Vyöhykkeen johtohenkilön sanoma
Henkilökohtaisen kääntymyksen polku Vapahtajan luo
Uuden testamentin Matteuksen evankeliumissa, kun Vapahtaja kutsuu Pietaria kävelemään veden päällä, Pietari suuressa innossaan seurata Häntä hylkää kaiken suojan, jota vene hänelle tarjoaa, ja laskeutuu nopeasti veteen. Hetken ajan, ihmeellisellä tavalla, hän kävelee vettä pitkin Vapahtajaa kohti, mutta myrskyn raivotessa voimakkaine tuulineen hänen uskonsa heikkenee, hän alkaa vajota ja huutaa Herralle: ”Herra, pelasta minut!” Sillä hetkellä Vapahtaja ojentaa kätensä, tarttuu häneen ja sanoo: ”Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?” 1
Tämä Pietarin saama suurenmoinen opettavainen kokemus opettaa meille, ettei kääntymys nouse jostakin tapahtumasta sinänsä vaan toiminnasta, joka kestää koko maanpäällisen matkamme ajan. Kääntymykseen kuuluu usko Jeesukseen Kristukseen, päivittäinen parannuksenteko, kasteelle meneminen, Pyhän Hengen vastaanottaminen ja kestäminen loppuun asti. Liittopolku on osa tätä loppuun asti kestämisen matkaa. Kun jatkamme tällä polulla, me pyrimme tulemaan enemmän Kristuksen kaltaisiksi ja luopumaan ”luonnollisesta ihmisestämme”. Mormonin kirjassa kuningas Benjamin kuvaili täydellisesti osaa tästä tapahtumasarjasta kehottaessaan meitä riisumaan päältämme luonnollisen ihmisen, siten opettaen selkeää oppia kääntymyksestä:
”Sillä luonnollinen ihminen on Jumalan vihollinen ja on ollut Aadamin lankeemuksesta asti ja on oleva aina ja ikuisesti, ellei hän taivu Pyhän Hengen kutsuun ja riisu päältään luonnollista ihmistä ja tule pyhäksi Kristuksen, Herran sovituksen kautta ja tule lapsen kaltaiseksi, alistuvaksi, sävyisäksi, nöyräksi, kärsivälliseksi, sellaiseksi, joka on täynnä rakkautta ja halukas alistumaan kaikkeen, mitä Herra näkee hyväksi panna hänen kannettavakseen, niin kuin lapsi alistuu isänsä tahtoon.”2
Tämä pyhien kirjoitusten jae esittää selkeän kuvauksen kääntymyksestä: Langenneen tilamme vuoksi meidän luontainen taipumuksemme on olla vastoin sitä, mikä on Hengestä, joten todellinen kääntymys alkaa, kun alistumme Pyhän Hengen kuiskauksiin. Sitten seuraa pyhittyminen Kristuksen sovituksen avulla. Profeetta Benjaminin kuvailemat ominaisuudet, kuten alistuminen, sävyisyys, nöyryys, kärsivällisyys ja se, että on täynnä rakkautta, ovat todellisen kääntymyksen hedelmiä.
Vanhin Bednar on opettanut sävyisyydestä: ”Sävyisyys on Lunastajaa määrittävä ominaisuus, ja se näkyy vanhurskaana vastaanottavaisuutena, auliina alistuvuutena ja lujana itsehillintänä.3
Kun olemme todella kääntyneet, me antaudumme nopeasti tekemään taivaallisen Isämme tahdon. Vaikka se saattaa monta kertaa tarkoittaa sitä, että heittäydymme tuntemattomaan ja myrskyiseen mereen, elämän koettelemukset ja haasteet auttavat meitä vahvistamaan uskoamme Jeesukseen Kristukseen, kun olemme liittopolulla. Liittojen pitäminen ja tietomme lisääminen tutkimalla ja saamalla henkilökohtaista ilmoitusta ovat avain tähän toimintaan.
Presidentti Russell M. Nelson on opettanut meille: ”Vapahtajamme ja Lunastajamme Jeesus Kristus tekee joitakin voimallisimmista teoistaan tämän päivän ja uudelleen paluunsa välisenä aikana. Tulemme näkemään ihmeellisiä osoituksia siitä, että Isä Jumala ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus johtavat tätä kirkkoa majesteettisuudessa ja kirkkaudessa. Mutta tulevina päivinä ei ole mahdollista selviytyä hengellisesti ilman Pyhän Hengen johdattavaa, ohjaavaa, lohduttavaa ja jatkuvaa vaikutusta.”4
Aivan kuten Pietarin ja muiden apostolien kokemus veneessä, mekin voimme kokea voiman, joka tulee, kun seuraamme Jeesusta Kristusta uskossa, heittäytymällä pelkäämättä Hänen vesiinsä, vailla pelkoa vajoamisesta, koska Hänen vetensä ovat iankaikkisen elämän lähde. Kuten psalminkirjoittaja on sanonut: ”Hän johtaa minut vetten ääreen.”5
Kehotan teitä tekemään henkilökohtaisesta elämästänne päivittäistä kääntymystä kohti Vapahtajaa ja taivaallista Isäämme.
VIITTEET
1. Matt. 14:29–31.
2. Moosia 3:19.
3. David A. Bednar, ”Sydämeltään sävyisä ja nöyrä”, yleiskonferenssi, huhtikuu 2018.
4. Russell M. Nelson, ”Ilmoitusta kirkkoa varten, ilmoitusta elämäämme varten”, yleiskonferenssi, huhtikuu 2018.
5. Ps. 23:2.