Fuakava Motuʻá 2022
10–16 Sānuali. Sēnesi 3–4; Mōsese 4 – 5: Ko e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví


“10–16 Sānuali. Sēnesi 3–4; Mōsese 4–5: Ko e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Lautohi Faka-Sāpaté: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“10–16 Sānuali. Sēnesi 3–4; Mōsese 4–5,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Lautohi Faka-Sāpaté: 2022

ʻĪmisi
ʻĀtama mo ʻIvi ʻokú na lue fakataha

ʻĀtama mo ʻIvi, tā ʻe Douglas M. Fryer

10–16 Sānuali

Sēnesi 3–4; Mōsese 4–5

Ko e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví

ʻI hoʻo teuteu ke faiakoʻi e Sēnesi 3–4 mo e Mōsese 4–5, fakakaukau pe ko e hā ha ngaahi fehuʻi pe ʻekitivitī ʻe ala tokoni ke mahino lelei ange e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví ki he kau mēmipa ʻo e kalasí.

Lekooti Hoʻo Ngaahi Ongó

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

ʻE lava ke vakaiʻi nounou ʻe he kau mēmipa ʻo e kalasí ʻa e Sēnesi 3–4 pe Mōsese 4–5, fili ha veesi ʻoku mahuʻinga makehe kiate kinautolu, pea vahevahe ia mo ha taha ʻoku tangutu ʻi hono tafaʻakí. Hili iá, ʻe lava ke vahevahe ʻe ha niʻihi ʻenau fakakaukaú mo e kalasí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi ʻa e Tokāteliné

Mōsese 4:1–13; 5:1–12

‘Oku tau fie maʻu e tauʻatāina ke filí mo e ngaahi faingataʻá ka tau tupulaki.

  • ʻOku ʻi ai e taimi ʻoku ʻikai ke tau faʻa fakamahuʻingaʻi ai e tauʻatāina ke filí—ʻa e totonu kuo foaki faka-ʻOtua ke fai e ngaahi filí—ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e moʻui fakamatelié. Ke fakaloloto ange e houngaʻia ʻa e kau mēmipa ʻo e kalasí ki he meʻaʻofa ko ʻení, te nau lava ʻo lau mo aleaʻi ʻa e Mōsese 4:1–4. Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he ngaahi veesi ko ʻení ʻo kau ki he mahuʻinga ʻo e tauʻatāina ke filí? Ko e hā ka fakaʻauha ai e palani ʻa e ʻOtuá kapau naʻe ʻikai ke tau maʻu e tauʻatāina ke filí? ʻE lava ke ʻoatu ha ngaahi fakakaukau ʻe he lea ʻi he “Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Kehé.”

  • Mahalo ʻe ako ʻe he kau mēmipa ʻo e kalasí ʻa e pōpoaki “Fehangahangai ʻi he Meʻa Kotoa Pē” ʻa Palesiteni Tāleni H. ʻOakesí (Liahona, Mē 2016, 114–17) ko ha konga ʻo ʻenau ako fakafoʻituitui pe fakafāmili ki he uike ní. Te ke lava ʻo fakaafeʻi ha niʻihi lolotonga e uiké ke nau haʻu mateuteu ke vahevahe ha meʻa mei he pōpoaki ko ʻení naʻá ne tokoniʻi ke mahino kiate kinautolu e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví (fakatefito hoʻo vakaí ki he vahe I mo e II). Ko e hā ʻoku tuku ai ʻe he Tamai Hēvaní ke tau aʻusia ha “fehangahangai ʻi he meʻa kotoa pē”? (vakai, 2 Nīfai 2:11–16). ʻE lava ke ke fakaafeʻi e kau mēmipa ʻo e kalasí ke nau ako e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 29:39–40 pea aleaʻi e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai e ngaahi ʻahiʻahi ʻa Sētané ʻi he palani ʻa e ʻOtuá. ʻOku tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻetau fehangahangai mo e ʻahiʻahí?

    ʻĪmisi
    Ko ‘Ivi ʻokú ne pukepuke ha fuaʻiʻakau

    Mavahe mei ʻĪtení, tā ʻe Annie Henrie Nader

Mōsese 4:4–12; 5:13–33

ʻOku feinga ʻa Sētane ke “kākaaʻi mo fakakuihi” kitautolu.

  • ʻE lava ʻo tokoni ʻa e Mōsese 4:4–12; 5:13–33 ki he kau mēmipa ʻo hoʻo kalasí ke nau ʻilo ha ngaahi founga ʻe niʻihi ʻoku ʻahiʻahiʻi ai kitautolu ʻe Sētane ke tau faikoví. Te ke lava ʻo kole ki ha vaeua ʻo e kalasí ke nau lau e Mōsese 4:4–12 pea ki he vaeua ʻe tahá ke nau lau e Mōsese 5:13, 18–33. Lolotonga ‘enau laú, te nau lava ʻo hiki ha ngaahi founga naʻe feinga ai ʻa Sētane ke ʻahiʻahiʻi ʻa ʻĀtama mo ʻIvi mo ʻena fānaú. ʻOku anga fēfē ʻene feinga ke fai e ngaahi meʻa tatau ʻi he ʻahó ni? ‘E tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní ke tau matuʻuaki e ngaahi kākā ʻa Sētané?

Sēnesi 3:1–7; Mōsese 4:22–31; 5:4–15

ʻOku ʻomi ʻe he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí e ʻamanaki lelei mo e huhuʻi mei he Hingá.

  • Ko e lahi ange e mahino kiate kitautolu e ngaahi nunuʻa ʻo e Hingá, ko ʻetau houngaʻia ange ia ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. ʻE lava ke kumi ʻe he kau mēmipa ʻo e kalasí e ngaahi nunuʻa ʻo e Hingá ʻi he Sēnesi 3:1–7; Mōsese 4:22–31 pea hiki e meʻa ʻoku nau maʻú ʻi he palakipoé. Hili iá, te nau lava ʻo fekumi ki he Mōsese 5:4–12, 14–15 ke ako fekauʻaki mo e palani ʻa e ʻOtuá ke huhuʻi kitautolu mei he ngaahi nunuʻa ko iá ( vakai foki 2 Nīfai 2:19–25; ʻAlamā 12:22–34) pea hiki e meʻa ʻoku nau maʻú ʻi he palakipoé. Te nau lava foki ʻo vahevahe ʻenau ongo fekauʻaki mo e fakamoʻoni ʻa ʻĀtama mo ʻIvi kia Sīsū Kalaisi ʻoku maʻu ʻi he veesi 10–12. ‘Oku fēfē ʻetau ongo kau ki he palani ʻa e ʻOtuá hili ʻetau lau e ngaahi folofola ko ʻení?

  • ‘E lava ke fakalotolahi ki he kau mēmipa ʻo e kalasí e talanoa ʻo e ʻamanaki lelei mo e huhuʻi ʻo ʻĀtama mo ʻIví ʻi he taimi ʻoku faingataʻa ai ʻa e moʻuí. Fakakaukau ke fakaafeʻi kinautolu ke kumi e ngaahi foʻi lea pe kupuʻi lea ʻi he Mōsese 5:7–12 ʻoku nau fakahaaʻi e ʻamanaki lelei naʻe ongoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻi heʻena ʻiloʻi ʻe lava ke huhuʻi kinaua ʻe he Fakamoʻuí. Ko e fē nai ha taimi kuo tau ongoʻi ai e ʻamanaki lelei hangē ko ia naʻe ongoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIví? Fakakaukau ke fakaafe‘i e kau mēmipa ʻo e kalasí ke vahevahe ʻenau ngaahi himi manako ʻoku fakahaaʻi ai e ʻamanaki lelei ʻoku fakafou mai ʻi he Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí. Te mou lava ‘o hivaʻi fakataha ha niʻihi ʻo kinautolu.

ʻĪmisi
fakaʻilonga ki he ngaahi maʻuʻanga tokoni kehé

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Kehé

Te tau lava ʻo fili pē maʻatautolu.

Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Teili G. Lenilani ʻo pehē:

“Ko e taumuʻa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ʻi he tuʻunga fakaemātuʻá, ʻoku ʻikai ko e ʻai ʻEne fānaú ke nau fai ʻa ia ʻoku totonú; ka ko e ʻai ʻEne fānaú ke nau fili ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonú pea fakaiku ʻo hoko ʻo tatau mo Ia. Kapau ko ʻEne fie maʻú pē ke tau talangofua, te Ne fakaʻaongaʻi ha ngaahi pale mo ha ngaahi tautea vave ke teke ʻetau angafaí.

“Ka ʻoku ʻikai tokanga ʻa e ʻOtuá ia ke hoko ʻEne fānaú ko ha ‘fanga kiʻi pusiaki’ ʻoku akoʻi mo talangofua, ʻe ʻikai ke nau maumauʻi Hono ngaahi nāunau ʻi he loki silesitialé. ʻIkai, ʻoku fie maʻu ʻe he ʻOtuá ʻEne fānaú ke nau tupu pea kau mo Ia ʻi Heʻene ngāué” (“Mou Fili he ʻAhó Ni,” Liahona, Nōvema 2018, 104).

Ko Hono Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Fakatupulaki e kau mai ʻa e kau mēmipa ʻo e kalasí. ʻE lava ke fai ha ngaahi ʻekitivitī ʻi he kalasí fakalukufua, ʻi ha ngaahi kulupu iiki, pe tauhoa. Fakaʻaongaʻi ha ngaahi founga kehekehe ke fakaʻatā ai e kakai ne ʻikai ke nau maʻu haʻanau faingamālié ke nau kau atu. (Vakai, Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 33–34.)

Paaki