Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma
Ikuisesti perheenä ja ystävinä
Asutpa missä tahansa, sinulla on ystäviä, jotka etsivät sitä suurempaa onnea, jonka olet löytänyt elämällä Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin mukaan. He eivät ehkä kykene kuvaamaan sitä onnea sanoin, mutta he voivat tunnistaa sen nähdessään sen sinun elämässäsi. He ovat innokkaita saamaan selville tuon onnen lähteen, etenkin nähdessään sinunkin kokevan koettelemuksia.
Olet tuntenut onnea pitäessäsi Jumalan käskyt. Se on luvattu tulos evankeliumin mukaisesta elämästä (ks. Moosia 2:41). Et noudata Herran käskyjä uskollisesti vain siksi, että muut ihmiset näkisivät sen, mutta Herra valmistaa niitä, jotka näkevät sinun onnesi, kuulemaan evankeliumin palautuksen hyvän sanoman.
Saamasi siunaukset ovat suoneet sinulle velvoitteita ja hienoja tilaisuuksia. Liiton tehneenä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena sinulla on velvollisuus tarjota toisille, etenkin ystävillesi ja sukulaisillesi, tilaisuus löytää lisää onnea.
Herra näki mahdollisuutesi ja kuvaili velvoitettasi tällä käskyllä: ”Jokaisen, jota on varoitettu, kuuluu varoittaa lähimmäistään” (OL 88:81).
Herra tekee tuosta käskystä helpomman noudattaa sen muutoksen myötä, joka tapahtuu sydämessäsi, kun otat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin vastaan ja elät sen mukaan. Sen tuloksena rakkautesi muita kohtaan kasvaa, samoin kuin halusi suoda heille sama onni, jonka olet itse kokenut.
Yksi esimerkki tuosta muutoksesta on se, kuinka otat vastaan tilaisuuden auttaa Herran lähetystyössä. Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat saavat pian huomata, että he voivat odottaa todellisen käännynnäisen suhtautuvan lämpimästi nimiviitepyyntöön. Käännynnäinen haluaa kovasti, että ystävät ja sukulaiset voisivat jakaa hänen onnensa.
Kun seurakunnan lähetystyönjohtaja tai lähetyssaarnaajat kysyvät sellaisten ihmisten nimiä, joita he voisivat opettaa, voit pitää sitä suurena kohteliaisuutena. He tietävät, että ystävät ovat nähneet sinun onnesi, ja siksi noita ystäviä on valmisteltu kuulemaan evankeliumia ja ottamaan se vastaan. Ja he luottavat siihen, että sinä olet se ystävä, jota nuo ihmiset tarvitsevat tullessaan Herran valtakuntaan.
Sinun ei pidä pelätä, että menettäisit ystäviä, kun pyydät lähetyssaarnaajia tapaamaan heidät. Minulla on ystäviä, jotka ovat torjuneet lähetyssaarnaajat, mutta he ovat silti vuosien varrella kiittäneet minua siitä, että olen tarjonnut heille tilaisuutta saada jotakin sellaista, minkä he tietävät olevan hyvin kallisarvoista minulle. Voit saada heistä ikuisia ystäviä tarjoamalla heille evankeliumin, jonka he näkevät tuovan sinulle onnea. Älä koskaan jätä väliin tilaisuutta kehottaa jotakuta ystävää tai etenkin sukulaista noudattamaan onnensuunnitelmaa.
Tuon kutsun esittämiseen ei ole suurenmoisempaa tilaisuutta kuin kirkon temppeleissä. Siellä Herra voi tarjota pelastuksen toimitukset esivanhemmillemme, jotka eivät voineet saada niitä eläessään. He katselevat sinua ylhäältä rakastaen ja toivoen. Herra on luvannut, että he saavat tilaisuuden tulla Hänen valtakuntaansa (ks. OL 137:7–8), ja Hän on istuttanut sydämeesi rakkauden heitä kohtaan.
Monet teistä ovat tunteneet iloa tarjotessanne toisille temppelin toimitukset samalla tavalla kuin koette iloa antaessanne lähetyssaarnaajille sellaisten ihmisten nimiä, joita he voivat tavata. Olet kokenut vielä suurempaa iloa suorittaessasi noita toimituksia esivanhempiesi puolesta. Profeetta Joseph Smithille ilmoitettiin, että meidän iankaikkinen onnemme on mahdollista vain siten, että tarjoamme esivanhemmillemme keinon saada saman siunauksen temppelin sijaistoimitusten välityksellä (ks. OL 128:18).
Joulunaika kääntää sydämemme Vapahtajaan ja siihen iloon, jonka Hänen evankeliuminsa on tuonut meille. Me osoitamme kiitollisuutemme Hänelle parhaiten tarjoamalla tuon onnen toisille. Kiitollisuus muuttuu iloksi, kun annamme lähetyssaarnaajille nimiä ja kun viemme omien esivanhempiemme nimiä temppeliin. Tuo todiste kiitollisuudestamme voi luoda ystävyyssuhteita ja perheitä, jotka kestävät iankaikkisesti.
Tämän sanoman opettaminen
Presidentti Eyring selittää, että me voimme osoittaa kiitollisuutemme Vapahtajalle kertomalla evankeliumista muille. Voit keskustella niiden kanssa, joita opetat, siitä, kuinka evankeliumin lahja on tuonut siunausta heidän elämäänsä. Voit kehottaa heitä miettimään rukoillen niitä ihmisiä, joiden kanssa he haluaisivat jakaa evankeliumin lahjan ja kuinka he voisivat tehdä sen.