Mai, pe’e mai
22–28 nō Tiunu. Alama 17–22: « E faʼariro vau Ia ʼoutou ʼei mauhaʼa »


« 22–28 nō Tiunu. Alama 17–22 : ‘E fa’ariro vau ia ’outou ’ei mauiha’a’ », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : Buka a Moromona 2020 (2020)

« 22–28 nō Tiunu. Alama 17–22 », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē’e te ’utuāfare : 2020

Hōho’a
te paraparaura’a Amona i te ari’i Lamoni

Amona ’e te ari’i Lamoni, nā Scott M. Snow

22–28 nō Tiunu

Alama 17–22

« E fa’ariro vau ia ’outou ’ei mauiha’a »

’A tai’o ai ’outou i te Alama 17–22, ’a pāpa’i i te mau mana’o e tae mai ’e ’a ’ohipa i ni’a i te reira. Nā te ravera’a i te reira e fa’a’ite i te Fatu i tō ’outou ineine nō te fāri’i rahi atu ā i te heheura’a nō ’outou iho.

Pāpa’i i tō ’outou mau mana’o

’A feruri i te mau tumu ato’a tā te ta’ata e hōro’a nō te ’orera’a e fa’a’ite i te ’evanelia : « ’Aita i nava’i tō’u ’ite » ’aore rā « ’Aita vau i pāpū e ’ana’anatae ānei rātou » ’aore rā « ’E fa’ariri ānei au ia rātou ? » Penei a’e ’ua ’ite ato’a ’outou ē, ’ua feruri ’outou mai te reira i te tahi taime. E tumu hau atu tā te mau ’āti Nephi nō te ’orera’a e fa’a’ite i te ’evanelia i te mau ’āti Lamana : e « feiā rata ’ore, ’e te ’ā’au ’eta’eta, ’e te taehae ra, ’o tei hina’aro i te tāparahi i te ’āti Nephi » (Alama 17:14 ; hi’o ato’a Alama 26:23–25). E tumu pūai fa’ahou atu rā tā te mau tamaiti a Mosia ’e ’ua tae mai te mana’o ē, tītauhia ia rātou ’ia fa’a’ite i te ’evanelia i te mau ’āti Lamana : « ’Ua hina’aro ho’i rātou ē, ’ia fa’a’ite-hua-hia atu te ora i te ta’ata ato’a, ’aore ho’i i ti’a ia rātou ’ia pohe te vārua o te hō’ē noa atu ta’ata » (Mosia 28:3). E ti’a ato’a i teie here i fa’auru ia Amona ’e i tōna mau taea’e ’ia fa’auru ia ’outou ’ia fa’a’ite i te ’evanelia i tō ’outou ’utuāfare, te mau hoa ’e te feiā tā ’outou i mātau—ia rātou ato’a ’aita e huru ē ’ia fāri’i mai rātou i te reira.

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ta’ata iho

Mau mana’o nō tā ’oe iho tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a

Alama 17:1–4

’Ia ha’apūai au i tō’u iho nei fa’aro’o, e nehenehe tā’u e fa’a’ite manuia atu ā i te ’evanelia.

’Ua fārerei fa’ahou a’enei ’oe i te tahi mau hoa rahi ’e ’ua tae mai te mana’o mai ia Alama—’ua ’oa’oa roa ’ino ’ua vai pūai noa rātou i roto i te fa’aro’o ? (hi’o Alama 17:1–2). E aha tā ’oe i ha’api’i mai nā roto mai i te mau tamaiti a Mosia nō ni’a i te huru e tāpe’a pūai noa i tō ’outou fa’aro’o i roto i te ’evanelia ’e i tā ’outou fafaura’a i te reira ? ’Ia feruri ’oe i te pūai pae vārua o te mau tamaiti a Mosia, e aha te mana’o e tae mai nō te ’ohipa e rave ?

E aha tā te fa’aineinera’a pae vārua a te mau tamaiti a Mosia i fa’atupu i ni’a i tā rātou ’ohipa i rotopū i te mau ’āti Lamana ? Penei a’e e nehenehe e fa’a’ohipa i teie taime nō te hi’opo’a i tā ’oe mau tauto’ora’a nō te ha’api’i i te ’evanelia « ma te mana ’e te [ha’amanara’a] nō ’ō mai i te Atua » (Alama 17:3).

Alama 17:6–12

E ti’a iā’u ’ia riro ’ei mauiha’a i roto i te rima o te Atua nō te ’āfa’i i tāna mau tamari’i i te fa’aorara’a.

’Ua parau te peresideni Thomas S. Monson : « ’Ua hina’aro noa vau ’ia ’ite mai te Fatu ē, ’ia hina’aro ana’e ’oia i te tahi ta’ata horo ’ohipa, teie ’o Tom Monson ōna te horo nōna » (« On the Lord’s Errand: The Life of Thomas S. Monson », video, ChurchofJesusChrist.org). ’Ia tai’o ’oe i te Alama 17:6–12, ’a ’imi i tā te mau tamaiti a Mosia i rave nō te riro mai ’ei mauiha’a i roto i te rima o te Atua. Nāhea ’oe nō te riro mai ’ei mauiha’a i roto i te rima o te Atua nō te ha’amaita’i i te ta’ata ? E aha tā ’oe i ha’api’i mai nā roto i tō rātou mau hi’ora’a ’o tē hōro’a nei ia ’oe i te itoito nō te rave i tā te Fatu i hina’aro ia ’oe ’ia rave ?

Hi’o ato’a Dallin H. Oaks, « Fa’a’itera’a i te ’evanelia tei fa’aho’i-fa’ahou-hia mai », Ensign ’aore rā Liahona, Novema 2016, 57–60.

Alama 17–18

E ti’a iā’u ’ia fa’aineine ia vetahi ’ē nō te fāri’i i te ’evanelia.

E ra’atira ’o Lamoni nō te « hō’ē feiā rata ’ore, ’e te ’ā’au ’eta’eta, ’e te taehae ra » (Alama 17:14), noa atu rā ’ua upo’oti’a ’oia i ni’a i te mau peu tau matahiti te maoro ’e ’ua fāri’i ’oia i te ’evanelia a Iesu Mesia. ’Ia tai’o ’oe i te mau ’ohipa i rotopū ia Amona ’e ia Lamoni, ’a hi’o mai e aha tā Amona i rave tei tauturu ia Lamoni ’ia fāri’i i tāna poro’i. Mai te peu e tae mai te tahi mana’o nō te rāve’a e fa’a’ite i te ’evanelia i te ta’ata, ’a pāpa’i i te reira mau muhumuhu.

E tauturu ato’a paha ’ia tāpa’o ’aore rā ’ia pāpa’i i te mau parau mau tā Amona i ha’api’i ia Lamoni (hi’o Alama 18:24–39) e te mau parau mau tā Aarona i ha’api’i i te metua tāne o Lamoni (hi’o Alama 22:1–16). E aha tā teie mau ’īrava e parau nei nō ni’a i te mau parau mau e nehenehe e fa’a’ite i te ta’ata nō te tauturu ia rātou ’ia ’imi i te ’itera’a pāpū o te ’evanelia ?

Hōho’a
te fa’aorara’a Amona i te mau māmoe a te ari’i

Minerva K. Teichert (1888–1976), Amona e fa’aora ra i te nana a te ari’i, 1935–1945, oil on masonite, 35 x 48 inches. Brigham Young University Museum of Art

Alama 18–22

E ti’a i tō’u ’itera’a pāpū ’ia ha’amaita’i i te ta’ata e rave rahi roa.

Noa atu ā i roto i te mau fa’ati’ara’a fa’afāriura’a tā tātou e tai’o nei i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a, e mea pinepine te ’ohipa ’oto i te tupu, e ’ite rahi mai ra tātou i te mau ta’ata tei fa’aitoito nō te parau i tō rātou mana’o ’e nō te fa’a’ite i tō rātou ’ite ia vetahi ’ē. Hō’ē rāve’a nō te tuatāpapa i te mau ’ohipa i roto i te Alama 18–22, ’o te hi’ora’a ïa i te mau fa’ahope’ara’a e rave rahi o te hō’ē ta’ata e fa’a’ite ra i tōna ’itera’a pāpū. Penei a’e e nehenehe e pāpa’i i te mea e ’ite mai ’oe i roto i te hō’ē nīno’a iti mai teie i muri nei :

’Ua fa’a’ite Amona i te ’evanelia ia , tei fa’a’ite i te ’evanelia ia , ’e i te hope’a .

Alama 19:36

’Ua toro mai te rima o te Fatu iā’u i te taime a tātarahapa ai au.

I te hope’a o te fa’ati’ara’a o te fa’afāriura’a o Lamoni, ’ua ha’api’i Moromona i te hō’ē mea faufa’a rahi nō ni’a i te huru o te Fatu. E aha tā te Alama 19:36 e parau nei nō ni’a i te huru o te Fatu ? I te hea taime ’oe i te ’itera’a i te rima o te Fatu i te torora’a ia ’oe ra ? Nāhea ’oe e nehenehe ai e tauturu i te feiā tā ’outou i here ’ia putapū i tōna aroha ?

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ’utuāfare

Mau mana’o nō tā te ’utuāfare tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a ’e nō te pō ’utuāfare

’Ia tai’o ’outou i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e te ’utuāfare, e nehenehe te Vārua e tauturu ia ’outou ’ia ’ite e aha te mau parau tumu e ha’afaufa’a ’e e ’āparau nō te pāhono i te mau hina’aro o te ’utuāfare. Teie te tahi mau mana’o.

Alama 17–19

Nāhea ’outou ’ia fa’ariro i te mau fa’ati’ara’a i roto i teie mau pene ’ei mea oraora nō tō ’outou ’utuāfare ? E nehenehe e ha’uti ta’ata ora i te ’ā’amu o Amona e pāruru ra i te mau māmoe, ’aore rā te ’ā’amu o Abisa tei ha’aputuputu i te naho’a ta’ata nō te ’ite i te mana o te Atua. Penei a’e e nehenehe te mau melo o te ’utuāfare e pāpa’i hōho’a i te tahi tuha’a o te ’ā’amu, ’a fa’ati’a mai ai i te ’ā’amu ’e te mau hōho’a. E aha tā tō ’outou ’utuāfare e rave nō te pe’e i te hi’ora’a o Amona ’e o Abisa ?

Alama 18:24–39

Penei a’e e nehenehe te mau melo o te ’utuāfare e tai’o ’āmui i te Alama 18:24–39 ’e e hi’o mai i te mau parau mau tā Amona i ha’api’i ia Lamoni. ’Ia mana’o ’outou, nō te aha Amona i ha’api’i nā mua ai i teie mau parau mau ia Lamoni ? Nō te aha e mea faufa’a nō tātou ’ia noa’a te hō’ē ’itera’a pāpū nō teie mau parau mau ?

Alama 20:8–15

E aha tā tātou e nehenehe e ha’api’i mai nā roto mai i te pāhonora’a a Lamoni i tōna metua tāne ? Nāhea tātou ’ia pe’e i te hi’ora’a o Lamoni i te ti’a-mau-ra’a nō te parau mau ? (Nō te tahi mau hi’ora’a, hi’o te video « Dare to Stand Alone » i ni’a ChurchofJesusChrist.org.)

Alama 22:15–18

Tai’o fa’ahou ā i te Alama 20:23 nō te hi’o e aha tā te metua tāne o Lamoni i ineine e vaiiho ’ia fa’ahereherehia tōna ora. ’Ei reira, e tai’o fa’ahou i te Alama 22:15 nō te hi’o e aha tāna i ineine e vaiiho nō te fāri’i i te ’oa’oa o te ’evanelia. E aha tāna i ineine e vaiiho nō te ’ite i te Atua ? (hi’o ’īrava 18). Penei a’e e nehenehe te mau melo o te ’utuāfare ’ia pāpa’i i te hō’ē ’ōpuara’a e vaiiho i te hō’ē mea nō te ’ite hope atu ā i te Atua.

Nō te mau mana’o hau atu nō te ha’api’ira’a i te mau tamari’i, hi’o te arata’i ha’api’ira’a o teie hepetomai roto Mai, pe’e mai—nō te Paraimere

Ha’amaita’ira’a i te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ta’ata iho

’Imi ’e fa’a’ohipa i te mau parau tumu. Noa atu pa’i ’aita te mau tuha’a ri’i o te mau ’ā’amu pāpa’ira’a mo’a e huru tano ia ’outou, e tano pinepine ra te mau parau tumu i roto i teie mau fa’ati’ara’a. ’Ia tai’o ’outou nō ni’a ia Amona ’e ’ia Aarona, e aha te mau parau tumu nō ni’a i te fa’a’itera’a i te ’evanelia tā ’outou e ’ite mai ?

Hōho’a
te matapōirira’a te vahine a te ari’i Lamoni

’Ua ti’a mai te vahine a te ari’i Lamoni mai raro mai ma te ’ārue ia Iesu. Auē, ’ia ha’amaita’ihia Iesu, nā Walter Rane

Nene’i