Fuakava Foʻoú 2023
17–23 Siulai. Ngāue 10–15: “Naʻe Tupu pea Mafola Atu ʻo Lahi ʻa e Folofola ʻo e ʻOtuá”


“17–23 Siulai. Ngāue 10–15: ‘Naʻe Tupu pea Mafola Atu ʻo Lahi ʻa e Folofola ʻo e ʻOtuá,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“17–23 Siulai. Ngāue 10–15,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
Talanoa ʻa Pita mo Koniliusi

17–23 Siulai

Ngāue 10–15

“Naʻe Tupu pea Mafola Atu ʻo Lahi ʻa e Folofola ʻo e ʻOtuá”

Ako ʻa e Ngāue 10–15 ʻi he faʻa lotu, ʻo fakakaukau ki he fānau ʻi hoʻo kalasí. Ko e hā ʻokú ke maʻu ʻi he ngaahi vahe ko ʻení, ʻoku ueʻi koe ke ke akoʻi ki he fānaú?

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Ke tokoniʻi e fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ako mo aʻusiá, te ke lava ʻo kole kiate kinautolu ke nau vahevahe e ngaahi meʻa ʻoku nau fai ke fakahaaʻi ʻoku nau tui kia Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Ngāue 10:34–35

ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ki Heʻene fānaú kotoa.

Ko ha moʻoni mahuʻinga ʻa ia ʻe lava foki ʻo mahino ki he fānau īkí, ko e hoko ko ia e tokotaha kotoa ko ha fānau ʻa e ʻOtuá pea ʻokú Ne ʻofa ki Heʻene fānaú kotoa.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali e fakatātā Ko Kalaisi mo e Fānau mei he Funga ʻo e Māmaní (Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 116) ʻi hoʻo lau ʻa e Ngāue 10:34–35. Fakamatalaʻi ange naʻe tui ha kakai ʻe niʻihi ʻi he kuonga ʻo Pitá, naʻe ʻikai moʻó e tokotaha kotoa pē ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongoleleí. Ka naʻe ʻilo ʻe Pita ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú kotoa pea ʻokú Ne finangalo ke nau ako kotoa pē ʻa e ongoongoleleí.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke tā ha fakatātā ʻo kinautolu. ʻI heʻenau vahevahe ʻenau ʻū fakatātaá, talanoa ki ha meʻa ʻokú ke saiʻia ai ʻi he fānau takitaha. Vahevahe hoʻo fakamoʻoni ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ki he kotoa ʻo ʻEne fānaú takitaha, neongo honau fōtungá pe ko e feituʻu ʻoku nau omi mei aí.

  • Hivaʻi mo e fānaú ha foʻi hiva fekauʻaki mo e ʻofa ki he niʻihi kehé–hangē ko ʻení, “Te u ʻAʻeva Pea mo Koe” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 78–79). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ʻa e ngaahi founga te nau lava ai ʻo fakahaaʻi ʻa e ʻofá ki he tokotaha kotoa pē, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú.

  • Tuhu ki he fānau takitaha pea lea ʻaki e “ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻia [hingoa].” Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi ʻi he tuhu ki he niʻihi kehé pea lea ʻaki e kupuʻi leá ni.

Ngāue 11:26

Ko ha Kalisitiane au he ʻoku ou tui mo muimui kia Sīsū Kalaisi.

Te ke tokoniʻi fēfē nai ʻa e fānaú ke nau ʻiloʻi ʻa hono ʻuhinga ʻo e hoko ko ha tokotaha Kalisitiané?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ʻa e Ngāue 11:26 ki he fānaú, pea fakaafeʻi ke nau tuʻu ki ʻolunga ʻi he taimi te nau fanongo ai ki hoʻo lea ʻaki e foʻi lea Kalisitiane. Fehuʻi ange pe ʻoku nau pehē ʻoku ʻuhinga ki he hā ke hoko ko ha Kalisitiané. Fakamatalaʻi ange ʻoku ui ha tokotaha ʻoku tui mo muimui kia Sīsū Kalaisi ko e Kalisitiane, ko ia ai ʻoku ui kitautolu ko e kau Kalisitiane.

  • Hivaʻi mo e fānaú ha foʻi hiva fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi, hangē ko e “Ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 48). Te tau fakahaaʻi fēfē ko e kau muimui kitautolu ʻo Sīsū Kalaisi pea ʻoku tau kau ki Hono Siasí? Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki he ngaahi meʻa te nau lava ʻo fai ke nau muimui ai kia Sīsū ʻi ʻapi, ʻi he akó, pea ʻi he ngaahi feituʻu kehé.

ʻĪmisi
fefine mo e taʻahine ʻoku vaʻinga

ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu pea te Ne tali ʻetau ngaahi lotú.

Ngāue 12:1–17

ʻOku fanongo ʻa e Tamai Hēvaní ki he ngaahi lotú mo tali ia.

ʻOku akoʻi mālohi mai ʻe he talanoa ko ia ʻo hono fakatauʻatāinaʻi ʻe he ʻāngeló ʻa Pita mei he fale fakapōpulá, ʻoku tali ʻe he Tamai Hēvaní e ngaahi lotú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e talanoa ʻo hono fakatauʻatāinaʻi ʻo Pita mei he fale fakapōpulá ʻi he Ngāue 12:1–17 lolotonga hoʻo fakamatalaʻi fakanounou iá. Naʻe tali fēfē ʻe he Tamai Hēvaní e ngaahi lotu ʻo kinautolu ne nau lotua ʻa Pitá?

  • Hivaʻi ha foʻi hiva fekauʻaki mo e lotú—hangē ko ʻení, “Punou Ho ʻUlu” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 18b)—pea fokotuʻu ange ke fakatātaaʻi fakataha mo e ngaahi leá ke ala tokoni ke ako ʻe he fānaú ʻa e founga ʻo e lotú. Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi sīpinga ʻo e ngaahi meʻa te nau lava ʻo fakamālōʻia ai e Tamai Hēvaní mo kolea meiate Ia ʻi he lotú.

  • Fakaʻaliʻali ha ʻū fakatātā ʻo ha kakai ʻoku lotu (vakai ki ha sīpinga ʻi he Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 111–12) lolotonga hoʻo vahevahe ha aʻusia ki ha taimi ne tali ai ʻe he Tamai Hēvaní hoʻo ngaahi lotú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Ngāue 10:34–35; 15:6–11

“ʻOku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá ki he kakaí.”

ʻOku totonu ke mahino ki he fānau ʻokú ke akoʻí, ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ki he kotoa ʻo ʻEne fānaú, neongo pe ʻoku fēfē honau fōtungá, feituʻu ʻoku nau omi mei aí, pe ko e hā e ngaahi fili ʻoku nau faí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fehuʻi ki he fānaú pe te nau lava ʻo tala ha ʻulungaanga ʻo ha taha, ʻo fai ʻaki pē ʻenau sio kiate kinautolú pe mateʻi e feituʻu ʻoku nau omi mei aí. Fakatatau mo e Ngāue 10:35, ʻoku ʻafioʻi fēfē ʻe he ʻOtuá ha taha ke “maʻu maʻana”?

  • Lau fakataha mo e fānaú e Ngāue 10:34–35; 15:6–11. Fakamatalaʻi ange, ʻi he taimi ʻo Pitá naʻe tui e kakai Siú he ʻikai tali ʻe he ʻOtuá ha kakai ʻoku ʻikai ko ha kakai Siu (naʻe ui e kakai ko ʻení ko e kau Senitaile). Ka naʻe akoʻi ʻe he ʻOtuá kia Pita, ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ki he kotoa ʻo ʻEne fānaú, ʻa e Siú mo e Senitailé fakatouʻosi. Hivaʻi fakataha e “Fānau Au ʻa e ʻOtuá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 2–3). Fakaafeʻi e fānaú ke fakahū honau hingoá ʻi he ngaahi foʻi lea hangē ko e au pe u.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ha meʻa makehe fekauʻaki mo ha taha kehe ʻi he kalasí. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga e kupuʻi lea “ʻoku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá ki he kakaí” ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ki he kotoa ʻo ʻEne fānaú, pea koeʻuhi ʻokú Ne ʻofa ʻiate kinautolu, ʻokú Ne finangalo ke fanongoa ʻe he kotoa ʻo ʻEne fānaú ʻa e ongoongoleleí.

Ngāue 11:26

Ko e Kalisitiané ko ha taha ʻoku tui mo muimui kia Sīsū Kalaisi.

Te ke tokoniʻi fēfē ʻa e fānaú ke mahino ʻoku fakahaaʻi ʻe heʻenau ngaahi leá mo e ngaahi ngāué, ko e Kalisitiane kinautolu?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau e Ngāue 11:26; 3 Nīfai 27:3–8; mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 115:4. Tohiʻi e Kalisitiane ʻi he palakipoé pea laineʻi e konga ʻoku pehē “[Kalaisi].” Kole ki he fānaú ke vahevahe ʻenau fakakaukau ki he ʻuhinga ʻo e hoko ko ha Kalisitiané.

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe ʻa e ngaahi hingoa ʻo e ngaahi kulupu kehekehe ʻoku nau kau ki aí, hangē ko honau fāmilí pe fonuá. Fakaafeʻi ke nau vahevahe ha ngaahi ʻuhinga ʻoku nau houngaʻia ai ʻi heʻenau hoko ko ha Kalisitiane pe kau ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Te tau fakahaaʻi fēfē ki he niʻihi kehé ko e kau Kalisitiane kitautolu?

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi pe ʻū laʻitā ʻoku nau fakafofongaʻi e ngaahi moʻoni ʻoku makehe ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisí, hangē ko ha fakatātā ʻo hono fakafoki mai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 93–94). Kole ki ha taha ʻo e fānaú ke nau fili ha taha ʻo e ngaahi meʻá pe ʻū laʻitaá pea fakamatalaʻi pe ʻoku hoko fēfē nai ia ko ha tāpuaki ʻi hotau Siasí. Fakamatalaʻi ange neongo ʻoku kau e kau Kalisitiane ʻi he funga ʻo e māmaní ki ha ngaahi siasi kehekehe, ʻoku tau kau ki he Siasi tatau ʻa ia naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he māmaní.

  •   Fakaafeʻi e fānaú ke nau tohi pe tā e ngaahi meʻa te nau lava ʻo fai ke nau hoko ai ko ha kau Kalisitiane moʻoni.

Ngāue 12:1–17

ʻE tali mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻi he taimi te u lotu ai ʻi he tuí.

Fakalaulauloto ki he ngaahi taimi ne tali mai ai ʻe he Tamai Hēvaní ho ngaahi lotú. Te ke lava fēfē ʻo fakaʻaongaʻi e ngaahi aʻusia ko ʻení ke akoʻi ki he fānaú, ʻe fanongoa mo tali mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻenau ngaahi lotú, ʻi he taimi pē ʻOʻona?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e talanoa ʻo hono fakatauʻatāinaʻi ʻe he ʻāngeló ʻa Pita mei he fale fakapōpulá lolotonga iá ʻoku lau ʻe ha tokotaha ʻa e talanoa ʻi he Ngāue 12:1–17.

  • Fehuʻi ki he fānaú pe ko e hā ʻenau fakakaukau ki hono ʻuhinga ʻo e “hūfia fakamātoato” (Ngāue 12:5). Naʻe tali fēfē e lotu ʻa e kakaí? Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusia ʻi hono tali ʻe he Tamai Hēvaní haʻanau lotu fakataautaha pe fakafāmili. Te ke lava foki ʻo vahevahe ha aʻusia ʻa ia naʻá Ne tali ai hoʻo lotú. ʻE lava ke ke fakakau ha ngaahi aʻusia ʻa ia naʻe hoko mai ʻa e talí ʻi ha founga taʻeʻamanekina. Fakamoʻoniʻi ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu, pea ʻe tali ʻetau ngaahi lotú ʻi he founga mo e taimi ʻoku lelei taha maʻatautolú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau ngaohi ha meʻa ʻokú ne fakamanatu kiate kinautolu ʻa e meʻa ne nau ako he ʻaho ní, hangē ko ha fakamanatu ke lotu.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí. ʻI he taimi ʻokú ke fakaafeʻi ai e fānau Palaimelí ke nau moʻui ʻaki ha tefitoʻi moʻoni pau, vahevahe ha ngaahi talaʻofa kuo foaki ʻe he ʻOtuá maʻanautolu ʻoku nau moʻui ʻaki e tefitoʻi moʻoni ko iá. Hangē ko ʻení, te ke lava ʻo vahevahe hoʻo fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki kuó ke maʻu ʻi hoʻo lotu ʻi he tuí.

Paaki