Alma 51–52

Teankum

Suojelee kansaansa

Teankum oli johtaja sotapäällikkö Moronin sotajoukossa. Hän yritti pitää nefiläisten kaupungit turvassa lamanilaisilta.

Alma 50:35; 52:19

Amalikkia oli nefiläinen, josta tuli lamanilaisten kuningas. Hän halusi hallita myös nefiläisiä. Hän hyökkäsi nefiläisten kimppuun ja valloitti monia kaupunkeja.

Alma 47:1, 35; 48:1–4; 51:23–28

Teankumin sotajoukko lähti estämään Amalikkian sotajoukkoa hyökkäämästä nefiläisten kaupunkeihin.

Alma 51:28–30

Sotajoukot taistelivat koko päivän. Teankum ja hänen sotajoukkonsa taistelivat voimakkaammin ja taitavammin kuin Amalikkian sotajoukko. Mutta kumpikaan sotajoukko ei voittanut. Kun pimeni, kumpikin sotajoukko lakkasi taistelemasta voidakseen levätä.

Alma 51:31–32

Mutta Teankum ei levännyt. Hän ja hänen palvelijansa menivät salaa Amalikkian leiriin.

Alma 51:33

Teankum livahti Amalikkian telttaan. Hän surmasi Amalikkian ennen kuin Amalikkia ehti herätä. Sitten Teankum palasi leiriinsä ja käski sotilaidensa olla valmiina taistelemaan.

Alma 51:33–36

Kun lamanilaiset heräsivät, he huomasivat, että Amalikkia oli kuollut. He näkivät myös, että Teankum ja hänen sotajoukkonsa olivat valmiita taistelemaan heitä vastaan.

Alma 52:1

Lamanilaiset pelkäsivät ja pakenivat. Teankumin suunnitelma oli saanut lamanilaiset niin pelokkaiksi, etteivät he uskaltaneet hyökätä enää useampiin nefiläiskaupunkeihin. Teankumilla oli nyt aikaa tehdä nefiläiskaupungeista entistä turvallisempia. Hän teki lujasti töitä suojellakseen kansaansa. Hän pystyi pitämään monet nefiläisten kaupungit turvassa.

Alma 52:2–10