Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Māʻasi 16–22. Sēkope 5–7: “ʻOku Ngāue ʻa e ʻEikí mo Kitautolu”


“Māʻasi 16–22. Sēkope 5–7: ‘ʻOku Ngāue ʻa e ʻEikí mo Kitautolu,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Tohi ʻa Molomoná 2020 (2020)

“Māʻasi 16–22. Sēkope 5–7,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2020

ʻĪmisi
kau tangata ʻoku nau ngāue ʻi ha ngoue ʻōlive

Talanoa Fakatātā ʻo e Fuʻu ʻŌlivé, tā ʻe Brad Teare

Māʻasi 16–22

Sēkope 5–7

ʻOku Ngāue ʻa e ʻEikí mo Kitautolu

Ako, fakalaulauloto, mo lotua ke ʻiloʻi e founga lelei taha ke ke akoʻi ai ki he fānaú ʻa e ngaahi moʻoni ʻoku maʻu ʻi he Sēkope 5–7. Lekooti ha faʻahinga ongo ʻokú ke maʻu.

Lekooti ʻa e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
sharing icon

Fakaafeʻi Ke Vahevahe

Ke kamataʻi ha fealeaʻaki fekauʻaki mo e ngaahi pōpoaki ʻoku maʻu ʻi he Sēkope 5–7, fakaafeʻi e fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻi heʻenau moʻuí ʻokú ne tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí. ʻOku tau fakahaaʻi fēfē ʻetau ʻofa ki he niʻihi kehé?

ʻĪmisi
teaching icon

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Sēkope 5

ʻOku tokoniʻi ʻe he kau faifekaú ʻa e fānau ʻa e Tamai Hēvaní.

Fakalaulauloto ki he founga te ke lava ai ʻo vahevahe ʻa e talanoa fakatātā ʻo e ngaahi fuʻu ʻōlivé ke lava ʻo mahino ki he fānaú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo ha fuʻu ʻakau, pe luelue ʻi tuʻa ke mou vakai ki ha fuʻu ʻakau, pea toe vakaiʻi ʻa e ngaahi poini mahuʻinga ʻo e talanoa fakatātā ʻo e ngaahi fuʻu ʻōlivé ʻi he Sēkope 5. Hangē ko ʻení: Naʻe ngāue mālohi ʻaupito ʻa e ʻEiki ʻo e ngoue vainé (ʻa ia ʻe lava ke ne fakafofongaʻi ʻa Sīsū) ke tokangaʻi ʻene ngaahi fuʻu ʻōlivé (ʻa ia te ne lava ʻo fakafofongaʻi e kakai ʻi he māmaní) koeʻuhi naʻá Ne tokanga lahi ʻaupito kiate kinautolu. Naʻá Ne ui ha kau ngāue (ʻa ia te ne lava fakafofongaʻi ʻa e kau faifekaú) ke tokoni ki hono tokangaʻi e ngaahi fuʻu ʻakaú. Fili ha foʻi veesi ʻe taha pe ua mei he Sēkope 5 ke lau ki he fānaú (hangē ko e veesi 71–72).

  • Fehuʻi ki he fānaú pe ʻoku nau ʻilo nai ha tokotaha kuo ngāue fakafaifekau, pe talanoa fekauʻaki mo ha taha ʻokú ke ʻiloʻi. Tokoniʻi e fānaú ke nau fekumi ʻi ha mape ki he ngaahi feituʻu ʻoku ngāue ai ʻa e kau faifekau ko iá. Fakamatalaʻi ange naʻe fakafehoanaki ʻe Sēkope ʻa e māmaní ki ha ngaahi fuʻu ʻōlive. ʻOku faitatau ʻa e ngaahi fuʻu ʻakaú mo e kakai ʻi he māmaní, pea ʻoku faitatau ʻa hono tokangaekina e ngaahi fuʻu ʻakau ko iá mo e meʻa ʻoku fai ʻe he kau faifekaú maʻá e fānau ʻa e ʻOtuá. Ko e hā ʻoku fai ʻe he kau faifekaú ke tāpuekina ai e fānau ʻa e Tamai Hēvaní? Fekumi fakataha ki ha ngaahi tali ki he fehuʻi ko ʻení ʻi ha hiva hangē ko e “Fanongo ko e ʻEiki ʻoku Ui” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 94). Te tau lava fēfē ʻo hangē ko e kau faifekaú?

ʻĪmisi
hoa mali matuʻotua ʻi ha komipiuta mo e niʻihi kehe

Ko e ngāue fakafaifekaú ko ha founga ia ʻe taha te tau lava ai ʻo tokoniʻi e fānau ʻa e ʻOtuá ke toe foki hake kiate Ia.

Sēkope 6:5

ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate au.

Te ke akoʻi fēfē ki hoʻo kalasí, ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ki he kotoa ʻo ʻEne fānaú pea ʻoku mafao mai ʻa Hono “toʻukupu ʻo e ʻaloʻofá” kiate kinautolu?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fāʻofua pē kiate kinautolu. Ko e hā ʻetau ongo ʻi he taimi ʻoku fāʻofua mai ai ha taha ʻoku tau ʻofa ai kiate kitautolu? Lau ki he fānaú ʻa e Sēkope 6:5 pea fakamatalaʻi ange ʻoku akoʻi mai ʻe he ngaahi kupuʻi lea ʻoku “pīkitai [ʻa e ʻOtuá] kiate kimoutolu” mo e “[ʻoku] mafao atu ʻa hono toʻukupu ʻo e ʻaloʻofá kiate kimoutolu”, ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu pea ʻoku finangalo ke tau toe foki kiate Ia ha ʻaho.

  • Hivaʻi fakataha ha hiva fekauʻaki mo e ʻofá, hangē ko e “{26}ʻOku Ongo ʻa e ʻOfá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 42). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau hiki ha ngaahi meʻa ʻokú ne tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí.

Sēkope 7:1–23

Te u lava ʻo tuʻu maʻu ʻi he meʻa ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku moʻoní.

Ko Sēkopé ko ha sīpinga lelei ʻaupito ʻo ha tokotaha naʻe tokoniʻi ʻe heʻene fakamoʻoni paú, ke ne maluʻi ʻa e moʻoní lolotonga ʻene fehangahangai mo e fakafepakí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fai e talanoa ʻo Sēkope mo Seialemí (Sēkope 7:1–23) ʻi ha founga ʻe lava ke mahino ai ki he fānaú. Te ke lava ʻo fakaʻaongaʻi e “Vahe 10: Sēkope mo [Seialemi]” (Ngaahi Talanoa ʻo e Tohi ʻa Molomoná, 27–29, pe ko e vitiō on ChurchofJesusChrist.org). Toe fai leva ʻa e talanoá, ka ʻi he taimi ko ʻení, fakaʻatā e fānaú ke nau tokoni atu ke fakafonu e ngaahi fakaikiikí. Fehuʻi ange pe ko e hā ne nau ako meia Sēkopé. Te tau muimui fēfē ki heʻene tā sīpingá?

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau hivaʻi ha foʻi hiva fekauʻaki mo hono fili ʻa e moʻoní “Feinga Faitotonu” pe “Tuʻu ʻi he Totonú” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 80, 81). Kole ange ke nau tuʻu ʻi he taimi kotoa pē te nau hivaʻi ai e foʻi lea moʻoni pe totonu.

ʻĪmisi
teaching icon

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Sēkope 5

ʻOku ʻofa ʻa e ʻEikí ki Hono kakaí.

Naʻe vahevahe ʻe Sēkope ʻa e talanoa fakatātā ʻo e ngaahi fuʻu ʻōlivé ke tokoni ke fakaafeʻi ʻa Hono kakaí ke nau haʻu kia Kalaisi. ʻE lava ke ne ikunaʻi e taumuʻa tatau pē maʻá e fānau ʻokú ke akoʻí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau pea fakamatalaʻi ki he fānaú ʻa e ngaahi tefitoʻi veesi ʻokú ne fakamatala fakanounouʻi ʻa e talanoa fakatātā ʻo e ngaahi fuʻu ʻōlivé, hangē ko e Sēkope 5:3–4, 28–29, 47, mo e 70–72, pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tā ha ngaahi fakatātā ʻo e meʻa ʻoku fakamatalaʻi ʻe he ngaahi veesi ko ʻení. Ko e hā ʻoku tau ako mei he ngaahi veesi ko ʻení ʻo fekauʻaki mo e anga e ongoʻi ʻa e ʻEikí kau ki Hono kakaí? Kole ki he fānaú ke nau pehē pē ʻoku nau tokangaʻi ha fuʻu ʻōlive ʻi hoʻo fakamatala fakanounouʻi ʻa e veesi 61–71 (mahalo te nau fakatātaaʻi ʻa e kelí, fakavai, mo e alā meʻa pehē). Fakaafeʻi ha fānau ʻe niʻihi ke nau lau e Sēkope 5:11, 41, 47, mo e 72, ʻo fakasio ha ngaahi meʻa ʻokú ne fakahaaʻi mai e lahi ʻo e tokanga ʻa e ʻEiki ʻo e ngoue vainé (Sīsū Kalaisi) ki he ngaahi fuʻu ʻakaú. Ko e hā ʻoku fai ʻe he Fakamoʻuí ke fakahaaʻi ʻokú Ne tokanga mai kiate kitautolu? ʻE lava ke tokoni e vitiō “Old Testament Olive Vineyard” (ChurchofJesusChrist.org) ki he ʻekitivitī ko ʻení.

  • Lisi ha niʻihi ʻo e ngaahi fakaʻilonga ʻi he Sēkope 5 ʻi he palakipoé, hangē ko e ngoue vainé, ko e ʻeiki ʻo e ngoue vainé, ko e tamaioʻeikí, pea mo e ngaahi fuʻu ʻōlivé. Toe faʻu ha lisi ʻe taha ʻo e ngaahi meʻa ʻe ala fakafofongaʻi ʻe he ngaahi fakaʻilonga ko ʻení ʻi ha faʻahinga hokohoko pē, hangē ko e māmaní, ko e Fakamoʻuí, kau taki ʻo e Siasí pe kau faifekaú, mo kakai ʻa e ʻOtuá. Lau fakataha e ngaahi veesi mei he Sēkope 5 ʻa ia ʻokú ne fakafofongaʻi e ngaahi fakaʻilonga ko ʻení, pea tokoniʻi e fānaú ke nau tā ha ngaahi foʻi laine ʻi he palakipoé ʻokú ne fakafehokotaki ʻa e ngaahi fakaʻilongá mo e ngaahi ʻuhinga ʻe ala fakaofi aí (vakai, veesi 3–4, 28–29, 47, 70–72 ki ha sīpinga).

Sēkope 6:4–5

ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate au pea ʻe fakamolemoleʻi au ʻi he taimi ʻoku ou fakatomala aí.

ʻOku mahuʻinga ke tokoniʻi e fānau ʻokú ke akoʻí ke mahino kiate kinautolu ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kinautolu pea ʻe fakamolemoleʻi maʻu pē kinautolu ʻi he taimi ʻoku nau fakatomala fakamaatoato aí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Faʻu a saati kōlomu ua ʻi he palakipoé ʻo fakahingoa ko e Tamai Hēvaní mo Kitautolu. Lau fakataha e Sēkope 6:4–5, pea kole ki he vaeua ʻe taha ʻo e kalasí ke nau kumi e ngaahi kupuʻi lea ʻoku fekauʻaki mo e ʻOtuá pea ki he vaeua ʻe tahá ke nau kumi e ngaahi kupuʻi lea ʻoku fekauʻaki mo kitautolú. Hiki e meʻa ʻoku nau maʻú ʻi he kōlomu totonú. Tokoniʻi kinautolu ke fakaʻuhingaʻi e ngaahi foʻi lea ʻoku ʻikai ke mahino kiate kinautolú.

  • Vahevahe e talanoa ʻa Allen D. Haynie fekauʻaki mo e ʻuli ʻi ha loto vai pelepelá ʻi heʻene pōpoaki “Ko e Manatu Kiate Ia ʻOku Tau Falalaʻiá” (Ensign pe Liahona, Nōvema 2015, 121–22). Ko e hā ʻoku akoʻi mai kiate kitautolu ʻe he talanoa ko ʻení ʻo fekauʻaki mo e meʻa ʻoku tau fie maʻu kae lava ke fakamoʻui kitautolu ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá? Ko e hā ha toe meʻa ʻoku tau ako mei he Sēkope 6:4–5?

Sēkope 7:1–23

Te u lava ʻo tuʻu maʻu ʻi he meʻa ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku moʻoní.

Te ke fakaʻaiʻai fēfē ʻa e fānaú ke nau tuʻu maʻu ʻi he moʻoní ʻo hangē ko ia ne fai ʻe Sēkopé?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakatātaaʻi e fetaulaki ʻa Sēkope mo Seialemí ʻo fakaʻaongaʻi e Sēkope 7:1–23 ko ha fakahinohino. Pe fakaʻaliʻali e vitiō “Jacob and Sherem” (ChurchofJesusChrist.org). Kole ki he fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo e konga ne nau manako taha ai ʻi he talanoá. Naʻe taukaveʻi fēfē ʻe Sēkope ʻa e meʻa naʻá ne ʻiloʻi naʻe totonú? Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ha ngaahi aʻusia ʻi he taimi ne nau taukaveʻi ai e moʻoní, pe ko hoʻo vahevahe haʻo aʻusia ʻaʻau.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau hivaʻi ha foʻi hiva fekauʻaki mo hono fili ʻa e moʻoní “Feinga Faitotonu” pe “Tuʻu ʻi he Totonú” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 80, 81). Vahevahe kinautolu ki ha kulupu, pea fakaafeʻi kinautolu ke nau faʻu ha fuka fakalaumālie pe ha pousitā ʻokú ne fakafofongaʻi e meʻa ʻoku nau taukaveʻi pe tui ki aí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Poupouʻi e Akó ʻi ʻApi

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha founga te nau lava ai ʻo tokoniʻi honau ngaahi fāmilí ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí—hangē ko ʻení, ʻaki hono fakamatalaʻi ʻa e meʻa ne nau ako fekauʻaki mo hono tokangaʻi ʻe he ʻEiki ʻo e ngoue vainé ʻa ʻene ngaahi fuʻu ʻōlivé.

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

ʻOku saiʻia e fānaú ke vahevahe e meʻa ʻoku nau akó. Neongo ʻoku nau kei iiki, ka ʻoku lava ʻe he fānaú ʻo fakamālohia e ngaahi mēmipa honau fāmilí. Poupouʻi kinautolu ke vahevahe ki honau ngaahi fāmilí e ngaahi meʻa ʻoku nau ako ʻi he Palaimelí. (Vakai, Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 30.)

Paaki