Mai, pe’e mai
18–24 nō Novema. Iakobo : ‘’Ei feiā rave ho’i ’outou i te parau nei, ’eiaha ’ei feiā fa’aro’o noa’


« 18–24 nō Novema Iakobo: ‘’Ei feiā rave ho’i ’outou i te parau nei, ’eiaha ’ei feiā fa’aro’o noa » Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : Faufa’a ’Āpī 2019 (2019)

18-24 nō Novema Iakobo », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : 2019

Hōho’a
’O Aberahama e pure ra i rāpae ’au i tōna ti’ahapa

Aberahama i ni’a i te ’āfa’a nō Mamera, nā Grant Romney Clawson

18–24 nō Novema

Iakobo

«’Ei feiā rave ho’i ’outou i te parau nei, ’eiaha ’ei feiā fa’aro’o noa » 

Tei roto i te ʼepisetole a ’Iakobo e rave rahi mau parau mau e nehenehe e haʼamaitaʼi i te mau tamariʼi tā ʼoutou e haʼapiʼi nei. E peʼe i te Vārua nō te faʼaoti e aha te mau parau mau tā ʼoutou e faʼaʼite atu ia rātou. E nehenehe te mau manaʼo i roto i teie faʼanahoraʼa e tauturu.

E pāpa’i i tō ʼoutou mau mana’o

Hōho’a
tāpa’o nō te fa’a’itera’a mai

E ani ’ia fa’a’ite mai i te mana’o

E ani i te mau tamariʼi ʼia faʼaʼite mai i te hōʼē parau tumu nō te ʼevanelia tā rātou i haʼamanaʼo i te haʼapiʼiraʼa mai ʼe tō rātou ʼutuāfare i te hepetoma i maʼiri aʼenei ʼaore rā i roto i tā rātou piha Paraimere i te Sābati maʼiri aʼenei. I muri aʼe i tō te mau tamariʼi faʼaʼiteraʼa mai, e ani i te tahi tamariʼi i roto i te piha ʼia haʼapoto mai i te mea tei faʼaʼitehia mai.

Hōho’a
tāpa’o nō te ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu

Te mau tamari’i ’āpī a’e

Iakobo 1:5–6

E nehenehe tāʼu e ani i te Metua i te Ao ra ʼia tauturu mai iāʼu ʼia haʼapiʼi mai e aha te parau mau.

E tauturu i te mau tamariʼi tā ʼoutou e haʼapiʼi nei ’ia taʼa ē e nehenehe tā rātou e fāriu atu i te Metua i te Ao ra nō te ani i te paʼari. E haʼamaitaʼi rahi te reira ia rātou ’ia faʼaruru anaʼe rātou i te mau uiraʼa fifi.

Mau ’ohipara’a e nehenehe e rave

  • E tauturu i te mau tamariʼi ʼia haʼapiʼi mai i te pereota « te ’ere ra rā te hō’ē o ’outou i te ’ite, e ani ’oia i te Atua ra » (Iakobo 1:5). Nāhea tātou i te ui i te mau uiraʼa i te Atua ? Nāhea ʼoia e pāhono ai ia tātou ?

  • E faʼaʼite i te hōʼē hōhoʼa nō te ʼOrama Mātāmua (Buka hōhoʼa nō te ʼEvanelia, nūmera. 90), ʼe e faʼaʼite atu e nāhea te taiʼoraʼa i te Iakobo 1:5 i turaʼi ai ia Iosepha Semita ’ia ani i te Metua i te Ao ra ʼia tauturu iāna ma te hōʼē uiraʼa (hi’o Iosepha Semita—ʼĀʼamu 1:1–15). E faʼaʼite atu i tō ʼoutou ʼiteraʼa pāpū ē e pāhono mai te Atua i te mau pure, ʼe e faʼaʼite pāpū atu ē e nehenehe te mau tamariʼi e pure atu iāna e mau uiraʼa anaʼe tā rātou. E vaiiho i te mau tamariʼi ’ia pāpaʼi i tā rātou iho mau hōhoʼa nō Iosepha Semita e taiʼo ra i te Iakobo 1:5 ʼe te pure ra i te Metua i te Ao ra.

Iakobo 3: 1-13

E nehenehe tāʼu e parau i te mau mea maitaʼi.

Mai tā ’Iakobo i faʼaʼite pāpū mai, e tauturu te haʼapiʼiraʼa mai i te parau i te mau mea maitaʼi anaʼe nō vetahi ʼē ia tātou ’ia riro mai ia Iesu Mesia ra (hiʼo Iakobo 3:2).

Mau ’ohipara’a e nehenehe e rave

  • E ’āfaʼi mai i te tahi mea monamona ʼe te tahi mea ʼavaʼava ʼia tāmata te mau tamariʼi. E tauturu atu ia rātou ʼia taʼa ē ʼe tiʼa ia tātou ʼia faʼaʼohipa i tō tātou mau arero ʼia parau i te mau mea monamona (ʼaore rā maitaʼi) ʼeiaha rā ʼia parau i te mau mea ʼavaʼava (aore rā maitaʼi ʼore) (hiʼo Iakobo 3:10). E tauturu ia rātou ʼia feruri i te mau hōhoʼa o te mau mea maitaʼi e nehenehe ia tātou ʼia parau atu ia vetahi ʼē.

  • E hōro’a atu i te tamariʼi tāta’itahi te hō’ē hōho’a ʼōhie nō te hōʼē taʼata e paraparau ra. E ani i te mau tamariʼi ʼia ’āfaʼi i te hōhoʼa i niʼa ’ia parau anaʼe ʼoutou i te tahi mea maitaʼi e nehenehe tā ʼoutou e rave ʼe tō ʼoutou arero (mai te parauraʼa i te parau mau, te haʼapoupouraʼa, ʼe te hōroʼaraʼa i te tauturu i te tahi taʼata) ʼe ʼia tuʼu i raro ’ia parau anaʼe ʼoutou i te tahi mea eʼita e tiʼa ia ʼoutou ’ia rave ʼe tō ʼoutou areo (mai te haʼavareraʼa, te faʼaoʼōʼraʼa i te tahi atu mau taʼata, ʼe te pātoʼiraʼa i te faʼaroʼo i te hōʼē metua).

  • E haʼapūai i te poroʼi a Iakobo 3:1–13 ma te hīmene ʼāmuiraʼa i te hōʼē hīmene nō niʼa i te hāmani maitaʼiraʼa, mai « Soyons gentils » (Chants pour les enfants, 83). E parau atu ē e hāmani te mau tamariʼi i te hōʼē « mohina hāmani-maitaʼi-raʼa » tā rātou e nehenehe e faʼaʼī i te mau ʼōfaʼi naʼinaʼi ʼaore rā te tahi atu mau taoʼa naʼinaʼi i te mau taime atoʼa e parau rātou i te tahi mea maitaʼi i te tahi atu taʼata.

Iakobo 5: 7-11

E tītau te tahi o te mau haʼamaitaʼiraʼa a te Atua i te faʼaʼoromaʼi.

Eʼita te faʼaʼoromaʼi e haere noa mai mai te reira te huru, nō te mau tamariʼi ihoa ra. E feruri e nāhea ʼoutou e faʼaʼohipa ai i te aʼo a Iakobo nō te tauturu i te mau tamariʼi tā ʼoutou e haʼapiʼi nei ’ia haʼapiʼi mai i te faʼaʼoromaʼi.

Mau ’ohipara’a e nehenehe e rave

  • E tauturu i te mau tamariʼi ’ia feruri i te mau taime e tiʼa ai ia rātou ʼia tīaʼi nō te tahi mea tei hinaʼaro-mau-hia e rātou. E haʼamāramarama atu ē, te tīaʼiraʼa i te tahi mea e hinaʼarohia e tātou ma te amuamu ʼore ’o te faʼaʼoromaʼi ïa.

  • E haʼapoto i te Iakobo 5:7 nā roto i tā ʼoutou iho mau parau, ʼe e faʼaʼite i te hōhoʼa nō te hōʼē huero ʼaore rā tumu rā’au iti. Nō te aha e tiʼa ia tātou ʼia faʼaʼoromaʼi ’ia faʼatupu anaʼe tātou i te mau rāʼau hotu ? E aha te tupu mai ʼia tāmata anaʼe tātou i te huti i te tumu rā’au iti nō te faʼatupu vitiviti aʼe i te reira ? E faʼaʼite pāpū ē ʼe rave tahi tā te Atua mau haʼamaitaʼiraʼa nō tātou, e tītauhi’a rā te tahi ’ia faʼaʼoromaʼi.

  • E faʼaʼite i te ʼāʼamu o Ioba, tei faʼahitihia i roto i te Iakobo 5:11 ʼei hōhoʼa nō te faʼaʼoromaʼi (hiʼo « Pene 46: Ioba », Mau ʼāʼamu nō te Faufaʼa Tahito, 165–69, ʼaore rā te video e tano i niʼa i te LDS.org). E mea nāhea tō Ioba ha’amaita’ira’ahia nō te faʼaʼoromaʼiraʼa ?

Hōho’a
tāpa’o nō te ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu

Te mau tamari’i pa’ari a’e

Iakobo 1:5–6

E tauturu mai te Metua i te Ao ra iāʼu ʼia haʼapiʼi mai i te parau mau mai te mea e ʼimi au i tāna tautururaʼa.

Noa atu e mea ʼāpī paha te mau tamariʼi tā ʼoutou e haʼapiʼi nei, e mea ʼāpī noa rātou tau matahiti noa aʼe ia Iosepha Semita ’a taiʼo ai ʼoia i te Iakobo 1:5 ʼe ʼua faʼauruhia ʼoia ’ia ha’afātata atu i te Metua i te Ao ra nā roto i te pure. E feruri e nāhea e nehenehe ai ia ʼoutou ʼia tauturu i te mau tamariʼi tā ʼoutou e haʼapiʼi nei ’ia pātu i tō rātou faʼaroʼo ʼe e tauturu te Atua ia rātou ʼia ʼere anaʼe rātou i te paʼari.

Mau ’ohipara’a e nehenehe e rave

  • E ani i te mau tamariʼi ’ia faʼatiʼa mai ia ʼoutou te ʼāʼamu nō te ʼOrama Mātāmua a Iosepha Semita i roto i tā rātou iho mau parau (hiʼo Iosepha Semita—ʼĀʼamu 1:5–19 ; e hiʼo atoʼa i te video « Te ʼOrama Mātāmua o Iosepha Semita » i niʼa i te LDS.org). Nāhea tō Iakobo 1:5 tauturaʼa ia Iosepha ? E tauturu i te mau tamariʼi ʼia feruri i te mau hōhoʼa o te tahi atu mau taʼata i roto i te mau pāpaʼiraʼa moʼa tei fāriʼi i te hōʼē pāhonoraʼa i tā rātou mau pure (mai ia Nephi [1 Nephi 11:1–6] ʼe te taeaʼe o Iareda [Etera 2:18–3:9]). E aha te tahi mau mea tā tātou e nehenehe e ani i te Metua i te Ao ra nā roto i te pure ?

  • E taiʼo ʼe te mau tamariʼi i te Iosepha Semita—ʼĀʼamu 1:10–14. E ani i te mau tamariʼi ’ia ʼimi i te mau mea tā Iosepha i rave nō te fāriʼi i te mau pāhonoraʼa i tāna mau uiraʼa. Nāhea e nehenehe ai ia tātou ʼia peʼe i te hi’ora’a o Iosepha Semita e mau uiraʼa anaʼe tā tātou ?

Iakobo 1:22–27 ; 2:14–26

« Te faʼaroʼo ʼaore e ʼohipa e mea pohe ïa ».

Nāhea ʼoutou e tauturu ai i te mau tamariʼi ’ia ʼite i te tūʼatiraʼa i rotopū i te mea tā rātou e tiʼaturi nei ʼe te mea tā rātou e rave ra ?

Te mau ’ohipara’a ʼe nehenehe e rave

  • E faʼaʼite atu i te mau tamariʼi i te hōʼē mori pata ʼaore ra e ʼōfaʼi, te hōʼē peni tara ʼaore e tara, ʼaore rā te tahi ʼē atu mea faufaʼa ʼore ʼaore rā « tei pohe ». E ani i te mau tamari’i ’ia tai’o i te Iakobo 2:14–17. Nāhea teie mau taoʼa e faʼahōhoʼa ai i te parau mau i roto i teie mau ʼīrava ?

  • E ani i te mau tamariʼi ’ia taiʼo hau noa i te Iakobo 1:22–27 ; 2:14–26. E ani ia rātou i muri iho ’ia faʼaʼite mai e aha tā rātou e nehenehe e rave nō te faʼaʼite e mau tamariʼi rātou ’o te rave nei i te parau. ʼEi hiʼoraʼa, ʼua ʼite ānei rātou i te tahi taʼata tei maʼihia ʼaore rā tei faʼaea ʼōtare noa tā rātou e nehenehe e haere atu e fārerei, ʼaore rā e nehenehe ānei tā rātou e faʼaoti i te tāvini i te tahi atu ā mau ʼutuāfare ? E nehenehe atoʼa ia ʼoutou i faʼahaʼamanaʼo atu ia rātou te mau parau tā rātou paha i faʼaroʼo i roto i te pureraʼa ʼōroʼa i teie mahana. Nāhea e nehenehe ai ia tātou ’ia riro ’ei feiā rave i teie mau parau ?

Iakobo 3: 1-13

E nehenehe tāʼu e haʼavī i te mau mea tā’u e parau nei ?

E ʼere paha te mau parau tā tātou e parau nei i te tahi ʼe te tahi i te mea faufaʼa roa, mai tā Iakobo rā i faʼaʼite pāpū mai, e nehenehe te reira mau parau e riro ʼei hōʼē mana pūai, nō te maitaʼi ʼaore rā nō te ʼino.

Mau ’ohipara’a e nehenehe e rave

  • Tē vai ra ānei te tahi taʼata i roto i te pāroita, penei aʼe te hōʼē o te mau tamariʼi tā ʼoutou e haʼapiʼi nei, te ʼohipa nei ʼe te mau pua’ahorofenua ʼaore rā tei ʼite i te tahi mea nō niʼa i te mau poti ? E nehenehe tā ʼoutou e ani iāna ’ia hōroʼa mai i te mau ʼite nō niʼa i te mau haʼapiʼiraʼa a Iakobo i roto i te Iakobo 3:3–4 nō niʼa i te faʼaʼohiparaʼa i te mau parau maitaʼi, ʼaore rā e hōroʼa mai i te tahi o tō ʼoutou iho mau manaʼo. E aha tā tātou i ha’api’i mai nō ni’a i te haʼavīraʼa i tō tātou mau arero nā roto mai i teie mau hōhoʼa ?

  • E ani i te mau tamariʼi ʼia taiʼo i te Iakobo 3:1–13 ʼe e pāpaʼi i te hōʼē hōhoʼa nō te tahi mea tā rātou i ʼite o te haʼapiʼi nei nō niʼa i te haʼavīraʼa i tō tātou arero. E hōroʼa te taime ia rātou nō te faʼaʼite mai i tā rātou hōhoʼa ʼe te mea tā rātou i ʼapo mai.

  • I muri aʼe i te taiʼo-faʼahou-raʼa ʼe te mau tamariʼi i te Iakobo 3:1–13, e taiʼo faʼahou i te mau ture nō te reo i roto i te Nō te Pūai o te Feiā ʼĀpī (20–21). E tauturu i te mau tamariʼi ’ia feruri i te tahi mea e nehenehe ia rātou ’ia rave nō te haʼamaitaʼi i te huru o tā rātou parau ia vetahi ʼē, ʼe e faʼaitoito ia rātou ’ia haʼamau i tā rātou iho mau fā.

Hōho’a
tāpa’o nō te ha’api’ira’a mai.

E faʼaitoito i te haʼapiʼiraʼa mai i te fare.

E ani i te mau tamariʼi ’ia pure i te Metua i te Ao ra ma te hōʼē uiraʼa ʼaore rā ’ia tāmata i te faʼaʼoromaʼi atu ā i teie hepetome e haere mai nei. E ani ia rātou ʼia faʼaʼite mai te mau mea tā rātou i rave i te piha haʼapiʼiraʼa i mua nei.

Ha’amaita’iraʼa i tā tātou ha’api’ira’a

E tauturu i te mau tamari’i ’ia ha’a. « E ha’api’i ai ’outou i te mau tamari’i, ’a fa’ati’a ia rātou ’ia patu, ’ia pāpa’i i te hōho’a, ’ia peni, ’ia pāpa’i, ’e ’ia hāmani. ’Ua hau atu teie mau mea i te fa’a’oa’oa-noa-ra’a ia rātou—e mea faufa’a rahi te reira nō te ha’api’ira’a mai » (Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora, 25).

Nene’i