Faufaʼa Tahito 2022
3–9 nō ’Ātopa. Isaia 58–66 : « E tae mai ho’i te Fa’aora i Ziona »


« 3–9 nō ’Ātopa. Isaia 58–66 : ‘E tae mai ho’i te Fa’aora i Ziona’ », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : Faufa’a Tahito 2022 (2021)

« 3–9 nō ’Ātopa. Isaia 58–66 », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : 2022

Hōho’a
Iesu eha’api’i ra i roto i te sunago

Jesus in the Synagogue at Nazareth [Iesu i roto i te sunago nō Nazareta], nā Greg K. Olsen

3–9 nō ’Ātopa

Isaia 58–66

« E tae mai ho’i te Fa’aora i Ziona »

’Ua fa’ata’ahia te mau mana’o nō te ’ohipara’a i roto i teie arata’ira’a nō te fa’auru i tō ’outou mana’o ’āpī. ’Aita e fa’ahepohia ’ia pe’e pāpū mau i te reira ; ’a pe’e i te muhumuhu a te Vārua nā mua a’e ’e i roto i tā ’outou ha’api’ira’a.

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Hōho’a
ītona fa’a’itera’a

Tītau i te mana’o

Rave rahi mau parau a Isaia e fa’a’ite pāpū nei ’e e ha’api’i nei nō ni’a i te Fa’aora. ’A fa’a’ite i te hō’ē hōho’a nō Iesu, ’e e ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai e aha tā rātou i ’apo mai nō ni’a iāna i teie hepetoma.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Te mau tamari’i ’āpī

Isaia 58:13–14

E nehenehe te sābati e riro ’ei mahana hina’arohia nō’u.

Te mahana sābati, e taime ïa nō tātou ’ia ha’amana’o i te Fatu ’e ’ia fa’aea i tā tātou mau ’ohipa ri’i o te hepetoma. Nāhea e ti’a ai ia ’outou e tauturu i te mau tamari’i tā ’outou e ha’api’i ra ’ia fa’ariro i te sābati ’ei mahana hina’arohia ?

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • E ani i te mau tamari’i ’ia fa’ahiti fa’ahou e rave rahi taime i te pereota « te sābati e mahana hina’arohia ; ’e te ’ōro’a mo’a a Iehova » (Isaia 58:13) . ’A fa’ata’a ē, te aura’a o te « hina’arohia », ’o te hō’ē ïa ’ohipa o te hōro’a mai i te ’oa’oa ia tātou. E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai i te tahi mau mea ’o te hōro’a mai i te ’oa’oa ia rātou. ’A fa’a’ite pāpū ē, ’ua hōro’a mai te Fatu i te mahana sābati nō tātou nō te mea, tē hina’aro nei ’oia ’ia ’oa’oa tātou. ’A parau i te mau tamari’i ē, nō te aha te sābati i riro ai ’ei mahana hina’arohia nō ’outou.

  • Tai’o i te mau tamari’i nā roto mai i te Isaia 58:14 : « E ’oa’oa ’oe ia Iehova i reira ». ’A fa’ata’a i te mau tamari’i ’ē, e mahana ta’a ’ē te sābati—hō’ē taime e nehenehe ai tātou ’ia feruri i te mau mea tā te Metua i te ao ra ’e tā Iesu i rave nō te tauturu ia tātou ’ia ’oa’oa. E tauturu i te mau tamari’i ’ia feruri i te mau mea tā rātou e nehenehe e rave i te sābati nō te ha’amana’o i te Metua i te ao ra ’e ia Iesu. ’A ani ia rātou ’ia pāpa’i hōho’a i tō rātou mau mana’o ’e ’ia fa’a’ite i tā rātou mau hōho’a i te tahi ’e te tahi ’e i tō rātou ’utuāfare.

Hōho’a
vahine e tūtu’i rā i te lamepa mori hinu, hāmanihia i te ’araea, nō roto mai i te hō’ē lamepa tei tāpe’ahia e te mau rima ta’ata

« E riro rā Iehova ’ei māramarama vaiiho tai’ata nō ’oe » (Isaia 60:19). A Gift of Light [E ō nō te māramarama], nā Eva Timothy

Isaia 60:1–3

E nehenehe au e tūrama i te māramarama o te Fa’aora nō vetahi ’ē.

’Ua tohu Isaia ē, i te mau mahana hope’a nei, e riro te nūna’a o te Fatu mai te hō’ē māramarama nō te feiā e vai rā i roto i te pouri. ’A feruri e nāhea e nehenehe ai ia ’outou ’ia tauturu i te mau tamari’i ’ia « ti’a » ’e ’ia « māramarama ».

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • E ani i te mau tamari’i ’ia tāpiri i tō rātou mata ’a tai’o ai ’outou i te Isaia 60:1–3. E ani ia rātou ’ia ’ara’ara i tō rātou mata i te taime ’a fa’aro’o ai rātou i te parau « māramarama » ’e e tāpiri ’ia fa’aro’o ana’e rātou i te parau « pouri ». ’A fa’ata’a atu ē, ’ua riro Iesu Mesia ’e tāna ’evanelia mai te hō’ē māramarama ’o te tauturu ia tātou ’ia hi’o i tō tātou ’ē’a ho’ira’a i te Metua i te ao ra.

  • ’A hōro’a i te tamari’i tāta’itahi i te hō’ē hōho’a nō te hō’ē māramarama (mai te mahana, te hō’ē mori hinu, ’aore rā te hō’ē ’uiti mori). E tauturu ia rātou ’ia feruri i te mau rāve’a e nehenehe ai rātou e fa’a’ite i te māramarama o te Fa’aora ia vetahi ’ē. Nō te mau mana’o tāta’itahi e fa’a’itehia mai, e ani ia rātou ’ia « ti’a » ’e ’ia « ’ana’ana » i tō rātou māramarama nā roto i te amora’a i tā rātou hōho’a i ni’a. ’A parau i te mau tamari’i nō ni’a i te mau rāve’a tā ’outou i ’ite i te fa’a’itera’a rātou i te māramarama o te Fa’aora.

  • ’A hīmene ’e te mau tamari’i i te hō’ē hīmene nō ni’a i te fa’a’itera’a i te māramarama mai te « Petite est la lumière en moi » (Chants pour les enfants, 96). Tauturu i te mau tamari’i ’ia ’imi mai i te mau ta’o i roto i te hīmene ’o tē ha’apuai nei i te mea tā rātou i ha’api’i mai nā roto mai ia Isaia 60:1–3.

Isaia 61:1–3

’O Iesu Mesia tō’u Fa’aora ’e Tāra’ehara.

Tē hōro’a nei Isaia 61:1–3 i te hō’ē tātarara’a pūai nō te misiōni o te ha’api’ira’a ’e nō te fa’aorara’a a te Fa’aora. ’A ’imi i te mau rāve’a nō te tauturu i te mau tamari’i ’ia hi’o e nāhea Iesu Mesia e nehenehe ai e ha’api’i ’e e fa’aora ia rātou iho.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • ’A vaiiho i te mau tamari’i ’ia tāpe’a i te mau hōho’a o Iesu e ha’api’i ra, e fa’aora ra ’e e tauturu ra ia vetahi ’ē ’a tai’o ai ’outou i te Isaia 61:1 (hi’o te Buka hōho’a nō te ’evanelia). ’A fa’ata’a ē, ’ua tono mai te Atua ia Iesu Mesia nō te rave i teie mau mea nō tātou pā’āto’a. E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai i tō rātou mau mana’o nō ni’a ia Iesu Mesia. ’A fa’a’ite pāpū nō te here o te Fa’aora nō te mau tamari’i tāta’itahi.

  • Tē fa’ata’a nei te Isaia 61:3 i te mau ta’ata e fa’aro’o nei ’e e ha’apa’o nei i te parau a Fatu ’ei mau « rā’au parauti’a ana’e ». ’A pāpa’i hōho’a i te hō’ē tumu rā’au i ni’a i te tāpura ’ere’ere, ’e e ani i te mau tamari’i ’ia feruri i te mau mea parauti’a tā rātou e nehenehe e rave. Nō te mau mana’o e fa’ahitihia, ’a vaiiho i te mau tamari’i ’ia pāpa’i hōho’a i te hō’ē rau’ere i ni’a i te tumu rā’au.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Te mau tamari’i pa’ari

Isaia 55:10–11

E ha’amaita’i te ha’apaera’a mā’a iā’u ’e ia vetahi ’ē i roto i te fifi.

Te tahi o te mau tamari’i tā ’outou e ha’api’i nei, e tano te matahiti nō te ha’apae i te mā’a. ’Oia ato’a o rātou tei ’ore i ti’ahia te matahiti, e nehenehe rātou e fāna’o i te ha’api’ira’a mai nō ni’a i te ture o te ha’apaera’a mā’a ’e ’ia fa’aineine nō te ha’apae i te mā’a ’ia ineine ana’e rātou.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • ’A pāpa’i i ni’a i te tāpura ’ere’ere Nō te aha tātou e ha’apae ai i te mā’a ? ’e Nāhea tātou i te ha’apae i te mā’a ? E ani i te mau tamari’i ’ia pāpa’i i ni’a i te tāpura ’ere’ere i te mau pāhonora’a ato’a e au. ’A fa’aitoito ia rātou ’ia hi’o fa’ahou i te « Ha’apaera’a mā’a » i roto i te Buka arata’i nō te mau pāpa’ira’a mo’a (scriptures. ChurchofJesusChrist.org) ’e te Isaia 58:6–11 nō te ’ite mai i te tahi atu mau pāhonora’a. Nāhea Isaia 58:6–11 e tauturu ai ia tātou ’ia fifi ana’e te ha’apaera’a mā’a ?

  • ’A fa’a’ite ’e te mau tamari’i i te hō’ē ’ohipa i tupu nō ’outou iho ’e te ha’apaera’a mā’a, ’aore rā, ’a fa’a’ite i te hō’ē ’ā’amu nō roto mai i te hō’ē ve’a a te ’Ēkālesia nō ni’a i te ha’apaera’a mā’a. ’A ha’apāpū i te mau ha’amaita’ira’a ’o te tae mai nā roto i te ha’apaera’a mā’a ’e hō’ē ’ōpuara’a pae vārua. Mai te mea ’ua ha’apae te tahi o te mau tamari’i i te mā’a, e ani ia rātou ’ia fa’a’ite mai i tō rātou mau ’itera’a. ’A fa’aitoito i te mau tamari’i ’ia ’āparau i tō rātou mau metua i te sābati ha’apaera’a mā’a i muri nei i te aura’a o te ha’apaera’a mā’a. Tauturu ia rātou ’ia māramarama i te aura’a nō te ha’apaera’a mā’a ma te hō’ē ’ōpuara’a pāpū ’e te ’ā’au pure.

  • ’A tai’o ’āmui i te Isaia 58:6–7, ’e ’a fa’ata’a ē, te hō’ē rāve’a e ti’a ai ia tātou ’ia « tufa [i tā tātou] mā’a i te feiā i pō’ia ra » ’ia ha’apae ana’e tātou i te mā’a maori ra nā roto i te hōro’ara’a i te moni tā tātou i ’ore i ha’amāu’a nō te mā’a, ’ei hō’ē ō ha’apaera’a mā’a ïa. ’A fa’a’ite i te mau tamari’i i te hō’ē parau hōro’ara’a ō nō te tuha’a ’ahuru ’e te mau ō ha’apaera’a mā’a, ’e ’a fa’ata’a nāhea i te fa’a’ī i te reira. E ani i te mau tamari’i ’ia tai’o i te Isaia 58:8–10, ma te ’imi mai i te mau ha’amaita’ira’a tei fafauhia ’ia ha’apae ana’e tātou i te mā’a. Nāhea te ha’apaera’a mā’a i te ha’amaita’i ia tātou ’e i te feiā i roto i te fifi ?

Isaia 61:1–3

’O Iesu Mesia tō’u Fa’aora ’e Tāra’ehara.

’A feruri e nāhea ’outou ’ia fa’a’ohipa maita’i a’e i te mau parau a Isaia nō te ha’apūai i te ’itera’a pāpū o te mau tamari’i nō ni’a ia Iesu Mesia ’ei Fa’aora ’e ’ei Tara’ehara.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • ’A hōro’a i te mau tamari’i i te tahi ma’a minuti nō te tai’o i te Isaia 61:1–3 rātou iho. I muri iho, e ani ia rātou ’ia pāpa’i i ni’a i te hō’ē ’api parau ’aore rā, i roto i te hō’ē buka tuatāpapara’a, e aha tā teie mau ’īrava e ha’api’i nei ia rātou nō Iesu Mesia. E ani i te tahi mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai i tō rātou mana’o.

  • E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai i te hō’ē pereota nō roto mai i teie mau ’īrava tei riro ’ei mea faufa’a ta’a ’ē nō rātou ’e ’ia fa’ata’a mai nō te aha. Nāhea teie mau ’īrava e tauturu ai ia tātou ’ia māramarama i te tumu i tonohia mai ai Iesu Mesia i te fenua nei ?

Isaia 65:17–25

E riro te mileniuma ’ei taime nō te hau ’e te ’oa’oa.

’Ua ’ite ’o Isaia i te taime e fāri’i ai te mau ta’ata o te Atua i te hau ’e te ’oa’oa. E tupu te reira parau tohu i te taime ’a ho’i mai ai Iesu Mesia i ni’a i te fenua nei ’e e fa’atere ari’i ’oia i nā hō’ē tauasini matahiti—e tau tei pi’ihia te Mileniuma.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • Tē fa’ata’a nei te Isaia 65:17–25 i te huru o te fenua ’ia ho’i fa’ahou mai te Fa’aora. ’A vāhi te mau tamari’i nā te mau pupu na’ina’i, ’a hōro’a i te pupu tāta’itahi i te tahi o te mau ’īrava nō te tai’o. Tau minuti i muri mai, ’a hāmani ’āmui i te hō’ē tāpura i ni’a i te ’iri pāpa’ira’a e nāhea te orara’a e ta’a ’ē ai i roto i te « ra’i ’āpī » i fa’ata’ahia i roto i teie mau ’īrava (’īrava 17). Nō te aha e taime teie nō te « ’oa’oa rā […] e ’ōu’au’a i te ’oa’oa e a muri noa atu » ? (’īrava 18).

  • Nā mua a’e i te piha ha’api’ira’a, ’a fa’aineine i te mau ’api parau ’e te mau ta’o ’e te mau pereota nō roto mai i te hīro’a fa’aro’o nūmera ’ahuru. E ani i te hō’ē o te mau tamari’i ’ia tai’o mai i te hīro’a fa’aro’o,’e e ani i te mau tamari’i ’ia tu’u i te mau ’api parau i roto i te āna’ira’a tano. ’A tauturu i te mau tamari’i ’ia māramarama e aha tā teie hīro’a fa’aro’o e ha’api’i nei ia tātou nō ni’a i te Mileniuma.

Hōho’a
ītona ’apora’a mai

Fa’aitoito i te ha’api’ira’a i te fare

E ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite i te hō’ē mea tā rātou i ha’api’i mai i teie mahana nō ni’a i te Fa’aora i tō rātou ’utuāfare. ’A fa’a’itoito ia rātou ’ia tai’o i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e tō rātou ’utuāfare i teie hepetoma.

Ha’amaita’i i tā tātou ha’api’ira’a

’A ui i te mau uira’a fa’auruhia. ’A ui i te mau uira’a ’o te ani i te mau tamari’i ’ia haere i ’ō atu i te mau mea i fa’a’itehia. ’Ei hi’ora’a, ’a feruri i te mau uira’a ’o te fa’aitoito ia rātou ’ia fa’a’ite mai i tō rātou ’itera’a pāpū e tā rātou mau ’itera’a rau.

Nene’i