Fuakava Foʻoú 2023
26 Sune–2 Siulai. Mātiu 28; Maʻake 16; Luke 24; Sione 20–21: “Kuo Toe Tuʻu”


“26 Sune–2 Siulai. Mātiu 28; Maʻake 16; Luke 24; Sione 20–21: ‘Kuo Toe Tuʻu,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“26 Sune–2 Siulai. Mātiu 28; Maʻake 16; Luke 24; Sione 20–21,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
Ko e folofola ʻa Sīsū kia Pita ʻi he matāfangá

Fafanga ʻEku Fanga Sipí, tā ʻa Kamille Corry

26 Sune–2 Siulai

Mātiu 28; Maʻake 16; Luke 24; Sione 20–21

“Kuo Toe Tuʻu”

ʻOku maʻu ʻe he fānau ʻoku ʻi ai ʻenau fakamoʻoni ki he ngaahi moʻoni ʻi he ngaahi vahe ko ʻení ha fakavaʻe mālohi ke langa ai ʻenau tuí. Te ke fakaafeʻi fēfē nai ʻa e Laumālié ke fakamoʻoni ki he ngaahi moʻoni ko ʻení?

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

ʻE lava tokoni hono mamataʻi ha fakatātā, ke manatuʻi ʻe he fānaú ha ngaahi meʻa ne nau sio ai ʻi ʻapi pe ʻi ha ngaahi feituʻu kehe. Mahalo ʻe lava ke ke fakaʻaliʻali e fakatātā ʻi he fokotuʻutuʻu ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí pea kole ki he fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ʻilo kau ki he talanoa ʻoku ʻasi ʻi he fakatātaá.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Mātiu 28; Maʻake 16; Luke 24; Sione 20:1–23

Te u toe moʻui hili ʻeku maté, ʻo hangē ko Sīsuú.

Ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, kau ai ʻEne Toetuʻú, ko e meʻa mahuʻinga taha ia kuo hoko ʻi he hisitōliá, pea ko e fakavaʻe ia ʻo e tui faka-Kalisitiané. ʻI hoʻo lau fekauʻaki mo e Toetuʻú, fakalaulauloto ki he founga te ke tokoni ai ki he fānaú ke langaki ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fai e talanoa ʻo e Toetuʻu ʻa Sīsuú ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau. (ʻO ka fie maʻu, ngāue ʻaki ʻa e “Vahe 54: Kuo Toetuʻu ʻa Sīsū,” ʻi he Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Foʻoú, 139–44, pe vitiō fekauʻaki mo iá ʻi he ChurchofJesusChrist.org.) Fakamatalaʻi ange, ʻi he taimi naʻe pekia ai ʻa Sīsuú, naʻe mavahe Hono laumālié mei Hono sinó. ʻI Heʻene toetuʻú, naʻe toe fakataha Hono laumālié mo Hono sinó. Kole ki he fānaú ke nau taufetongi hono toutou fai atu e talanoá kiate koe. Fehuʻi ki he fānaú pe naʻa nau mei ongoʻi fēfē nai kapau ne nau mātā kuo toe moʻui ʻa Sīsū.

  •     Vahevahe hoʻo fakamoʻoni, ʻe toetuʻu e tokotaha kotoa ʻi ha ʻaho. Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi fakamoʻoní.

  • Hivaʻi ha foʻi hiva fekauʻaki mo e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí, hangē ko e “Naʻe Toetuʻu Nai ʻa Sīsū?” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 45). Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ko e hā ha ongo ʻe maʻu ʻi he mamata kia Sīsuú. Tuku ke nau vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukaú mo e kalasí.

Sione 20:24–29

Te u lava ʻo maʻu ha tui kia Sīsū Kalaisi neongo ʻoku ʻikai ke u lava ʻo sio kiate Ia.

Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo tokoni ke mahino ki he fānaú ʻa e tuí pea mo e founga te nau lava ai ʻo fakaʻaongaʻi e tui ki he Fakamoʻuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Talanoa ki he fānaú fekauʻaki mo e aʻusia ʻa Tōmasi ʻi he Sione 20:24–29. Toe lau e talanoá, ka ʻi he taimi ní, kole ki he fānaú ke nau ʻomi ha niʻihi ʻo e ngaahi fakaikiikí.

  • Fakaʻaliʻali ha puha ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻi loto ʻa ia ʻoku ʻikai lava sio ki ai e fānaú, pea fakamatalaʻi e meʻa ʻoku ʻi lotó ki he fānaú. Fehuʻi ange pe ʻoku nau tui ʻoku ʻi loto moʻoni ʻa e meʻá pea ko e hā hono ʻuhingá. Fakaʻaliʻali ange leva ʻa e meʻa ʻoku ʻi lotó, pea fakamatalaʻi ange, ko e tuí ko ʻete tui ki ha meʻa ʻoku ʻikai ke te lava ʻo sio ki ai. Ko e tui mahuʻinga taha te tau lava ʻo maʻú, ko e tui kia Sīsū Kalaisí.

ʻĪmisi
Sīsū ʻoku fakahāhā Hono toʻukupú ki he Kau ʻAposetoló

Vakai ki Hoku Ongo Nimá, tā ʻa Jeff Ward

Sione 21:15–17

Te u lava ʻo fakahaaʻi ʻeku ʻofa kia Sīsuú ʻaki ʻeku tokoniʻi e niʻihi kehé.

Te ke fakalotoʻi fēfē ʻa e fānaú ke nau ʻofa mo tokoniʻi ʻa kinautolu ʻoku nau feohí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  •   Tokoni ke mahino ki he fānaú ʻa e meʻa naʻe finangalo ʻa Sīsū ke fai ʻe Pitá: vahevahe ʻa e ongoongoleleí pea fakaafeʻi ʻa e tokotaha kotoa pē ke tui kia Sīsū. ʻOange ki he tokotaha kotoa ha kiʻi sipi laʻipepa, pea kole ange ke nau tohiʻi pe tā ai ha meʻa te nau lava ʻo fai ke tokoni ki ha taha ʻoku nau ʻilo, ke ofi ange kia Sīsū.

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki he ngaahi meʻa ʻoku nau fai ke ʻofa mo tokoni ai ki he niʻihi kehé. Ko e hā mo ha toe meʻa kehe te tau lava ʻo fakahaaʻi ʻaki ʻetau ʻofá?

  • Hiki e hingoa kotoa ʻo e fānau ʻi hoʻo kalasí ʻi ha fanga kiʻi laʻipepa kuo kosi ki he fōtunga ʻo e sipí, pea fakamoveteveteʻi ʻa e fanga sipí ni ʻi he lokí. (Fakakau ai e ngaahi hingoa ʻo e fānau ʻoku ʻikai ke nau faʻa maʻu-kalasí.) Fakaafeʻi e fānaú ke fakatahatahaʻi e fanga sipí ʻaki hono kumi e sipi ʻoku hiki ai honau hingoá. Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo tokoni ki ha kaungāmeʻa ʻoku ʻikai haʻu ki he lotú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Mātiu 28; Maʻake 16; Luke 24; Sione 20:1–23

Koeʻuhí naʻe toetuʻu ʻa Sīsū, ʻe toetuʻu e tokotaha kotoa.

ʻOku fakanatula ki he fānaú ke nau fifili ki he meʻa ʻe hoko hili ʻetau mālōloó. Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo akoʻi fekauʻaki mo e Toetuʻú ʻi ha founga te ne hanga ʻo langaki hake ʻenau tuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke kuikui honau matá pea fakakaukauloto ʻoku nau tangutu ʻi he veʻe fonualoto ʻo Sīsuú, lolotonga hoʻo lau e Sione 20:1–17 pe fakamatalaʻi fakanounou e talanoa ʻo ʻEne Toetuʻú (vakai foki, “Vahe 54: Kuo Toetuʻu ʻa Sīsū,” ʻi he Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Foʻoú, 139–44, pe vitiō fekauʻaki mo iá ʻi he ChurchofJesusChrist.org). ʻOku ʻuhinga ki he hā ke toetuʻú? Naʻe mei fēfē nai ʻa e mamata ki he Fakamoʻui kuo toetuʻú?

  • Kole ki he fānau takitaha ke ako e aʻusia ʻo ha tokotaha naʻe mamata ki he Fakamoʻui kuo toetuʻú, pea vahevahe mo e toenga ʻo e kalasí ʻa e meʻa ne nau akó.

  •   Fakaafeʻi ‘a e fānaú ke vahevahe ʻa e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí kiate kinautolú.

Sione 20:24–29

Te u lava ʻo maʻu ha tui kia Sīsū Kalaisi neongo ʻoku ʻikai ke u lava ʻo sio kiate Ia.

Te ke tokoni fēfē ki he fānaú ke fakamālohia ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau e Sione 20:24–29.   Te tau ʻiloʻi fēfē nai ʻoku moʻui ʻa Sīsū Kalaisi neongo ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo sio kiate Ia?

  • Hiki e foʻi lea takitaha ʻi he kupuʻi lea “ʻOku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku ʻikai mamata, kae tuí” ʻi ha ʻū laʻipepa māvahevahe. Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakahokohoko e ngaahi foʻi leá. Fakaafeʻi ke nau talanoa ki ha ngaahi aʻusia ʻa ia ne nau ongoʻi ai e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí neongo kapau ne ʻikai ke nau sio kiate Ia.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau tā ha ʻū fakatātā ʻo e ngaahi meʻa te nau lava ʻo fai ke fakamālohia ai ʻenau tuí he uiké ni. Kole ange ke nau vahevahe e meʻa ne nau taá, pea vahevahe e meʻa kuó ke fai ke fakamālohia ai hoʻo tui kia Sīsū Kalaisí.

Sione 21:1–17

Te u lava ʻo fakahaaʻi ʻeku ʻofa kia Sīsuú ʻaki ʻeku fafanga ʻEne fanga sipí.

ʻE lava ʻe he fānaú ʻo tākiekina lahi ʻa kinautolu ʻoku nau feohí. Te ke lava fēfē ʻo poupouʻi kinautolu ke fakamālohia e niʻihi kehé ʻi he ongoongoleleí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha ʻa e Sione 21:1–17. ʻI hoʻo lau ʻa e veesi 9–13, kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha taimi ne ngaohi ai ʻe ha taha ha meʻatokoni makehe maʻanautolu, pea fakaafeʻi kinautolu ke nau fakakaukau ki he ngaahi founga ʻoku fafanga fakalaumālie ai kitautolu ʻe Sīsuú. ʻI hoʻo lau ʻa e veesi 15–17, fetongi e hingoa ʻo Saimoné ʻaki e ngaahi hingoa ʻo e fānaú. Ko hai e fanga sipi ʻa Sīsuú? Te tau tokoni fēfē nai kiate Ia ki hono fafanga kinautolú?

  • Vahevahe mo e fānaú ha kiʻi kai maʻamaʻa. Lolotonga ʻenau kaí, fehuʻi ange pe ʻoku tatau fēfē hono vahevahe ʻo e ongoongoleleí mo hono fafanga kinautolu ʻe ha taha.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau ngāue ʻaki ʻa e peesi ʻekitivitī ki he uike ní ke akoʻi honau ngaahi fāmilí kau ki he Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Muimuiʻi e ngaahi fakaafe ke ngāué. ʻI hoʻo fakaafeʻi e fānaú ke nau ngāueʻi e meʻa ʻoku nau akó, muimuiʻi hoʻo fakaafé lolotonga e kalasi hokó. ʻOku fakahā heni ki he fānaú, ʻokú ke tokanga ki he founga ʻoku tāpuekina ai ʻe he ongoongoleleí ʻenau moʻuí. ʻI heʻenau vahevahe ʻenau ngaahi aʻusiá, ʻe fakamālohia kinautolu pea te nau fetokoniʻaki ke moʻui ʻaki e ongoongoleleí.

Paaki