”Teankum ja Moroni”, Mormonin kirjan kertomuksia, 2023
Teankum ja Moroni
Osoittivat suurta rohkeutta
Kun Amalikkia oli kuollut, hänen veljestään Ammoronista tuli lamanilaisten kuningas. Ammoron jatkoi taistelua nefiläisiä vastaan. Sota kesti vuosia. Nefiläiset alkoivat päästä voitolle, joten kaikki lamanilaisten sotajoukot pakenivat yhteen kaupunkiin. Moroni, Teankum ja toinen nefiläispäällikkö marssivat sotajoukkoineen lamanilaisten perässä.
Alma 52:3–4; 54:16–24; 62:12–35
Teankum oli vihainen siitä, että Amalikkia ja Ammoron olivat aiheuttaneet tämän suuren, pitkän sodan. Sodan vuoksi monia ihmisiä oli kuollut ja ruokaa oli hyvin vähän. Teankum halusi lopettaa sodan. Hän meni yöllä kaupunkiin etsimään Ammoronia.
Teankum kiipesi kaupungin muurin yli. Hän kulki kaupungissa paikasta toiseen, kunnes löysi paikan, jossa Ammoron nukkui.
Teankum heitti keihään kohti Ammoronia. Se osui lähelle sydäntä. Mutta Ammoron ehti herättää palvelijansa ennen kuolemaansa.
Ammoronin palvelijat ajoivat Teankumia takaa ja surmasivat hänet. Muut nefiläisten johtajat olivat hyvin surullisia Teankumin kuolemasta. Hän oli taistellut urheasti kansansa vapauden puolesta.
Vaikka Teankum kuoli, hän oli auttanut nefiläisiä voittamaan sodan. Hänen vuokseen lamanilaiset menettivät johtajansa. Seuraavana aamuna Moroni taisteli lamanilaisia vastaan ja voitti. Lamanilaiset lähtivät nefiläisten maasta, ja sota päättyi.
Vihdoinkin koitti rauha. Moroni teki lujasti töitä, jotta nefiläisten maa olisi paremmin turvassa lamanilaisilta. Sitten Moroni meni kotiin ja eli rauhassa. Profeetat opettivat evankeliumia ja johtivat Jumalan kirkkoa. Ihmiset luottivat Herraan, ja Hän siunasi heitä.