Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Māʻasi 9–15. Sēkope 1–4: “Mou Fakalelei ki he ʻOtuá ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí”


“Māʻasi 9–15. Sēkope 1–4: ‘Mou Fakaleleli ki he ʻOtuá ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Tohi ʻa Molomoná 2020 (2020)

“Māʻasi 9–15. Sēkope 1–4,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2020

ʻĪmisi
fefine ʻoku tūʻulutui ʻi he toʻukupu kelekele ʻo Sīsuú

Kuo Fakamolemoleʻi, tā ʻe Greg K. Olsen

Māʻasi 9–15

Sēkope 1–4

Mou Fakalelei ki he ʻOtuá ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí

ʻI hoʻo lau e Sēkope 1–4, fakalaulauloto pe ko e fē ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni mei he ngaahi vahe ko ʻení ʻoku mahuʻinga taha ke ako ʻe he fānaú. Fekumi ki ha tākiekina fakalaumālie ke ʻiloʻi e founga lelei taha ke akoʻi ʻaki e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení, pea lekooti e ngaahi ongo ʻokú ke maʻú.

Lekooti ʻa e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
sharing icon

Fakaafeʻi Ke Vahevahe

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke vahevahe ha meʻa naʻá nau fai pe ko honau ngaahi fāmilí ʻi he uiké ni, ke nau ako ai mei he Sēkope 1–4. Te ke lava foki ʻo kole ange kiate kinautolu ke vahevahe ha meʻa ʻoku nau manatuʻi mei he lēsoni ʻi he uike kuo ʻosí. Ko e hā ha ngaahi fehuʻi te ke lava ʻo ʻeke ange ke tokoni ke nau manatuʻi?

ʻĪmisi
teaching icon

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Sēkope 1:6–8, 18; 2:1–11

ʻOku ui ʻe he ʻOtuá ha kau taki faka-Siasi ke nau tokoniʻi au ke u muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

Tokoniʻi ke mahino ki he fānaú ʻe tāpuekina kinautolu ʻi heʻenau muimui ki he akonaki ʻa e kau taki ʻo e Siasí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Faʻu ha fanga kiʻi tamapua faingofua ke fakafofongaʻi ʻa Sēkope mo Siosefa, ko e ongo tehina ʻo Nīfaí, ʻa ia ko ha ongo taki ʻi he Siasí. Vahevahe ha ngaahi veesi mei he Sēkope 1 mo e 2 ke fakamatalaʻi e meʻa ʻoku uiuiʻi e kau taki ʻo e Siasí ke nau faí. Hangē ko ʻení, ʻoku fakalotoa kitautolu ʻe he kau takí ke tau “tui kia Kalaisi” (Sēkope 1:8), fakaafeʻi kitautolu ke tau fakatomala (vakai, Sēkope 2:5–6, 9–10), pea “fakahā ʻa e folofola [ʻa e ʻOtuá]” (Sēkope 2:2, 11). Tuku ki he fānaú ke nau fakaʻaongaʻi e fanga kiʻi tamapuá ke pehē pē ʻoku nau fai ʻa e ngaahi meʻá ni.

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tala mai ha ngaahi hingoa ʻo e kau taki ʻo e Siasí ʻoku nau ʻilo, hangē ko e kau taki ʻo e Palaimelí, kau mēmipa ʻo e kau Pīsopelikí, mo e kau palōfita mo e kau ʻaposetolo. Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga ʻoku tāpuekina ai kitautolu ʻe he kau taki ko ʻení.

ʻĪmisi
ongo tangata ʻokú na lulululu ʻi ha tesi

ʻOku tokoniʻi kitautolu ʻe heʻetau kau taki ʻi he Siasí ke tau muimui kia Sīsū kalaisi.

Sēkope 2:12–14, 17–21

ʻOku ou lava ʻo tokoniʻi e niʻihi kehe ʻoku faingataʻaʻiá ʻi he taimi ʻoku ou vahevahe ai mo kinautolú.

ʻOku mahino nai ki he fānau ʻokú ke akoʻí ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu ʻi he taimi ʻoku nau vahevahe ai mo kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá? Te ke lava fēfē ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi ʻoku finangalo e Tamai Hēvaní mo Sīsū ke nau tokoniʻi e niʻihi kehé?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ange ko e niʻihi ʻo e kakai ʻi he kuonga ʻo Sēkopé naʻa nau koloaʻia, ka naʻe ʻikai ke nau fie vahevahe e meʻa ne nau maʻú pea mo e kakai naʻe masivá. Lau e Sēkope 2:17–19 ke tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu e ngaahi akonaki ʻa Sēkope ki he kakai ko ʻení. ʻI hoʻo fai iá, ʻoange ki he fānaú ke nau puke ha ngaahi fakatātā pe ngaahi meʻa ʻoku hangē ko e ngaahi foʻi lea pe ngaahi kupuʻi lea ʻi he ngaahi veesi ko ʻení.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakatātaaʻi e ngaahi founga te nau lava ai ʻo vahevahe e meʻa ʻoku nau maʻú pea mo ha taha faingataʻaʻia. Fakamoʻoniʻi ange ʻoku tāpuekina kitautolu ʻi heʻetau vahevahe mo e niʻihi kehé.

  • ʻOmi ki he kalasí ha meʻa te ke lava ʻo vahevahe mo e fānaú. ʻOange ha konga ki he tokotaha kotoa pē pea ke fakamatalaʻi ange ʻokú ke vahevahe. Fehuʻi ange ko e hā ʻenau ongo ʻi he taimi ʻokú ke vahevahe ai mo kinautolú? ʻOku nau ongoʻi fēfē ʻi he taimi ʻoku nau vahevahe ai mo e niʻihi kehé? Tokoniʻi kinautolu ke nau fakakaukau ki ha meʻa te nau lava ʻo vahevahe ke tokoniʻi ha tokotaha ke ne ongoʻi fiefia.

Sēkope 4:6

Te u lava ʻo fakamālohia ʻeku tui kia Sīsū Kalaisí.

ʻI he moʻui angatonu ʻa Sēkope neongo e faiangahala e kakai ʻi hono ʻātakaí, naʻe hoko ʻo mālohi ʻa ʻene tuí pea taʻeueʻia. Fakalaulauloto ki he founga te ke lava ai ʻo tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu e ʻuhinga ke maʻu ha tui taʻeueʻia.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi meʻa ʻoku nau fai ʻa ia ʻokú ne ngaohi honau sinó ke mālohi ange. Ko e hā te tau lava ʻo fai ke toe mālohi ange ai ʻetau tuí? Fekumi ʻi hoʻo folofolá ki he Sēkope 4:6, pea tokoniʻi e fānaú ke nau ʻiloʻi e meʻa ne fai ʻe Sēkope pea mo hono kakaí ke ngaohi ʻenau tuí ke “taʻeueʻia.”

  • Hivaʻi mo e fānaú ʻa e “Ko e Tangata Potó mo e Tangata Valé” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 132). Tā he tafaʻaki ʻe taha ʻo e palakipoé ha fale ʻoku langa ʻi he ʻoneʻoné. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, tā ha fale ʻoku langa ʻi he funga maká. Kapau ʻe malava, ʻomi ha ʻoneʻone mo ha maka ki he kalasí. Ko e fē e meʻa ʻoku faingofua ange ke luluʻi pe ueʻí? Ko e fē ʻi he ʻoneʻoné pe maká ʻoku tau fie maʻu ʻetau tuí ke hangē ko iá?

ʻĪmisi
teaching icon

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Sēkope 1:6–8, 18; 2:1–6, 11

ʻOku ui ʻe he ʻOtuá ha kau taki faka-Siasi ke nau tokoniʻi au ke u muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

ʻE tāpuekina e fānau ʻokú ke akoʻí ʻi he taimi ʻoku nau falala mo muimui ai ki he akonaki ʻa e kau taki ʻo e Siasí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha mo e fānaú ʻa e Sēkope 1:6–8 mo e 2:1–6, 11, pea tokoniʻi kinautolu ke nau fekumi ki ha ngaahi kupuʻi lea ʻokú ne fakamatalaʻi e founga ʻoku tataki ai ʻa e Siasí ʻe he kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá. Kole ange ke nau hiki e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení ʻi ha ngaahi laʻi pepa pea fakapipiki kinautolu ʻi he palakipoé. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku ui ai ʻe he ʻOtuá ʻa e kau taki ʻi he Siasí ke nau tataki kitautolú? Kole ki he fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi aʻusia ʻi hono ako pe maʻu ha fakahinohino mei ha taki ʻi he Siasí pe ko ha faiako, pea mo e ngaahi tāpuaki ne nau maʻú.

  • Kole ki he fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻo ha taki ʻi he Siasí ʻoku nau ʻiloʻi, pea tuku ki he toenga ʻo e kalasí ke nau mateʻi pe ko hai naʻa nau taá. Ko e hā e meʻa ʻoku fai ʻe he kau taki ko ʻení ke tokoniʻi ai kitautolu ke tau muimui kia Sīsū Kalaisi? Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fai ha fanga kiʻi tohi ki he kau taki ʻo e Siasíʻo fakamālō kiate kinautolu koeʻuhi ko ʻenau ngāue tokoní.

  • Fakaafeʻi ha taki fakalotofonua ʻo e Siasí ke ne talanoa ki he fānaú ʻa e meʻa ʻokú ne fai ke fakahoko ʻaki hono uiuiʻí. Kole ki he fānaú ke nau talaatu ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi te nau lava ʻo fai ke nau poupouʻi ai honau kau takí.

Sēkope 2:12–14, 17–21

Te u lava ʻo tokoniʻi e niʻihi kehé ke nau ongoʻi fiefia ʻaki ʻeku vahevahe mo kinautolu.

ʻOku vekeveke ʻa e kau muimui moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí ke nau vahevahe mo e niʻihi kehé ʻa e meʻa ʻoku nau maʻú. Poupouʻi e fānaú ke nau ʻomi e fiefiá ki he niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá ʻaki ʻenau vahevahe mo kinautolu.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Talaange ki he fānaú, naʻe tokolahi e kakai ʻi he kuonga ʻo Sēkopé ne nau hīkisia pea angakovi koeʻuhí ne nau ʻofa ʻi he koloá (vakai, Sēkope 2:12–14, 17–21). Fakaafeʻi ha fānau ʻe niʻihi ke nau lau leʻo lahi ʻa e Sēkope 2:17–19 pea tokoni ke mahino kiate kinautolu ha ngaahi foʻi lea faingataʻa. Ko e hā ʻoku totonu ke tau fuofua fekumi ki ai kimuʻa pea tau fekumi ki he ngaahi koloá? Ko e hā ʻoku totonu ke tau fekumi ke fakaʻaongaʻi ki ai e ngaahi koloa ʻoku tau maʻú?

  • Lau ki he fānaú ʻa e Sēkope 2:17. Ko e hā ha ngaahi tāpuaki kuo vahevahe ʻe he Tamai Hēvaní mo kitautolu? Ko e hā e ʻuhinga ʻokú Ne finangalo ai ke tau fevahevaheʻakí? Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ki ha ngaahi taimi ne nau vahevahe ai ha meʻa mo ha taha, kau ai ʻenau ngaahi ongó mo ia ne ongoʻi ʻe he taha ne nau tokoni ki aí.

Sēkope 4:4–13, 17

Te u lava ʻo fakamālohia ʻeku tui kia Sīsū Kalaisí.

Naʻe taʻeueʻia e tui ʻa Sēkopé ʻi heʻene fekumi ki he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá mo maʻu ʻa ʻene fakamoʻoni pē ʻaʻaná (vakai, Sēkope 4:6). Te ke tokoniʻi fēfē ʻa e fānaú ke nau maʻu ha holi ke fakatupulaki ha tui ʻoku taʻeueʻiá?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi meʻa ʻoku hoko ʻo mālohi mo maʻu hili ha ngaahi taimi, hangē ko ha fuʻu ʻakau lahi. ʻOku faitatau fēfē nai ʻa e tuí mo e ngaahi meʻa ne nau fakakaukau ki aí? Ko e hā ha ngaahi kupuʻi lea ʻi he Sēkope 4:6, 10–11 ʻokú ne fakamatalaʻi e meʻa te tau lava ʻo fai ke tuʻu taʻeueʻia ai ʻetau tuí? Kole ki he fānaú ke nau faʻu ha lisi ʻi he palakipoé, ʻo e ngaahi founga te nau lava ai ʻo fakamālohia ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí.

  • Vahevahe e talanoa fakatātā ʻa ʻEletā Neil L. Andersen ki he fuʻu ʻakau ʻoku tupu ʻi ha ʻātakai havili, ʻa ia ʻoku maʻu ʻi heʻene pōpoaki “Spiritual Whirlwinds” (Ensign pe Liahona, Mē 2014, 18–21), pe fakaʻaliʻali e vitiō “Spiritual Whirlwinds” (ChurchofJesusChrist.org). Ko e hā e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ki heʻetau tuí ke taʻeueʻia mo mālohi ʻo hangē ko e sino ʻo ha fuʻu ʻakau? Ko e hā ʻoku fakafofongaʻi ʻe he ngaahi matangi mālohí? Ko e hā te tau lava ʻo fai ke fakatupulaki ai ha tui taʻeueʻia? Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi talanoa fakatātā kehe ʻokú ne akoʻi mai kau ki hono maʻu ha tui he ʻikai lava ʻo ueʻí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Poupouʻi e Akó ʻi ʻApi

Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha meʻa te nau lava ʻo vahevahe mo honau ngaahi fāmilí—kau ai e vahevahe ʻo ha meʻa ne nau ako ʻi he kalasí he ʻahó ni. ʻOange kiate kinautolu ha ngaahi faingamālie ʻi ha lēsoni ke kahaʻú ke nau talanoa fekauʻaki mo e meʻa ne nau vahevahé.

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

Poupouʻi ʻa e ʻapasiá. Tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu, ko ha konga mahuʻinga ʻo e ʻapasiá ko e fakakaukau ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. Te ke ala fakamanatu kiate kinautolu ke nau lotoʻapasia ʻaki ʻenau hiva leʻo siʻi pe ngūnguuʻi ha foʻi hiva pe fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Sīsū.

Paaki