Fuakava Foʻoú 2023
11–17 Sepitema. 2 Kolinitō 1–7: “Ke Mou Fakalelei mo e ʻOtuá”


“11–17 Sepitema. 2 Kolinitō 1–7: ‘Ke Mou Fakalelei mo e ʻOtuá,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“11–17 Sepitema. 2 Kolinitō 1–7,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
Sīsū Kalaisi

11–17 Sepitema

2 Kolinitō 1–7

“Ke Mou Fakalelei mo e ʻOtuá”

Kamata hoʻo teuteú ʻaki haʻo lau e 2 Kolinitō 1–7. ʻE lava ke tokoni atu ʻa e Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí ki hoʻo ako ʻa e ngaahi vahe ko ʻení, pea lava ke ʻoatu ʻe he fokotuʻutuʻu ko ʻení ha ngaahi fakakaukau ki hono akoʻí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Mahalo naʻe faitohi ha niʻihi ʻo e fānau ʻi hoʻo kalasí he uiké ni fekauʻaki mo e founga ʻoku hoko ai ha mēmipa ʻo e fāmilí ko ha sīpinga lelei ʻo ha ākonga ʻo Sīsū Kalaisi (vakai, fokotuʻutuʻu ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí). Kapau ne nau fai ia, kole ange kei taimi ke vahevahe ha tohi mo e kalasí. Pe kole ki he fānaú ke nau vahevahe ha meʻa kehe ne nau ako.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

2 Kolinitō 1:3–4

ʻOku fakafiemālieʻi au ʻe he Tamai Hēvaní, pea te u lava ʻo fakafiemālieʻi e niʻihi kehé.

Te ke lava fēfē ʻo ʻoange ki he fānaú ha loto-falala ʻe fakafiemālieʻi kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní? Te ke lava fēfē ʻo poupouʻi kinautolu ke nau fakafiemālieʻi e niʻihi kehé?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha ngaahi meʻa ʻokú ne ʻomi ha fakafiemālie, hangē ko ha kafu pe peniʻeiti (bandage). Fehuʻi ki he fānaú pe ko e hā ha ngaahi meʻa ʻokú ne fakafiemālieʻi kinautolu ʻi he taimi ʻoku nau loto-mamahi, ilifia pe ʻi ai ha ngaahi palopalema kehe. Lau mo e fānaú e 2 Kolinitō 1:3–4, pea fakamatalaʻi ange ko e foʻi lea ʻe taha ki he ngaahi palopalema faingataʻa ʻaupitó ko e “mamahi.” Vahevahe ha ngaahi founga kuo fakafiemālieʻi ai koe ʻe he Tamai Hēvaní, pea fakamoʻoniʻi ange te Ne fakafiemālieʻi foki mo e fānaú.

  • Fakaʻaliʻali ha ʻū fakatātā ʻo ha niʻihi ʻoku papitaiso (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 103–4) lolotonga hoʻo lau ʻa e 2 Kolinitō 1:4 ki he fānaú. Fakamatalaʻi ange ko e taimi ʻoku tau papitaiso aí, ʻoku tau palōmesi ke fakafiemālieʻi e niʻihi kehé. Te tau muimui fēfē ki he akonaki ʻa Paula ke “fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku mamahiʻiá”?

2 Kolinitō 2:7–8, 10

ʻOku ou lava ʻo fakamolemoleʻi e niʻihi kehé.

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení—pe faʻu haʻo ʻekitivitī pē ʻaʻau—ke tokoni ki hono fakamālohia e holi e fānaú ke fakamolemoleʻi e niʻihi kehé.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ange ki he fānaú naʻe fie maʻu ʻe Paula ke fakamolemoleʻi ʻe he Kāingalotu Kolinitoó ha tangata naʻe faiangahala. Lau ʻa e 2 Kolinitō 2:7–8, 10, pea fakaafeʻi e fānaú ke hili honau nimá ʻi honau fatafatá ʻi he taimi kotoa pē te nau fanongo ai ki he ongo foʻi lea ko e fakamolemole mo e fakamolemolea.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakafaivaʻi e founga te nau lava ai ʻo tali ki he ngaahi tuʻunga ʻoku fai ai ʻe ha taha ha ʻulungaanga taʻeʻofa. Tuku ke nau taufetongi ʻi hono lea ʻaki e “Fakamolemole atu” mo e “ʻOku ou fakamolemoleʻi koe.” ʻOku tau tokoniʻi fēfē ʻa e kakaí ke nau ʻilo ʻoku tau fakamolemoleʻi kinautolu? Fakamatalaʻi ange, ko e taha ʻo e ngaahi foungá ko ʻetau “fakamoʻoni ʻa e ʻofá,” pe fakahaaʻi kiate kinautolu ʻa e ʻofá (2 Kolinitō 2:8).

2 Kolinitō 4:1–2

ʻOku ou tui ʻoku totonu ke u faitotonu.

Naʻe akoʻi ʻe Paula kuo hanga ʻe he kau tamaioʻeiki ʻo Kalaisí ʻo “liʻaki ʻa e ngaahi meʻa fufū ʻo e fakamaá.” Fakalaulauloto ki ha ngaahi founga te ke lava ai ʻo fakamālohia e holi ʻa e fānaú ke faitotonu ʻi he ngaahi meʻa kotoa peé.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau maʻuloto e kupuʻi lea “ʻOku mau tui ʻoku totonu ke faitotonu” (Tefito ʻo e Tuí 1:13). Tohi ʻa e kupuʻi lea ko ʻení ʻi ha ʻū vesa pepa ʻe lava ʻe he fānaú ʻo teuteuʻi mo tui. Fakamatalaʻi ange ʻoku kau ʻi he faitotonú ʻa hono tala ʻo e moʻoní.

  • Kole ki he fānaú ke hiki honau nimá ʻi he taimi te ke lea ʻaki ai ha meʻa ʻoku moʻoni pea tuku hifo honau nimá ʻi he taimi te ke lea ʻaki ai ha meʻa ʻoku ʻikai moʻoni. Faʻu ha fanga kiʻi fakamatala mahinongofua, hangē ko e “Ko e ʻaho Sāpate ʻa e ʻahó ni” pe “ʻOku ʻi ai hoku ihu ʻe tolu.” Toutou fai ʻa e ʻekitivitií, pea tuku ke taufetongi ʻa e fānaú ʻi he hoko ko e tokotaha ʻokú ne fakahoko mai e fakamatala moʻoní mo taʻemoʻoní. Ko e hā ʻoku finangalo ai e Tamai Hēvaní ke tau tala ʻa e moʻoní?

  •      

ʻĪmisi
Illustration of two stacked books of scriptures. (Teach the Doctrine).

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

2 Kolinitō 1:3–4

ʻOku fakafiemālieʻi au ʻe he Tamai Hēvaní, pea te u lava ʻo fakafiemālieʻi e niʻihi kehé.

Ko hono manatuʻi ko ia kuo fakafiemālieʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá, ʻoku ueʻi fakalaumālie ai kitautolu ke tau fakafiemālieʻi ʻa e niʻihi kehé.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻI hoʻo lau e 2 Kolinitō 1:3–4, kole ki he fānaú ke nau fakafanongo ki ha tali ki he fehuʻi “Ko e hā ʻoku fai ʻe he ʻOtuá maʻatautolú?” Tokoniʻi e fānaú ke nau lisi ha ngaahi founga ʻoku fakafiemālieʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻa kitautolu. Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi aʻusia ne nau loto-mamahi, hohaʻa pe ilifia ai, pea fakafiemālieʻi kinautolu ʻe he ʻOtuá.

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi founga te tau lava ai ʻo tauhi ʻetau fuakava ʻi he papitaisó ke fakafiemālieʻi e niʻihi kehé (vakai, Mōsaia 18:9). ʻOange ha taimi ke nau fakakaukau ai ki ha taha ʻoku nau ʻilo ʻokú ne fie maʻu e fakafiemālié, pea faʻu ha palani ke nau ala atu ʻo tokoni ki he tokotaha ko iá.

2 Kolinitō 2:5–11

ʻOku ou lava ʻo fakamolemoleʻi e niʻihi kehé.

ʻE ala faingataʻa ke fakamolemoleʻi e niʻihi kehé ʻi he taimi ʻoku nau angakovi mai ai kiate kitautolú. Ka ʻe aʻusia ʻe he fānau ʻokú ke akoʻí ʻa e ʻofa, nonga, mo e fiefia ʻi heʻenau ako ke fakamolemolé.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Talaange ki he fānaú naʻe ʻi ai ha taha ʻi Kolinitō naʻe faiangahala pea “fai fakamamahi” ki he Kāingalotú (vakai, 2 Kolinitō 2:5). Kole ki he fānaú ke nau fekumi ʻi he 2 Kolinitō 2:7–8 ke ʻiloʻi ko e hā ne fie maʻu ʻe Paula ke fai ʻe he Kāingalotú.

  • Vahevahe ha aʻusia ki ha taimi naʻá ke fakamolemoleʻi ai ha taha—pe fakamolemoleʻi koe ʻe ha taha—pea fakamatalaʻi ange hoʻo ongo hili iá.   Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe foki mo ʻenau ngaahi aʻusia ʻi he fakamolemolé.

2 Kolinitō 5:6–7

ʻOku ou “ʻaʻeva ʻi he tui, kae ʻikai ʻi he mamata.”

Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo poupouʻi e fānaú ke nau tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá neongo e taimi ʻoku ʻikai ai ke nau mamata ki he ngaahi tāpuaki ʻoku nau holi ki aí he taimi pē ko iá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau mo e fānaú e 2 Kolinitō 5:6–7 mo e ʻAlamā 32:21, pea kole kiate kinautolu ke nau fekumi ki he ngaahi lea mo e kupuʻi lea ʻoku tokoni ke fakamatalaʻi e tuí. Kole ange ke nau hiki ʻenau ngaahi fakaʻuhingá pea fevahevaheʻaki ia.

  • Fakaafeʻi ha taha ʻi he fānaú ke kuikui hono matá, pea kole ki he fānau kehé ke nau ʻoange ha ngaahi fakahinohino ke tokoniʻi e tokotahá ni ke ne fakakakato ha ngāue hangē ko hono langa ha taua ʻaki ha poloka pe lue ʻi he loto loki akó. ʻOku tokoni fēfē ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ke mahino kiate kitautolu ʻa hono ʻuhinga ʻo e “ʻaʻeva ʻi he tui” ki he ʻOtuá?

  •   Vahevahe ha aʻusia ki ha taimi naʻá ke ʻaʻeva ai ʻi he tuí, pea poupouʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi aʻusia.

2 Kolinitō 7:8–10

ʻOku tataki au ʻe he mamahi faka-ʻOtuá ke u fakatomala.

ʻOku fakanatula pē ke tau ongoʻi mā ʻi he taimi ʻoku maʻu ai haʻatau fai ha meʻa hala. Tokoniʻi e fānaú ke nau fakafaikehekeheʻi e ngaahi ongo ko ʻení mei he mamahi faka-ʻOtua ʻoku fakatau ki he fakatomalá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ange, ʻi he 2 Kolinitō 7:8–10, naʻe lave ʻa Paula ki ha tohi naʻá ne fai ki he Kāingalotú, ʻo fakatokanga lahi kiate kinautolu kau ki heʻenau ngaahi angahalá. Lau fakataha e ngaahi veesi ko ʻení. Ko e hā naʻe fiefia ai ʻa Paula ʻi he ongoʻi mamahi e Kāingalotú? Fakamahinoʻi ange, ko e faʻahinga mamahi ko ʻení ʻoku ui ia ko e mamahi faka-ʻotua.

  • Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha taimi ne nau fai ai ha meʻa ʻoku hala pea nau ongoʻi loto-mamahi ai. Fakaafeʻi ke nau fehuʻi pē kiate kinautolu, “Ko e hā ne u ongoʻi loto-mamahi aí?” pea vahevahe leva ʻenau ngaahi talí. Hiki ʻenau ngaahi talí ʻi he palakipoé (hangē ko ʻení, “Naʻá ku manavasiʻi naʻa faifai pea tauteaʻi au” pe “Naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku fakamamahiʻi e Tamai Hēvaní” pe “Naʻá ku ʻai ha taha ke tangi”). Ko e fē ʻi he ngaahi tali ʻi he palakipoé ʻoku hangehangē ko e “mamahi faka-ʻotuá” iá? (2 Kolinitō 7:10). Ko e hā ʻoku lelei ange ai ʻa e mamahi faka-ʻotuá ʻi he ngaahi mamahi kehe te tau lava ongoʻi hili hano fai ha meʻa ʻoku halá?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe mo honau ngaahi fāmilí ha taha ʻo e ngaahi ʻekitivitī mei he kalasi ʻo e ʻaho ní, mahalo ʻi he lolotonga ha efiafi fakafāmili ʻi ʻapi.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Fakaʻaliʻali ha potufolofola. Fili ha veesi folofola ʻokú ke pehē ʻoku ʻuhingamālié, pea fakaʻaliʻali ia ʻi ho loki akó ʻi ha feituʻu ʻe lava ʻe he fānaú ke nau mamata maʻu pē ki aí. Mahalo ʻe lava ke taufetongi e fānaú ʻi hono fili ha potufolofola ke fakaʻaliʻalí.

Paaki