”Nuori sotajoukko”, Mormonin kirjan kertomuksia, 2023
Nuori sotajoukko
Poikia, jotka luottivat Jumalaan
Nefiläiset olivat sodassa lamanilaisia vastaan ja tarvitsivat apua. Antinefilehiläiset halusivat auttaa. Mutta he olivat luvanneet Herralle olla taistelematta. Kaksituhatta heidän nuorista pojistaan ei ollut antanut sitä lupausta. Sen sijaan pojat lupasivat taistella suojellakseen perheitään. Näitä poikia nimitettiin nuoriksi sotilaiksi.
Nuoret sotilaat valitsivat profeetta Helamanin johtamaan heitä. He olivat pieni ryhmä verrattuna lamanilaisten suureen sotajoukkoon. Mutta Helaman tiesi, että nuoret sotilaat olivat rehellisiä, urheita ja uskollisia. Helamanin johdolla he menivät auttamaan nefiläisiä.
Alma 53:19–22; 56:9–10, 17, 19
Nefiläissotilaat olivat väsyneitä. Mutta kun nuoret sotilaat tulivat, nefiläiset iloitsivat. Nuori sotajoukko antoi heille toivoa ja voimaa. Yhdessä he valmistautuivat taistelemaan lamanilaisia vastaan. Myös nuorten sotilaiden vanhemmat auttoivat tuomalla heille ruokaa ja tarvikkeita.
Lamanilaiset olivat vallanneet monia kaupunkeja ja pitivät niissä sotajoukkojaan. Nefiläisten johtajat halusivat saada lamanilaiset poistumaan eräästä kaupungista. He laativat suunnitelman ja pyysivät apua nuorilta sotilailta.
Nuoret sotilaat olivat vievinään ruokaa läheisessä kaupungissa asuville nefiläisille. Kun lamanilaiset näkivät pienen ryhmän, he lähtivät kaupungistaan ja ajoivat takaa nuoria sotilaita. Lamanilaiset ajattelivat, että heidät olisi helppo vangita.
Nuoret sotilaat pakenivat lamanilaisia. Silloin nefiläisten sotajoukko alkoi ajaa takaa lamanilaisia. Lamanilaiset halusivat saada nuoret sotilaat kiinni ennen kuin nefiläiset saisivat heidät kiinni. Nefiläiset näkivät nuorten sotilaiden olevan vaikeuksissa ja marssivat nopeammin auttamaan heitä.
Jonkin ajan kuluttua nuoret sotilaat eivät nähneet lamanilaisia. He alkoivat miettiä, olivatko nefiläiset tavoittaneet lamanilaiset ja taistelemassa heitä vastaan.
Helaman oli huolissaan. Hän ajatteli, että lamanilaiset saattaisivat yrittää saada heidät ansaan. Hän kysyi nuorilta sotilailtaan, lähtisivätkö he taistelemaan lamanilaisia vastaan.
Nuoret sotilaat muistivat, mitä heidän äitinsä olivat opettaneet heille. Heidän äitinsä olivat opettaneet heitä luottamaan Jumalaan ja olemaan epäilemättä, koska Hän pitäisi heidät turvassa. Nämä pojat uskoivat Jumalaan ja halusivat pitää lupauksensa suojella perheitään. He sanoivat Helamanille, että he olivat valmiita lähtemään taistelemaan.
Helaman hämmästyi heidän rohkeuttaan. Hän johti heidät takaisin taistelemaan lamanilaisia vastaan.
Nuoret sotilaat näkivät lamanilaisten ja nefiläisten taistelevan. Nefiläiset olivat väsyneitä. He olivat häviämäisillään, kun nuoret sotilaat tulivat.
Nuoret sotilaat taistelivat Jumalan voimalla. Lamanilaiset pelkäsivät heitä ja lakkasivat taistelemasta. Nuoret sotilaat olivat auttaneet voittamaan taistelun!
Taistelussa kuoli monia nefiläisiä ja lamanilaisia. Helaman oli huolissaan siitä, että jotkut hänen nuorista sotilaistaankin olivat saattaneet kuolla. Mutta taistelun jälkeen Helaman laski kaikki. Hän oli hyvin iloinen huomatessaan, ettei yksikään nuorista sotilaista ollut saanut surmaansa. Jumala oli suojellut heitä.
Nuorten sotilaiden joukkoon liittyi lisää poikia. He auttoivat jatkuvasti nefiläisiä taistelemaan. Niissä muissa taisteluissa kaikki nuoret sotilaat loukkaantuivat, mutta yksikään heistä ei kuollut. He muistivat, mitä heidän äitinsä olivat opettaneet heille. He luottivat Jumalaan, ja Hän suojeli heitä.