yönä uudessa kodissamme. Brittney heräsi ankariin vatsakipuihin, ja kun ne eivät muutaman tunnin jälkeenkään hellittäneet, lähdimme sairaalaan. Myöhemmin sinä päivänä häneltä poistettiin umpilisäke.
Hänen toivuttuaan istuuduimme budjetoimaan rahojamme. Laskiessamme seuraavien neljän kuukauden laskujen summaa – johon sisältyi sairaalassa tehty leikkaus – huomasimme, että tulisimme silti toimeen ottamatta velkaa. Se edellytti kuitenkin, ettemme käyttäisi ruokaan enempää kuin 25 dollaria kuukaudessa. Se oli suunnilleen neljäsosa siitä, mitä olimme yleensä käyttäneet.
Ruokavara, jonka olimme hankkineet kuluneen vuoden aikana, osoittautui korvaamattomaksi. Se riitti kattamaan perustarpeemme neljäksi kuukaudeksi, ja käytimme budjetoimamme 25 dollaria maidon ja muiden tuoretuotteiden hankkimiseen. Emme syöneet hienoja ruokia, mutta emme olleet nälissämmekään.
Kun elimme säästeliäästi ja palvelimme auliisti muita, saimme lisää siunauksia. Yksi opiskelutovereistani sai opintonsa päätökseen ja pyysi meitä auttamaan perheensä muutossa. Ollessamme auttamassa hän kysyi, haluaisimmeko ottaa heidän pakastimeensa jääneen ruoan. Hänen ystävällisyytensä ansiosta meillä oli nyt lihaa ruokavaramme täydennyksenä.
Herra siunasi meitä, kun hankimme ruokavaramme, maksoimme kymmenyksemme ja osoitimme auliutta palvella. Me selviydyimme noista kuukausista lainaamatta yhtään rahaa. Tuon lukukauden jälkeen vaimoni sai kokopäivätyön, ja meillä oli varaa käyttää enemmän rahaa ruokaostoksiin. Kartutimme jälleen itsellemme ruokavaran, ja meitä siunataan edelleen, kun noudatamme Herran käskyjä.