Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma
”Oppikaa minusta”
Presidentti Thomas S. Monson
Yksityiskohta Carl Heinrich Blochin teoksesta Sallikaa lasten tulla minun luokseni
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa me kaikki olemme opettajia ja me kaikki olemme oppijoita. Kaikille kuuluu tämä lempeä kutsu Herraltamme: ”Oppikaa minusta – –, ja teidän sielunne löytää levon.”1
Kutsun kaikkia myöhempien aikojen pyhiä pohtimaan opettamistaan ja oppimistaan ja kääntymään niissä oppaanamme olevan Vapahtajan puoleen. Me tiedämme, että tämä ”Jumalan lähettämä opettaja”2 oli enemmän kuin pelkkä opettaja. Hän, joka opetti meitä rakastamaan Herraa, Jumalaamme, koko sydämestämme, koko sielustamme, koko voimastamme ja koko mielestämme ja rakastamaan lähimmäistämme niin kuin itseämme, on Mestariopettaja ja täydellisen elämän esikuva.
Juuri Hän julisti: ”Tule – – ja seuraa minua.”3 ”Minä olen antanut teille esimerkin.”4
Ellette käänny
Jeesus opetti yksinkertaista ja kuitenkin syvällistä totuutta, kuten Matteuksen evankeliumissa kerrotaan. Sen jälkeen kun Jeesus ja Hänen opetuslapsensa olivat laskeutuneet Kirkastusvuorelta, he viivähtivät hetken Galileassa ja menivät sitten Kapernaumiin. Siellä Jeesuksen luo tuli opetuslapsia, jotka kysyivät:
”’Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?’
Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen
ja sanoi: ’Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.’”5
Kirkossa evankeliumin opettamisen päämääränä ei ole kaataa tietoa Jumalan lasten mieleen, olipa se sitten kotona, luokkahuoneessa tai lähetyskentällä. Tarkoituksena ei ole osoittaa, kuinka paljon isä tai äiti, opettaja tai lähetyssaarnaaja tietää. Eikä tarkoituksena ole pelkästään lisätä tietoa Vapahtajastamme ja Hänen kirkostaan.
Opettamisen peruspäämääränä on auttaa taivaallisen Isän poikia ja tyttäriä palaamaan Hänen luokseen ja nauttimaan iankaikkisesta elämästä Hänen kanssaan. Tehdäkseen tämän evankeliumin opetuksen täytyy kannustaa heitä eteenpäin päivittäisen opetuslapseuden ja pyhien liittojen polulla. Pyrkimyksenä on innoittaa yksilöitä ajattelemaan, tuntemaan ja sen jälkeen tekemään jotakin, jotta he eläisivät evankeliumin periaatteiden mukaan. Tavoitteena on vahvistaa uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen ja kokea kääntymys Hänen evankeliumiinsa.
Opettaminen, joka siunaa, käännyttää ja pelastaa, on opettamista, joka noudattaa Vapahtajan esimerkkiä. Opettajat, jotka noudattavat Vapahtajan esimerkkiä, rakastavat ja palvelevat niitä, joita he opettavat. He innoittavat kuulijoitaan jumalallisen totuuden iankaikkisilla opetuksilla. He elävät elämää, josta kannattaa ottaa esimerkkiä.
Rakastakaa ja palvelkaa
Vapahtajan koko palvelutyö ilmensi lähimmäisenrakkautta. Hänen rakkautensa ja palvelemisensa olivat todellakin usein Hänen oppiaiheensa. Samalla tavoin opettajat, jotka itse muistan parhaiten, ovat opettajia, jotka tunsivat oppilaansa, rakastivat heitä ja pitivät heistä huolen. He etsivät eksyneet lampaat. He antoivat elämästä opetuksia, jotka tulen aina muistamaan.
Yksi sellainen opettaja oli Lucy Gertsch. Hän tunsi jokaisen oppilaansa. Hän kävi väsymättä niiden luona, joilta jäi yksi sunnuntai väliin tai jotka eivät käyneet ollenkaan. Me tiesimme, että hän välitti meistä. Yksikään meistä ei ole koskaan unohtanut häntä eikä hänen opetuksiaan.
Monia vuosia myöhemmin, kun Lucy eli elämänsä viimeisiä vaiheita, kävin hänen luonaan. Muistelimme noita kaukaisia päiviä, kun hän oli ollut opettajamme. Puhuimme jokaisesta luokkamme jäsenestä ja keskustelimme siitä, mitä kullekin nyt kuului. Hänen rakkautensa ja huolenpitonsa oli elinikäistä.
Rakastan Herran käskyä, joka on Opissa ja liitoissa:
”Minä annan teille käskyn, että teidän tulee opettaa toisillenne valtakunnan oppia.
Opettakaa tunnollisesti, niin minun armoni on teidän kanssanne.”6
Lucy Gertsch opetti tunnollisesti, koska hän rakasti uupumatta.
Tarjotkaa toivoa ja totuutta
Apostoli Pietari on neuvonut: ”Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.”7
Ehkäpä suurinta toivoa, mitä opettaja voi tarjota, on Jeesuksen Kristuksen evankeliumin totuuksista löytyvä toivo.
”Ja mitä teidän on toivottava?” Mormon kysyi. ”Katso, minä sanon teille, että teidän tulee toivoa Kristuksen sovituksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman kautta tulevanne herätetyiksi iankaikkiseen elämään, ja tätä teidän uskonne tähden häneen.”8
Opettajat, kohottakaa äänenne ja todistakaa jumaluuden todellisesta luonteesta. Julistakaa todistustanne Mormonin kirjasta. Kertokaa niistä loistavista ja hienoista totuuksista, jotka sisältyvät pelastussuunnitelmaan. Käyttäkää kirkon hyväksymää aineistoa, eritoten pyhiä kirjoituksia, opettaaksenne Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin totuuksia niiden puhtaudessa ja yksinkertaisuudessa. Muistakaa Vapahtajan käsky tutkia pyhiä kirjoituksia, ”koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän – ja nehän juuri todistavat minusta”9.
Auttakaa Jumalan lapsia ymmärtämään, mikä tässä elämässä on aitoa ja tärkeää. Auttakaa heitä hankkimaan voimaa valita polkuja, jotka pitävät heidät turvallisesti iankaikkiseen elämään johtavalla tiellä.
Opettakaa totuutta, niin Pyhä Henki on mukana ponnisteluissanne.
”Oppikaa minusta”
Koska Jeesus Kristus oli Isälleen täydellisen kuuliainen ja nöyrä, Hänelle ”karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä”10. Onko meillä päättäväisyyttä tehdä samoin? Aivan kuten Vapahtaja ”sai armoa armon lisäksi”11, meidän täytyy kärsivällisesti ja sinnikkäästi pyytää Jumalalta valoa ja tietoa pyrkimyksissämme oppia evankeliumia.
Kuunteleminen on olennainen oppimisen osatekijä. Kun valmistaudumme ottamaan vastaan opetusta, me tavoittelemme rukoillen innoitusta ja vahvistusta Pyhältä Hengeltä. Me pohdimme, me rukoilemme, me toteutamme evankeliumin opetuksia käytännössä ja me pyrimme saamaan selville Isän tahdon omalla kohdallamme.12
Jeesus ”opetti – – vertauksin monia asioita”13. Nuo vertaukset edellyttävät kuulevia korvia, näkeviä silmiä ja ymmärtäväistä sydäntä. Eläessämme kelvollisesti me kuulemme paremmin Pyhän Hengen kuiskaukset, ja Pyhä Henki voi ”opettaa [meille] kaiken ja palauttaa [mieleemme] kaiken”14.
Kun vastaamme Herran lempeään kutsuun ”Oppikaa minusta”, me saamme osamme Hänen jumalallisesta voimastaan. Kulkekaamme siis eteenpäin kuuliaisuuden hengessä seuraten Esikuvaamme opettamalla siten kuin Hän haluaisi meidän opettavan, ja oppivan siten kuin Hän haluaisi meidän oppivan.