Auta minua epäuskossani

Stephanie Hughes, Texas, Yhdysvallat

Yhtenä viikonloppuna herätessäni en pystynyt kuulemaan vasemmalla korvallani. Soitin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille ja varasin ajan.

Lääkäri lähetti minut heti audiologin luo kuulotestiin. Aloin huolestua, kun en kuullut mitään testiääniä vasemmalla korvallani. Testin jälkeen audiologi vahvisti, että kärsin sensorineuraalisesta kuulonmenetyksestä, mikä tarkoitti sitä, että kuulemiseen tarvittava aivohermo oli vahingoittunut.

Olin järkyttynyt. Olin vasta 26-vuotias, ja nyt jo keskustelin kuulolaitteen tarpeellisuudesta. Yksi suurimmista intohimoistani on musiikki. Pystyisinkö yhä soittamaan ja laulamaan?

Lääkäri määräsi erästä steroidia nähdäkseen, olisiko siitä apua, mutta hän oli varma siitä, että kuulonmenetykseni oli pysyvä.

Tunteeni saivat minut pian valtaansa, ja kyyneleet tulvivat silmiini. Pelkäsin, mitä tulevaisuus toisi, ja olin surullinen siitä, etten koskaan enää kuulisi normaalisti.

Sinä iltana mieheni Brian ehdotti, että hän voisi antaa minulle pappeuden siunauksen. Odotin, että tuo siunaus antaisi minulle lohtua ja voimaa tulla toimeen kuulonmenetykseni kanssa, mutta sen sijaan Brian lupasi siunauksessaan, että kuuloni palautuisi täysin. En voinut uskoa sitä.

”Mieheni on täytynyt erehtyä”, minä ajattelin. Lääkäri oli nähnyt monia kaltaisiani tapauksia ja sanonut, ettei kuuloni palautuisi koskaan.

Jälkeenpäin kysyin Brianilta, oliko luvattu siunaus hänen mielestään hänen tahtonsa vai Herran. Brian sanoi minulle tunteneensa vahvan kehotuksen antaa sen lupauksen. En ollut vakuuttunut.

Kun pohdin tilaani, muistin Markuksen evankeliumista kohdan, jossa Jeesus sanoo epätoivoiselle isälle, että ”kaikki on mahdollista sille, joka uskoo”. Mies vastasi: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” (Mark. 9:23–24.) Se oli minun pyyntöni sinä iltana taivaalliselle Isälleni. Halusin uskoa, että parantuisin, mutta olin epävarma. Minulta puuttui uskoa, että Herra auttaisi minua kriisissäni.

Rukoukseni jälkeen mietin oppiaihetta, jonka olin opettanut nuorille naisille pappeuden siunausten voimasta. Olin kehottanut luokan jäseniä pyytämään siunauksia ja sanonut, että Herra voi parantaa sairaita siunausten avulla. Kuinka voisin odottaa heidän uskovan minua, jos minulta puuttui uskoa? Päätin panna luottamukseni Herraan – Hän ei ollut valehdellut minulle aiemmin.

Kaksi viikkoa myöhemmin kuuloni palautui täysin. Audiologi ja lääkäri olivat ällistyneitä.

Olen ikuisesti kiitollinen taivaalliselle Isälle siitä, että kuuloni palasi, mutta olen vieläkin kiitollisempi saamastani opetuksesta. Vaikka aina ei käykään niin kuin meille siunauksessa luvataan, tiedän, että Herra siunaa meitä, jos osoitamme uskoamme ja luottamustamme Häneen.