Fuakava Motuʻá 2022
19–25 Sepitema. ʻĪsaia 40–49: “Mou Fakafiemālieʻi, ʻa Hoku Kakaí”


“19–25 Sepitema. ʻĪsaia 40–49: ‘Mou Fakafiemālieʻi, ʻa Hoku Kakaí,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“19–25 Sepitema. ʻĪsaia 40–49,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimeli: 2022

ʻĪmisi
Ko hono fakamoʻui ʻe Sīsū ha tangata kui

Fakaʻā ʻa e Tangata Kuí, tā ʻe Carl Heinrich Bloch

20–26 Sepitema

ʻĪsaia 40:49

“Mou Fakafiemālieʻi, ʻa Hoku Kakaí”

ʻE ala ke tokoni ha ngaahi potufolofola lahi ʻi he ʻĪsaia 40–49 ki he fānaú ke fakatupulaki ʻenau ʻofa ki he ʻEikí mo ʻenau tui kiate Iá. Fekumi ki he tataki ʻa e Laumālié ke maʻu e ngaahi potufolofola ko iá ʻi hoʻo akó.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Lau mo e fānaú ʻa e ʻĪsaia 40:9, pea fakaafeʻi kinautolu ke pehē pē ʻoku nau kaka hake ki he “moʻunga māʻolungá” pea taufetongi leva hono vahevahe atu ha meʻa ne nau ako mei he folofolá kimuí ni mai—ʻi ʻapi pe ʻi he lotú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

ʻĪsaia 43:10

Te u lava ʻo hoko ko ha fakamoʻoni ʻo e ʻEikí.

Naʻe fakamanatu ʻe he ʻEikí ki he kakai ʻIsilelí kuo nau ʻosi fakamoʻoniʻi ha ngaahi meʻa lahi kuó Ne fakahoko maʻanautolu. Naʻá Ne finangalo ke nau hoko (pea mo kitautolu kotoa) ko ʻEne kau fakamoʻoni, ʻo tokoni ki he niʻihi kehé ke ʻilo Hono mālohí mo e leleí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Talaange ki he fānaú ha meʻa kuó ke fakamoʻoniʻi. Tokoniʻi kinautolu ke fakakaukau ki ha ngaahi meʻa kuo nau aʻusia ʻa ia te nau lava ʻo fevahevaheʻaki pe hoko ko ha “fakamoʻoni”—hangē ko ʻení, ko ha meʻatokoni ifo kuo nau ʻahiʻahiʻi, ko ha feituʻu kuo nau ʻosi ʻeveʻeva ki ai, pe ko ha tokotaha ʻoku nau ʻilo. Lau ki he fānaú ʻa e ʻĪsaia 43:10: “ʻOku pehē ʻe [he ʻEikí] ko ʻeku kau fakamoʻoni ʻa kimoutolu, pea ko ʻeku tamaioʻeiki ʻa ia kuó u fili.” Talaange ki he fānaú ʻi he taimi ʻoku tau papitaiso aí ʻoku tau palōmesi ke hoko ko ha fakamoʻoni ʻo Sīsū Kalaisi (vakai, Mōsaia 18:9). ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e hoko ko ha fakamoʻoni ʻo e ʻEikí?

  • Kole ki he fānaú ke vahevahe ʻa e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí. Fakaʻaliʻali ange ha ngaahi fakatātā ke nau maʻu ai ha ngaahi fakakaukau (hangē ko ʻení, ngaahi fakatātā ʻo e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí, ko e Tohi ʻa Molomoná, ko e temipalé, pea mo e palōfita moʻuí). Fakaafeʻi kinautolu ke talanoa fekauʻaki mo e meʻa te nau lava ʻo vahevahe mo e niʻihi kehé ko ha ngaahi fakamoʻoni ʻo e ʻEikí.

ʻĪsaia 43:11

“Pea ʻoku ʻikai mo ha fakamoʻui ka ko au pē.”

Ko Sīsū Kalaisi pē ʻa e tokotaha te Ne lava ʻo fakahaofi kitautolu mei he angahalá mo e maté. Fakalaulauloto ki he founga te ke ueʻi fakalaumālie ai e fānaú ke nau falala kiate Iá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke fakakaukauloto ki ha tūkunga te nau ala fie maʻu tokoni ai (hangē ko haʻanau puke pe tofanga ʻi ha matangi). Fakaʻaliʻali ha ngaahi meʻa (pe ngaahi fakatātā ʻo ha meʻa), ko ha ngaahi meʻa ʻe tokoni kiate kinautolu ʻi he tūkungá mo ha ngaahi meʻa he ʻikai tokoní. Hangē ko ʻení, ʻe tokoni ʻa e fakamalú ʻi ha matangi, ka he ʻikai tokoni ha ipu vai ia mo ha penivahevahe. Kole ki he fānaú ke fili e meʻa ʻe tokoni ʻi he tūkunga ko iá. Fakaʻaliʻali e ngaahi fakatātā ʻo e Fakamoʻuí ke tokoni ki he fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo e founga ʻokú Ne tokoniʻi ai kitautolú.

  • Lau ki he fānaú ʻa e ʻĪsaia 43:11, pea kole ange ke nau tuhu ki ha fakatātā ʻo Sīsū ʻi heʻenau fanongo ki he foʻi lea “fakamoʻuí.” Fakamoʻoni ange koeʻuhí naʻe mamahi ʻa Sīsū Kalaisi mo pekia maʻatautolu pea toetuʻu, ko Ia toko taha pē te Ne lava ʻo fakahaofi kitautolu mei heʻetau ngaahi angahalá pea mei he maté.

ʻĪmisi
ngaahi peau ʻo e tahí

ʻE lava ke “tatau [ʻetau] māʻoniʻoní mo e ngaahi peau ʻo e tahí” (ʻĪsaia 48:18).

ʻĪsaia 48:18

ʻOku hanga ʻe he tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ʻo ʻomi ha nonga.

ʻOku talaʻofa ʻe he ʻEikí ha fiemālie hangē “ha vaitafé” mo ha māʻoniʻoni hangē ko e “ngaahi peau ʻo e tahí” kiate kinautolu ʻoku tauhi ʻEne ngaahi fekaú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ki he fānaú ʻa e ʻĪsaia 48:18. Fakaafeʻi kinautolu ke ueʻi honau nimá mo e umá ke hangē ha vaitafe mo ha ngaahi peaú. Talanoa fekauʻaki mo e founga kuo tokoniʻi ai koe ʻe hono tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, ke ke ongoʻi fiemālie hangē ha vaitafé pe mālohi hangē ha peaú.

  • Tā ha vaitafe ʻi he palakipoé. Tokoni ki he fānaú ke nau fakakaukau ki he ngaahi fekau kuo tuku mai ʻe he ʻOtuá. Hiki e ngaahi fekau ko iá ʻi ha laʻipepa (pe tā ha ngaahi fakatātā mahino ʻo kinautolu), pea tuku ke taufetongi e fānaú hono fakapipiki e ngaahi fekaú ki he vaitafe ʻi he palakipoé. Tokoni ke ako ʻe he fānaú e founga ʻoku ʻomi ai ʻe hono tauhi ʻo e ngaahi fekaú ha fiemālié.

  • Hivaʻi fakataha ha foʻi hiva fekauʻaki mo e ngaahi fekaú, hangē ko e “Tauhi e Ngaahi Fekaú” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 195). Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he hivá ni fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻoku totonu ke tau tauhi ai e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

ʻĪsaia 40:3–5

Te u lava ʻo teuteu “ʻa e hala ʻo [e ʻEikí].”

ʻOku tau tokoni ke fakahoko e kikite ʻi he ʻĪsaia 40:3–5 ʻaki ʻetau tokoni ki he niʻihi kehé ke tali e ʻEikí ʻi heʻenau moʻuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki ha leka ʻe taha ke ne lau ʻa e ʻĪsaia 40:3 kae lau ʻe he fānau kehé e ngaahi potufolofola ko ʻení mo kumi ha ngaahi foʻi lea pe kupuʻi lea faitatau: Maʻake 1:3–4 (Sione Papitaiso); ʻAlamā 7:9 (ʻAlamā); Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 33:10–11 (kau faifekau ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní). Tokoniʻi kinautolu ke ʻilo ʻa e tokotaha ʻokú ne teuteu e “hala ʻo e ʻEikí” ʻi he potufolofola takitaha. Naʻe teuteu fēfē ʻe he kakai ko ʻení ʻa e hala ʻo e ʻEikí? Ko e hā te tau lava ʻo fakahoko ke tokoní?

  • Tā ha foʻi hala ʻi he palakipoé, pea lau fakataha mo e fānaú ʻa e ʻĪsaia 40:3–5. Kole ki he fānaú ke hiki ha lisi ʻo e ngaahi faingataʻa te ne ala taʻofi ʻa e kakaí mei heʻenau muimui ʻi he Fakamoʻuí, pea fakaafeʻi kinautolu ke tā fakatātaaʻi ha ngaahi faingataʻa ʻi he foʻi halá. Tuku ke nau tamateʻi e ngaahi faingataʻá ʻi hoʻo talanoa fekauʻaki mo e ngaahi founga te tau lava ai ʻo tokoni ki he kakaí ke ikunaʻi kinautolú.

ʻĪsaia 41:10; 43:1–5; 48:10

ʻOku ʻiate au e ʻEikí ʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá.

ʻI he taimi ʻoku tau fakahoko ai ha ngaahi fuakava mo e ʻEikí, ʻokú Ne talaʻofa mai te Ne ʻiate kitautolu—naʻa mo e lotolotonga hotau ngaahi ʻahiʻahí. Tokoni ki he fānaú ke vakai kiate kinautolu ko ha konga ʻo e kakai ʻo e fuakava ʻa e ʻEikí pea mo kinautolu ʻoku maʻu ʻEne ngaahi talaʻofá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Hiki ʻi he palakipoé ʻa e ʻOku ou… pea mo e Te u… Fakaafeʻi e fānaú ke lau ʻa e ʻĪsaia 41:10 mo e ʻĪsaia 43:1–5 ke ʻiloʻi ko hai ʻoku pehē ʻe he ʻEikí ko hai Iá mo e meʻa ʻokú Ne pehē te Ne fakahokó. Ko e hā mo ha ngaahi kupuʻi lea kehe ʻoku toutou fakaʻaongaʻi ʻi he ngaahi veesi ko ʻení? ʻE lava fēfē ke fakafiemālieʻi kitautolu mo ʻomi ha ʻamanaki lelei ʻe he ngaahi pōpoaki ko ʻení lolotonga e ngaahi taimi faingataʻá?

  • Lau fakataha ʻa e ʻĪsaia 48:10, pea mou talanoa ke ʻiloʻi pe ko e hā ʻa e afi mo e ngaahi founga kehekehe ʻoku fakaʻaongaʻi aí. Fakamatalaʻi ange ʻoku fakamaʻa e ukameá ʻi he afí. Ko e hā ʻoku hoko ai e afí ko ha founga lelei ke fakamatalaʻi ʻaki ʻa e mamahí? ʻE lava fēfē ke fakamaʻa kitautolu ʻe heʻetau ngaahi mamahí? (vakai, ʻAlamā 62:41).

ʻĪsaia 49:14–16

He ʻikai teitei fakangaloki au ʻe he ʻEikí.

ʻI he taimi ʻoku tau ongoʻi vā mamaʻo ai mei he ʻEikí koeʻuhí ko e angahalá, ngaahi ʻahiʻahí, pe ha faʻahinga ʻuhinga kehe, ʻe lava ʻe he pōpoaki ʻa ʻĪsaia 49:14–16 ʻo ʻomi ha fakafiemālie.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau lau ʻa e ʻĪsaia 49:14. Ko e hā te ne ala ʻai e kakaí ke nau ongoʻi hangē ʻoku fakangaloki pe siʻaki kinautolú? Te tau lava fēfē ʻo tokoni ki he niʻihi kehé ke nau ʻilo kuo teʻeki fakangaloki kinautolu ʻe he ʻEikí? ʻOku tau ʻilo fēfē ʻoku teʻeki ke Ne fakangaloki kitautolú?

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo ha tokotaha ʻoku nau ʻilo he ʻikai teitei ngalo ʻiate kinautolu, hangē ko ha mēmipa ʻo e fāmilí pe kaungāmeʻa. Aleaʻi e ongo ʻoku maʻu ʻe ha faʻē ki heʻene fānaú mo e ongo ʻa e ʻEikí kiate kitautolú. Kole ange leva ki he fānaú ke nau lau ʻa e ʻĪsaia 49:15–16. Fakatatau ki he ngaahi veesi ko ʻení, ko e hā hono ʻuhinga he ʻikai teitei fakangaloki ai kitautolu ʻe he ʻEikí? Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi ongo fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha meʻa ne nau ako he ʻahó ni ʻoku nau fie ako lahi ange ki ai. Tokoniʻi kinautolu ke hiki ha fehuʻi fekauʻaki mo e meʻa ko iá ʻa ia te nau lava ʻo ʻeke ki ha mātuʻa pe mēmipa kehe ʻo e fāmilí.

Ko Hono Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Fakafenāpasi ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e fānaú. Kapau te ke akoʻi e fānau iiki angé ka ʻoku ueʻi koe ke ke akoʻi kiate kinautolu ha taha ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku ʻoatu ʻi he “Fānau Lalahi Angé” pe feliliuaki, liliu ha taha ʻo e ngaahi ʻekitivitī ʻoku fokotuʻu atú ki he tefitoʻi moʻoni ko iá ke fenāpasi mo e ngaahi fiemaʻu mo e tuʻunga malava ʻo e fānau ʻokú ke akoʻí.

Paaki