”Luku 3: Oppiaihe 4 – Tuleminen Jeesuksen Kristuksen elinikäiseksi opetuslapseksi”, Saarnatkaa minun evankeliumiani – opas Jeesuksen Kristuksen evankeliumista kertomiseen, 2023
”Luku 3: Oppiaihe 4”, Saarnatkaa minun evankeliumiani
Luku 3: Oppiaihe 4
Tuleminen Jeesuksen Kristuksen elinikäiseksi opetuslapseksi
Tämän oppiaiheen opettaminen
Kaste on riemullinen toivoa antava toimitus. Kun meidät kastetaan, me osoitamme haluavamme seurata Jumalaa ja astua polulle, joka johtaa iankaikkiseen elämään. Me osoitamme myös sitoumuksemme tulla Jeesuksen Kristuksen elinikäisiksi opetuslapsiksi.
Tämä oppiaihe on järjestetty kasteessa antamiemme liiton lupausten mukaan. Se sisältää seuraavat pääkohdat, joista jokaisessa on alakohtia:
Auta ihmisiä ymmärtämään, että opettamasi periaatteet ja käskyt ovat osa liittoa, jonka he tekevät kasteessa. Näytä heille, kuinka tämän oppiaiheen jokainen osa auttaa heitä ”[tulemaan] Kristuksen luokse – – ja [pääsemään] osallisiksi hänen pelastuksestaan” (Omni 1:26; ks. myös 1. Nefi 15:14).
Tämä oppiaihe kannattaa opettaa usean käynnin aikana. Opetuskäynnin ei pitäisi juuri koskaan kestää yli 30 minuuttia. Yleensä on parempi tehdä lyhyitä ja useammin toistuvia käyntejä, jotka kattavat pienempiä osia aineistosta.
Suunnittele, mitä opetat, milloin opetat sen ja kuinka paljon aikaa siihen menee. Mieti opettamiesi ihmisten tarpeita ja tavoittele Hengen johdatusta. Voit opettaa joustavasti sen mukaan, mikä auttaa ihmisiä valmistautumaan parhaiten kasteeseen ja konfirmointiin.
Joihinkin tämän oppiaiheen osiin sisältyy erityisiä kutsuja. Tavoittele innoitusta päättäessäsi, kuinka ja milloin kutsuja tulee esittää. Ota huomioon kunkin henkilön ymmärryksen taso. Auta häntä elämään evankeliumin mukaan askel kerrallaan.
Liitonalainen lupauksemme olla halukas ottamaan päällemme Jeesuksen Kristuksen nimi
Kun meidät kastetaan, me lupaamme seurata Jeesusta Kristusta ”täysin vilpittömin sydämin”. Me myös todistamme, että me olemme ”halukkaita ottamaan Kristuksen nimen [päällemme]” (2. Nefi 31:13; ks. myös OL 20:37).
Jeesuksen Kristuksen nimen ottaminen päällemme tarkoittaa sitä, että me muistamme Hänet ja pyrimme elämään Hänen elinikäisinä opetuslapsinaan. Me annamme Hänen valonsa loistaa meidän kauttamme muille. Näemme itsemme Hänen ominaan ja asetamme Hänet ensimmäiselle sijalle elämässämme.
Seuraavissa kohdissa kuvaillaan kahta tapaa, joilla me muistamme Jeesuksen Kristuksen ja seuraamme Häntä.
Rukoile usein
Rukous voi olla yksinkertaista, sydämestä kumpuavaa keskustelua taivaallisen Isän kanssa. Rukouksessa me puhumme Hänen kanssaan avoimesti ja rehellisesti. Me ilmaisemme rakkautta Häntä kohtaan ja kiitollisuutta siunauksistamme. Me myös pyydämme apua, suojelusta ja ohjausta. Kun päätämme rukouksemme, meidän tulee pysähtyä ja jäädä kuuntelemaan.
Jeesus on opettanut: ”Teidän täytyy aina rukoilla Isää minun nimessäni” (3. Nefi 18:19, korostus lisätty; ks. myös Moos. 5:8). Kun rukoilemme Jeesuksen Kristuksen nimessä, me muistamme sekä Häntä että taivaallista Isää.
Jeesus antoi meille esimerkin, jota seurata rukoillessamme. Voimme oppia paljon rukouksesta tutkimalla Vapahtajan rukouksia pyhissä kirjoituksissa (ks. Matt. 6:9–13; Joh. 17).
Rukouksiimme voi sisältyä seuraavat osat:
-
Aloitamme puhuttelemalla taivaallista Isää.
-
Ilmaisemme sydämemme tunteita, kuten kiitollisuutta saamistamme siunauksista.
-
Esitämme kysymyksiä, pyydämme opastusta ja siunauksia.
-
Päätämme sanomalla ”Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.”
Pyhät kirjoitukset kehottavat meitä rukoilemaan aamulla ja illalla. Voimme kuitenkin rukoilla milloin ja missä tahansa. Henkilökohtaisissa ja perheemme rukouksissa voi olla merkityksellistä polvistua rukoillessamme. Meillä tulee aina olla rukous sydämessämme. (Ks. Alma 34:27; 37:36–37; 3. Nefi 17:13; 19:16.)
Meidän tulee rukoilla ajatuksella ja sydämestä. Kun rukoilemme, meidän tulee välttää samojen asioiden sanomista samalla tavalla.
Me rukoilemme uskossa, vilpittömästi ja vakaana aikeena toimia saamiemme vastausten mukaan. Kun teemme niin, Jumala johdattaa meitä ja auttaa meitä tekemään hyviä päätöksiä. Tunnemme olevamme lähempänä Häntä. Hän suo meille ymmärrystä ja totuutta. Hän siunaa meitä lohdulla, rauhalla ja voimalla.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
Tutki pyhiä kirjoituksia
Nefi opetti: ”Kestitkää itseänne Kristuksen sanoilla, sillä [ne] kertovat teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä” (2. Nefi 32:3; ks. myös 31:20).
Pyhien kirjoitusten tutkiminen on olennainen tapa muistaa Jeesus Kristus ja seurata Häntä. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan Hänen elämästään, palvelutyöstään ja opetuksistaan. Siellä kerrotaan myös Hänen lupauksistaan. Kun luemme pyhiä kirjoituksia, me koemme Hänen rakkauttaan. Sielumme laajenee, uskomme Häneen kasvaa ja mielemme valaistuu. Todistuksemme Hänen jumalallisesta tehtävästään vahvistuu.
Me muistamme Jeesuksen ja seuraamme Häntä, kun sovellamme Hänen sanojaan elämäämme. Meidän tulee tutkia päivittäin pyhiä kirjoituksia, varsinkin Mormonin kirjaa.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon pyhiä kirjoja ovat Raamattu, Mormonin kirja, Oppi ja liitot sekä Kallisarvoinen helmi. Niitä nimitetään pyhiksi kirjoituksiksi.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Pyhät kirjoitukset”
-
Gospel Topics: ”Scriptures”
Liitonalainen lupauksemme pitää Jumalan käskyt
Huom. Tässä kohdassa olevat käskyt voi opettaa monin tavoin. Voisit esimerkiksi opettaa ne muutaman käynnin aikana. Tai voisit opettaa jotkin niistä osana kolmea ensimmäistä oppiaihetta. Kun opetat käskyjä, muista liittää ne kasteenliittoon ja pelastussuunnitelmaan.
Kun meidät kastetaan, me solmimme Jumalan kanssa liiton, että me pidämme Hänen käskynsä (ks. Moosia 18:10; Alma 7:15).
Jumala on antanut meille käskyjä, koska Hän rakastaa meitä. Hän haluaa meidän parastamme sekä nyt että iankaikkisuudessa. Taivaallisena Isänämme Hän tietää, mitä tarvitsemme hengelliseen ja fyysiseen hyvinvointiimme. Hän tietää myös, mikä tuo meille suurinta onnellisuutta. Jokainen käsky on jumalallinen lahja, joka on annettu ohjaamaan päätöksiämme, suojelemaan meitä ja auttamaan meitä kasvamaan.
Yksi syy, miksi tulimme maan päälle, on oppia ja kasvaa käyttämällä tahdonvapauttamme viisaasti (ks. Abr. 3:25). Se, että päätämme noudattaa Jumalan käskyjä – ja tehdä parannuksen, kun epäonnistumme siinä – auttaa meitä suunnistamaan eteenpäin tällä usein haastavalla matkalla kuolevaisuudessa.
Jumalan käskyt ovat voiman ja siunausten lähde (ks. OL 82:8–9). Pitämällä käskyt me opimme, etteivät ne ole raskaita sääntöjä, jotka rajoittavat vapauttamme. Todellinen vapaus tulee käskyjen noudattamisesta. Kuuliaisuus on voiman lähde, joka antaa meille valoa ja tietoa Pyhän Hengen kautta. Se tuo meille suurempaa onnellisuutta ja auttaa meitä saavuttamaan jumalalliset mahdollisuutemme Jumalan lapsina.
Jumala lupaa siunata meitä, kun pidämme Hänen käskynsä. Jotkin siunaukset liittyvät tiettyihin käskyihin. Hänen suurimpia siunauksiaan ovat rauha tässä elämässä ja iankaikkinen elämä tulevassa maailmassa. (Ks. Moosia 2:41; Alma 7:16; OL 14:7; 59:23; 93:28; 130:20–21.)
Jumalan siunaukset ovat sekä hengellisiä että ajallisia. Toisinaan meidän täytyy olla kärsivällisiä odottaessamme niitä ja luottaa siihen, että ne tulevat Hänen tahtonsa ja aikataulunsa mukaan (ks. Moosia 7:33; OL 88:68). Meidän täytyy olla hengellisesti valppaita ja tarkkaavaisia huomataksemme joitakin siunauksia. Tämä koskee erityisesti siunauksia, jotka tulevat yksinkertaisin ja näennäisen tavallisin tavoin.
Jotkin siunaukset saattavat näkyä vasta jälkikäteen. Toiset saattavat tulla vasta tämän elämän jälkeen. Jumalan siunausten aikataulusta tai luonteesta riippumatta voimme olla varmoja siitä, että ne tulevat, kun pyrimme elämään Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan (ks. OL 82:10).
Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan täydellisesti. Hän on kärsivällinen heikkouksiemme suhteen, ja Hän antaa anteeksi, kun teemme parannuksen.
Kaksi suurta käskyä
Kun Jeesukselta kysyttiin: ”Mikä on – – suurin käsky?” Hän vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.”
Sitten Jeesus sanoi, että toinen suuri käsky on yhtä tärkeä kuin ensimmäinen: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Matt. 22:36–39.) ”Näitä suurempaa käskyä ei ole” (Mark. 12:31).
Jumalan henkilapsina meillä on valtava kyky rakastaa. Se on osa hengellistä perintöämme. Kahden suuren käskyn mukaan eläminen – rakastaa ensin Jumalaa ja rakastaa lähimmäistämme – on Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia määrittävä ominaisuus.
Rakasta Jumalaa
Me voimme osoittaa rakkauttamme Jumalaa kohtaan monin tavoin. Voimme pitää Hänen käskynsä (ks. Joh. 14:15, 21). Voimme asettaa Hänet ensimmäiselle sijalle elämässämme alistaen oman tahtomme Hänen tahtoonsa. Voimme keskittää halumme, ajatuksemme ja sydämemme Häneen (ks. Alma 37:36). Me voimme elää kiitollisina siunauksista, joita Hän on antanut meille – ja olla anteliaita jakaessamme niitä siunauksia (ks. Moosia 2:21–24; 4:16–21). Rukoilemalla ja palvelemalla muita me voimme ilmaista ja syventää rakkauttamme Häntä kohtaan.
Muiden käskyjen tavoin käsky rakastaa Jumalaa on meidän hyväksemme. Se, mitä me rakastamme, määrää sen, mitä me tavoittelemme. Se, mitä me tavoittelemme, määrää sen, mitä me ajattelemme ja teemme. Ja se, mitä me ajattelemme ja teemme, määrää sen, mitä me olemme – ja mitä meistä tulee.
Rakasta muita
Muiden rakastaminen on jatkoa rakkaudellemme Jumalaa kohtaan. Vapahtaja opetti meille monia tapoja rakastaa muita (ks. esim. Luuk. 10:25–37 ja Matt. 25:31–46). Ojennamme kätemme ja toivotamme muut tervetulleiksi sydämeemme ja elämäämme. Rakastamme palvelemalla – antamalla itsestämme pieninkin tavoin. Rakastamme muita käyttämällä Jumalan meille antamia lahjoja heidän siunaamiseensa.
Muiden rakastamiseen sisältyy se, että on kärsivällinen, ystävällinen ja rehellinen. Siihen sisältyy auliisti anteeksi antaminen. Se tarkoittaa sitä, että kohtelemme kaikkia ihmisiä kunnioittavasti.
Kun rakastamme jotakuta, sekä meitä että tuota henkilöä siunataan. Sydämemme kasvaa, elämästämme tulee merkityksellisempää, ja ilomme lisääntyy.
Siunaukset
Kaksi suurinta käskyä – rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäistämme – ovat kaikkien Jumalan käskyjen perustana (ks. Matt. 22:40). Kun rakastamme ensin Jumalaa ja rakastamme myös muita, kaikki elämässämme asettuu oikealle paikalleen. Tämä rakkaus vaikuttaa näkemykseemme, siihen, kuinka käytämme aikamme, mitä harrastamme ja millainen on tärkeysjärjestyksemme.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Rakkaus”
-
Gospel Topics: ”Charity”, ”Love”
Seuraa profeettaa
Jumala kutsuu profeettoja edustajikseen maan päällä. Profeettojensa välityksellä Hän ilmoittaa totuutta ja antaa johdatusta ja varoituksia.
Jumala kutsui Joseph Smithin myöhempien aikojen ensimmäiseksi profeetaksi (ks. oppiaihe 1). Joseph Smithiä seuranneet profeetat ovat niin ikään saaneet Jumalalta kutsun johtaa Hänen kirkkoaan – mukaan lukien profeetta, joka johtaa kirkkoa tänä päivänä. Meidän tulee saada vakaumus elävän profeetan jumalallisesta kutsumuksesta ja noudattaa hänen opetuksiaan.
Elävien profeettojen ja apostolien opetukset muodostavat iankaikkisen totuuden ankkurin vaihtuvien arvojen maailmassa. Kun seuraamme Jumalan profeettoja, maailman hämmennys ja kiistat eivät lannista meitä. Me koemme suurempaa onnellisuutta tässä elämässä ja saamme johdatusta iankaikkisen matkamme tähän osaan.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Profeetta”, ”Naisprofeetta”, ”Profetia, profetoiminen”
-
Gospel Topics: ”Prophets”, ”Prophecy”
Noudata kymmentä käskyä
Jumala ilmoitti muinaiselle profeetalle nimeltä Mooses kymmenen käskyä opastamaan hänen kansaansa. Nämä käskyt ovat aivan yhtä lailla voimassa meidän aikanamme. Ne opettavat meitä palvelemaan Jumalaa ja osoittamaan kunnioitusta Häntä kohtaan. Ne opettavat meille myös, kuinka kohdella toisiamme.
-
”Sinulla ei saa olla muita jumalia” (2. Moos. 20:3). Muut ”jumalat” voivat olla monia asioita, kuten omaisuutta, valtaa tai huomattava asema.
-
”Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa” (2. Moos. 20:4).
-
”Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä” (2. Moos. 20:7).
-
”Muista pyhittää lepopäivä” (2. Moos. 20:8).
-
”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” (2. Moos. 20:12).
-
”Älä tapa” (2. Moos. 20:13).
-
”Älä tee aviorikosta” (2. Moos. 20:14).
-
”Älä varasta” (2. Moos. 20:15).
-
”Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan” (2. Moos. 20:16).
-
”Älä tavoittele – – mitään, mikä on [toisen]” (2. Moos. 20:17).
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Käskyt, kymmenen”
-
Gospel Topics: ”Ten Commandments”
Elä siveyden lain mukaan
Siveyden laki on keskeinen osa Jumalan suunnitelmaa meidän pelastukseksemme ja korotukseksemme. Sukupuolisuhde aviomiehen ja vaimon välillä on Jumalan säätämä lasten luomiseksi ja rakkauden ilmaisemiseksi avioliitossa. Tämän intiimisuhteen ja voiman luoda ihmiselämää on tarkoitus olla kaunista ja pyhää.
Jumalan antama siveyden laki on pidättymistä sukupuolisuhteista yhden miehen ja yhden naisen välisen laillisen avioliiton ulkopuolella. Tämä laki tarkoittaa myös täydellistä uskollisuutta ja lojaalisuutta puolisoa kohtaan avioliiton solmimisen jälkeen.
Auttaakseen meitä pitämään siveyden lain profeetat ovat kehottaneet meitä olemaan puhtaita ajatuksissamme ja sanoissamme. Meidän tulee välttää pornografiaa sen kaikissa muodoissa. Siveyden lain mukaisesti meidän tulee olla säädyllisiä käytökseltämme ja ulkoiselta olemukseltamme.
Kasteelle aikovien tulee elää siveyden lain mukaan.
Parannus ja anteeksianto
Jumalan silmissä siveyden lain rikkominen on hyvin vakavaa (ks. 2. Moos. 20:14; Ef. 5:3). Siinä käytetään väärin Hänen antamaansa pyhää voimaa luoda elämää. Mutta vaikka olisimmekin rikkoneet tätä lakia, Hän rakastaa meitä edelleen. Hän kutsuu meitä tekemään parannuksen ja tulemaan puhtaiksi Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin kautta. Synnin epätoivo voi vaihtua Jumalan anteeksiannon suloiseksi rauhaksi (ks. OL 58:42–43).
Siunaukset
Jumala on antanut siveyden lain siunatakseen meitä ja henkilapsia, joita Hän lähettää maan päälle. Tämän lain noudattaminen on välttämätöntä henkilökohtaiselle rauhalle sekä rakkaudelle, luottamukselle ja ykseydelle perhesuhteissamme.
Kun elämme siveyden lain mukaan, meitä suojellaan siltä hengelliseltä vahingolta, joka tulee sukupuolisesta kanssakäymisestä avioliiton ulkopuolella. Vältämme myös ne emotionaaliset ja fyysiset ongelmat, joita usein liittyy tällaisiin suhteisiin. Meidän luottamuksemme Jumalan edessä kasvaa (ks. OL 121:45). Olemme avoimempia Pyhän Hengen vaikutukselle. Olemme paremmin valmistautuneita solmimaan temppelissä pyhiä liittoja, jotka yhdistävät perheemme iankaikkisuudeksi.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Siveys”
-
Gospel Topics: ”Chastity”
Pidä kymmenysten laki
Yksi suurenmoinen siunaus jäsenyydestä kirkossa on mahdollisuus maksaa kymmenykset. Kun maksamme kymmenykset, autamme edistämään Jumalan työtä ja siunaamaan Hänen lapsiaan.
Kymmenysten laki on peräisin Vanhan testamentin ajoilta. Esimerkiksi profeetta Abraham maksoi kymmenykset kaikesta omaisuudestaan (ks. Alma 13:15; 1. Moos. 14:18–20).
Sana kymmenykset tarkoittaa kirjaimellisesti yhtä kymmenesosaa. Kun maksamme kymmenykset, me lahjoitamme yhden kymmenesosan tuloistamme kirkolle (ks. OL 119:3–4). Kaikki mitä meillä on, on tullut lahjana Jumalalta. Kun maksamme kymmenykset, me osoitamme kiitollisuutta Hänelle palauttamalla osan siitä, mitä Hän on antanut meille.
Kymmenysten maksaminen on osoitus uskosta. Se on myös tapa kunnioittaa Jumalaa. Jeesus on opettanut, että meidän tulee ”[etsiä] ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa” (Matt. 6:33), ja kymmenykset ovat yksi tapa tehdä niin.
Kymmenysvarojen käyttö
Kymmenysvarat ovat pyhiä. Me annamme kymmenyksemme piispakunnan jäsenelle, tai monilla alueilla me voimme maksaa ne verkossa. Kun piispakunta saa kymmenykset, he lähettävät ne kirkon keskustoimistoon.
Neuvosto, johon kuuluvat ensimmäinen presidenttikunta, kahdentoista apostolin koorumi ja johtava piispakunta, päättää, kuinka kymmenysvaroja käytetään Jumalan työssä (ks. OL 120:1). Niitä käytetään muun muassa seuraaviin:
-
temppelien ja seurakuntakeskusten rakentaminen ja ylläpito
-
pyhien kirjoitusten kääntäminen ja julkaiseminen
-
kirkon seurakuntien toiminnan tukeminen
-
lähetystyön tukeminen kaikkialla maailmassa
-
sukututkimustyön tukeminen
-
oppilaitosten ja koulutuksen rahoittaminen.
Kymmenyksiä ei käytetä palkkioiden maksamiseen kirkon paikallisille johtohenkilöille. He palvelevat vapaaehtoisesti ilman mitään korvausta.
Siunaukset
Kun maksamme kymmenykset, Jumala lupaa siunauksia, jotka ovat paljon suurempia kuin mitä annamme. Hän ”[avaa] taivaan ikkunat ja [vuodattaa] runsaan siunauksen” (Mal. 3:10; ks. jakeet 7–12). Nämä siunaukset voivat olla sekä hengellisiä että ajallisia.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Kymmenykset”
-
Gospel Topics: ”Tithing”
Noudata viisauden sanaa
Herran terveyslaki
Meidän ruumiimme on pyhä lahja Jumalalta. Meistä jokainen tarvitsee fyysisen ruumiin tullakseen enemmän Hänen kaltaisekseen. Ruumiimme on niin tärkeä, että pyhissä kirjoituksissa sitä verrataan temppeliin (ks. 1. Kor. 6:19–20).
Herra haluaa, että kohtelemme ruumistamme kunnioittavasti. Auttaakseen meitä tekemään niin Hän on ilmoittanut terveyslain nimeltä viisauden sana. Tässä ilmoituksessa meitä opetetaan syömään terveellisiä ruokia ja olemaan käyttämättä aineita, jotka vahingoittavat kehoamme – erityisesti alkoholia, tupakkaa ja kuumia juomia (eli teetä ja kahvia).
Viisauden sanan hengessä nykyajan profeetat ovat varoittaneet meitä käyttämästä muita aineita, jotka ovat vahingollisia, laittomia tai riippuvuutta aiheuttavia. Profeetat ovat myös varoittaneet reseptilääkkeiden väärinkäytöstä. (Lähetysjohtajasi vastaa kysymyksiin siitä, onko maantieteellisellä alueellanne muita aineita, joita ei pidä käyttää.)
Siunaukset
Herra on antanut meille viisauden sanan fyysiseksi ja hengelliseksi hyvinvoinniksemme. Hän lupaa suuria siunauksia, kun pidämme tämän käskyn. Näitä siunauksia ovat terveys, viisaus, tiedon aarteet ja varjelus (ks. OL 89:18–21).
Viisauden sanan noudattaminen auttaa meitä olemaan vastaanottavaisempia Pyhän Hengen innoitukselle. Vaikka me kaikki koemme terveyteen liittyviä haasteita, tämän lain noudattaminen auttaa meitä olemaan ruumiiltamme, mieleltämme ja hengeltämme terveempiä.
Kasteelle aikovien tulee elää viisauden sanan mukaan.
Ohjeita riippuvuuksien kanssa kamppailevien auttamiseen on luvussa 10.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Viisauden sana”
-
Gospel Topics: ”Health”, ”Word of Wisdom”
-
Apua elämään: ”Riippuvuus”
Pyhitä lepopäivä
Päivä lepoa ja Jumalan palvelua varten
Lepopäivä on pyhä päivä, jonka Jumala on erottanut meille joka viikko levätäksemme päivittäisestä työstämme ja palvellaksemme Häntä. Yksi Moosekselle annetuista kymmenestä käskystä on ”Muista pyhittää lepopäivä” (2. Moos. 20:8; ks. myös jakeet 9–11).
Nykyajan ilmoituksessa Herra on vahvistanut uudelleen, että lepopäivä ”on päivä, joka on määrätty sinulle levätäksesi töistäsi ja omistaaksesi hartautesi Korkeimmalle” (OL 59:10). Hän on myös sanonut, että lepopäivän tulee olla riemun, rukouksen ja kiitoksen päivä (ks. jakeet 14–15).
Osana lepopäivän jumalanpalvelustamme me osallistumme sakramenttikokoukseen joka viikko. Tässä kokouksessa me palvelemme Jumalaa ja nautimme sakramentin muistaaksemme Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa. Kun nautimme sakramentin, me uudistamme Jumalan kanssa solmimamme liitot ja osoitamme, että olemme halukkaita tekemään parannuksen synneistämme. Sakramenttitoimitus on keskeisellä sijalla lepopäivän vietossamme.
Kirkossa me osallistumme myös luokkiin, joissa opimme lisää Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Uskomme kasvaa, kun tutkimme pyhiä kirjoituksia yhdessä. Rakkautemme kasvaa, kun palvelemme ja vahvistamme toisiamme.
Sen lisäksi että lepopäivänä lepäämme töistämme, meidän tulee pidättäytyä ostoksilla käymisestä ja muista toiminnoista, jotka saisivat sen tuntumaan tavalliselta päivältä. Me panemme syrjään maailman toiminnat ja keskitämme ajatuksemme ja tekomme hengellisiin asioihin.
Päivä hyvän tekemiseen
Hyvän tekeminen lepopäivänä on vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä me pidättäydymme tekemästä lepopäivän pyhittämiseksi. Me opimme evankeliumia, vahvistamme uskoa, rakennamme ihmissuhteita, palvelemme ja osallistumme muihin kohottaviin toimintoihin perheen ja ystävien kanssa.
Siunaukset
Lepopäivän pyhittäminen ilmentää omistautumistamme taivaallista Isäämme ja Jeesusta Kristusta kohtaan. Kun sovitamme lepopäivän toimintamme yhteen sen kanssa, mitä Jumala on tarkoittanut tätä päivää varten, me tunnemme iloa ja rauhaa. Meitä ravitaan hengellisesti, ja me virkistymme fyysisesti. Tunnemme myös olevamme lähempänä Jumalaa ja syvennämme suhdettamme Vapahtajaamme. Me varjelemme itsemme täydellisemmin, ”niin ettei maailma saastuta” (OL 59:9). Lepopäivästä tulee ”ilon päivä” (ks. Jes. 58:13; ks. myös jae 14).
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
Gospel Topics: ”Sabbath Day”
-
PKO: ”Lepopäivä”
Noudata ja kunnioita lakia
Myöhempien aikojen pyhät uskovat lain noudattamiseen ja siihen, että tulee olla hyvä kansalainen (ks. OL 134; UK 1:12). Kirkon jäseniä kannustetaan palvelemaan kohentaakseen yhteisöään ja kansakuntaansa. Heitä kannustetaan myös vaikuttamaan terveiden moraaliarvojen edistämiseen yhteiskunnassa ja hallinnossa.
Kirkon jäseniä rohkaistaan osallistumaan hallintoon ja poliittiseen toimintaan lain mukaisesti. Jäsenet, joilla on virkoja julkishallinnossa, toimivat sellaisissa tehtävissä aktiivisina kansalaisina, eivät kirkon edustajina.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
”Poliittinen ja yhteiskunnallinen toiminta”, Yleiskäsikirjan kohdassa 38.8
-
Gospel Topics: ”Citizenship”
Liitonalainen lupauksemme palvella Jumalaa ja muita
Palveleminen
Kun meidät kastetaan, me teemme liiton palvella Jumalaa ja muita. Muiden palveleminen on yksi tärkeimmistä tavoista, millä palvelemme Jumalaa (ks. Moosia 2:17). Profeetta Alma opetti, että niiden, jotka halusivat mennä kasteelle, tuli olla ”halukkaita kantamaan [toistensa] kuormia, – – suremaan surevien kanssa – – ja lohduttamaan niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa” (Moosia 18:8–9).
Pian kasteen jälkeen uudet jäsenet saavat yleensä tehtävän palvella kirkossa. Nämä tehtävät ovat vapaaehtoisia eikä niistä makseta korvausta. Kun otamme ne vastaan ja palvelemme uutterasti, me kasvamme uskossa, kehitämme kykyjä ja siunaamme muita.
Eräs toinen osa palvelemistamme kirkossa on olla ”palvelutyöveli” tai ”palvelutyösisar”. Tässä tehtävässä me palvelemme meille osoitettuja yksittäisiä henkilöitä ja perheitä.
Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina me etsimme joka päivä mahdollisuuksia palvella. Hänen laillaan me kuljemme ympäri maata, teemme hyvää (ks. Ap. t. 10:38). Me palvelemme lähimmäisiämme ja muita paikkakunnallamme. Voimme osallistua palvelumahdollisuuksiin JustServe – Nyt auttamaan -ohjelman kautta siellä, missä se on käytettävissä. Voimme tukea kirkon humanitaarisia hankkeita ja osallistua katastrofiapuun.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Palveleminen”
-
Gospel Topics: ”Service”
Kerromme evankeliumista
Osana kasteenliittoamme me lupaamme ”[olla] Jumalan todistajina” (Moosia 18:9). Yksi tapa olla todistajana on kertoa Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Se, että autamme muita vastaanottamaan evankeliumin, on yksi iloisimmista tavoista, millä voimme palvella (ks. OL 18:15–16). Se on voimallinen osoitus rakkaudestamme.
Kun me koemme evankeliumin mukaan elämisen siunauksia, me haluamme luonnollisesti jakaa noita siunauksia. Perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät ja tuttavat kiinnostuvat usein, kun näytämme uskollista esimerkkiä ja he näkevät, kuinka evankeliumi siunaa elämäämme. Me voimme kertoa evankeliumista tavallisin ja luontevin tavoin (ks. Yleiskäsikirja, luku 23).
Me kutsumme muita osallistumaan kanssamme palvelemiseen, yhteisön ja virkistystoimintaan sekä kirkon toimintoihin. Voimme kutsua heitä kirkon kokoukseen tai kastetilaisuuteen. Voimme kutsua heitä katsomaan verkossa videon, jossa selitetään Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, lukemaan Mormonin kirjaa tai käymään temppelin avoimien ovien tilaisuudessa. On satoja kutsuja, joita voimme esittää. Usein kutsuminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että otamme perheemme, ystävämme ja naapurimme mukaan siihen, mitä jo teemme.
Jos pyydämme, Jumala auttaa meitä huomaamaan tilaisuuksia kertoa evankeliumista ja siitä, kuinka se siunaa elämäämme.
Lisää tietoa rakastamisen, kertomisen ja kutsumisen periaatteiden soveltamisesta on luvun 9 kohdassa ”Työskentele jäsenten kanssa”.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Lähetystyö”
-
Gospel Topics: ”Missionary Work”
Paasto ja paastouhrit
Jumala asetti paaston lain yhdeksi keinoksi, jonka avulla voimme saada hengellistä voimaa ja auttaa apua tarvitsevia.
Paastoaminen tarkoittaa sitä, että on tietyn aikaa syömättä ja juomatta. Kirkko varaa yleensä jokaisen kuukauden ensimmäisen sunnuntain paastopäiväksi. Paastopäivään sisältyy tavallisesti oleminen ilman ruokaa ja juomaa 24 tunnin ajan, mikäli fyysisesti kykenemme siihen. Paastosunnuntain muita tärkeitä osia ovat rukous ja todistuksen lausuminen. Meitä kannustetaan paastoamaan myös muina aikoina, kun tunnemme tarvetta siihen.
Hengellisen voiman saaminen
Paastoaminen voi auttaa meitä tulemaan nöyriksi, pääsemään lähemmäksi Jumalaa ja tuntemaan hengellistä uudistumista. Ennen palvelutehtävänsä aloittamista Jeesus Kristus paastosi (ks. Matt. 4:1–2). Pyhissä kirjoituksissa on monia kertomuksia profeetoista ja muista, jotka paastosivat, jotta he voisivat lisätä hengellistä voimaansa ja tavoitella erityisiä siunauksia itselleen tai muille.
Paasto ja rukous kuuluvat yhteen. Kun paastoamme ja rukoilemme uskossa, olemme virittyneempiä vastaanottamaan henkilökohtaista ilmoitusta. Olemme myös vastaanottavaisempia tunnistamaan totuuden ja ymmärtämään Jumalan tahdon.
Apua tarvitsevien auttaminen
Kun paastoamme, me lahjoitamme rahaa kirkolle auttaaksemme köyhistä ja tarvitsevista huolehtimisessa. Tätä sanotaan paastouhriksi. Meitä kutsutaan antamaan uhri, joka vastaa arvoltaan vähintään niitä aterioita, jotka jäävät syömättä. Meitä kehotetaan olemaan anteliaita ja antamaan enemmän kuin näiden aterioiden arvo, jos pystymme. Paastouhrin antaminen on yksi tapa, jolla voimme palvella muita.
Paastouhreilla hankitaan ruokaa ja muuta tarpeellista avun tarpeessa oleville omalla paikkakunnalla ja eri puolilla maailmaa. Tietoa paastouhrien lahjoittamisesta on tämän oppiaiheen kohdassa ”Kymmenysten ja muiden lahjoitusten maksaminen”.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Paastoaminen
Huolehdimme avun tarpeessa olevista
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Paasto, paastoaminen”
-
Yleiskäsikirja: 22.2.2
-
Gospel Topics: ”Fasting and Fast Offerings”
Liitonalainen lupauksemme kestää loppuun asti
Kun meidät kastetaan, me teemme Jumalan kanssa liiton ”[kestää] loppuun asti” eläen Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan (2. Nefi 31:20; ks. myös Moosia 18:13). Pyrimme olemaan Jeesuksen Kristuksen elinikäisiä opetuslapsia.
Mormonin kirjan profeetta Nefi kuvaili kastetta portiksi, josta me astumme evankeliumin polulle (ks. 2. Nefi 31:17). Kasteen jälkeen me jatkamme ponnistelua eteenpäin lujina Kristuksessa (ks. 2. Nefi 31:20.)
Kun me ponnistelemme eteenpäin opetuslapseuden polulla, me valmistaudumme menemään temppeliin. Siellä me solmimme liittoja Jumalan kanssa, kun vastaanotamme temppelitoimituksia. Temppelissä meille annetaan voimaa ja meidät voidaan sinetöidä perheinä iankaikkisuudeksi. Temppelissä solmimiemme liittojen pitäminen avaa mahdollisuuden kaikkiin hengellisiin etuoikeuksiin ja siunauksiin, joita Jumalalla on meitä varten.
Kun jatkamme uskollisesti evankeliumin polulla, me saamme lopulta Jumalan suurimman lahjan – iankaikkisen elämän lahjan (ks. 2. Nefi 31:20; OL 14:7).
Seuraavissa kohdissa selitetään joitakin asioita, jotka Jumala on antanut auttaakseen meitä kestämään kuolevaisen matkamme loppuun asti – ja kokemaan siitä iloa.
Pappeus ja kirkon järjestöt
Pappeus on Jumalan valtuus ja voima. Pappeuden kautta taivaallinen Isä tekee työtään lastensa ”kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän [toteuttamiseksi]” (Moos. 1:39). Jumala antaa valtuutta ja voimaa pojilleen ja tyttärilleen maan päällä avuksi tämän työn toteuttamisessa.
Pappeus siunaa meitä kaikkia. Toimitukset, kuten kaste ja sakramentti, saadaan niiden kautta, joilla on pappeuden virka. Me saamme siunauksia myös parantumiseksi, lohduksi ja neuvoksi.
Pappeus sekä kirkon johtohenkilöt ja tehtävät
Jeesus Kristus johtaa kirkkoa profeettojen ja apostolien välityksellä. Jumala kutsuu nämä johtajat, heidät asetetaan ja heille annetaan pappeuden valtuus toimia Vapahtajan nimessä.
Muinoin Kristus antoi apostoleilleen tämän saman pappeuden valtuuden, jonka ansiosta he pystyivät johtamaan Hänen kirkkoaan Hänen noustuaan taivaaseen. Lopulta tuo valtuus katosi, kun ihmiset hylkäsivät evankeliumin ja apostolit kuolivat.
Taivaalliset sanansaattajat palauttivat pappeuden vuonna 1829 profeetta Joseph Smithin kautta, ja Herra perusti jälleen kirkkonsa, jossa oli apostoleja ja profeettoja. (Ks. oppiaihe 1.)
Paikallisella tasolla piispoilla ja vaarnanjohtajilla on pappeuden valtuus johtaa kirkon seurakuntia.
Kun miehiä ja naisia kutsutaan ja erotetaan palvelemaan kirkossa, heille annetaan valtuus Jumalalta toimia siinä tehtävässä. Tämä valtuus annetaan lähetyssaarnaajille, johtohenkilöille, opettajille ja muille, kunnes heidät vapautetaan tehtävistään. Valtuus delegoidaan niiden johdolla, joilla on pappeuden avaimet.
Pappeuden valtuutta voi käyttää vain vanhurskaudessa (ks. OL 121:34–46). Tämä valtuus on pyhä luottamustehtävä edustaa Vapahtajaa ja toimia Hänen nimessään. Sen tarkoituksena on aina ollut siunata ja palvella muita.
Aaronin pappeus ja Melkisedekin pappeus
Kirkossa pappeuteen sisältyvät Aaronin pappeus ja Melkisedekin pappeus. Niiden johdolla, joilla on hallussaan pappeuden avaimet, Aaronin pappeus ja Melkisedekin pappeus annetaan kelvollisille miespuolisille kirkon jäsenille. Kun asianmukainen pappeus on annettu, henkilö asetetaan johonkin virkaan siinä pappeudessa, kuten diakonin tai vanhimman virkaan. Hänen täytyy olla sellaisen henkilön asettama, jolla on tarvittava valtuus.
Kun mies tai nuori mies asetetaan pappeuteen, hän solmii Jumalan kanssa liiton ja lupaa täyttää pyhät vastuunsa, palvella muita ja auttaa kirkon vahvistamisessa.
Nuoret miehet voivat saada Aaronin pappeuden ja heidät voidaan asettaa diakoneiksi alkaen sen vuoden tammikuusta, jonka aikana he täyttävät 12 vuotta. Heidät voidaan asettaa opettajiksi sinä vuonna, kun he täyttävät 14 vuotta, ja papeiksi sinä vuonna, kun he täyttävät 16 vuotta. Täysi-ikäiset miespuoliset käännynnäiset voivat saada Aaronin pappeuden pian kasteen ja konfirmoinnin jälkeen. Aaronin pappeuden haltijat suorittavat toimituksia kuten sakramentin ja kasteen.
Palveltuaan jonkin aikaa pappina Aaronin pappeudessa kelvollinen mies, joka on vähintään 18-vuotias, voi saada Melkisedekin pappeuden ja hänet voidaan asettaa vanhimmaksi. Miehet, jotka saavat Melkisedekin pappeuden, voivat suorittaa pappeuden toimituksia, kuten antaa parantumisen ja lohdun siunauksia perheenjäsenille ja muille.
Katso Yleiskäsikirjan kohdasta 38.2.9.1 tietoa siitä, kuinka uudet jäsenet saavat pappeuden.
Koorumit ja kirkon järjestöt
Pappeuskoorumit. Koorumi on järjestetty ryhmä pappeudenhaltijoita. Jokaisessa seurakunnassa on vanhinten koorumi aikuisille miehille. Diakonien, opettajien ja pappien koorumit ovat nuorille miehille.
Apuyhdistys. Apuyhdistykseen kuuluvat 18 vuotta täyttäneet naiset. Apuyhdistyksen jäsenet vahvistavat perheitä, yksilöitä ja yhteisöä.
Nuoret Naiset. Nuoret naiset liittyvät Nuorten Naisten järjestöön alkaen sen vuoden tammikuusta, jonka aikana he täyttävät 12 vuotta.
Alkeisyhdistys. 3–11-vuotiaat lapset kuuluvat Alkeisyhdistykseen.
Pyhäkoulu. Kaikki aikuiset ja nuoret osallistuvat pyhäkouluun, jossa he kokoontuvat tutkimaan pyhiä kirjoituksia yhdessä.
Lisää tietoa pappeudesta on Yleiskäsikirjan luvussa 3.
Lisää tietoa pappeuskoorumeista ja kirkon järjestöistä on Yleiskäsikirjan luvuissa 8–13.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
Yleiskäsikirja, luku 3: ”Pappeuden periaatteet”
-
Gospel Topics: ”Aaronic Priesthood”, ”Melchizedek Priesthood”, ”Priesthood”
Avioliitto ja perhe
Avioliitto
Avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä. Se on keskeisellä sijalla Hänen suunnitelmassaan Hänen lastensa iankaikkiseksi edistymiseksi.
Aviomiehen ja vaimon välillä solmitun avioliiton tulisi olla heidän rakkain maallinen suhteensa. Heillä on pyhä vastuu olla uskollisia toisilleen ja uskollisia avioliitossa solmimalleen liitolle.
Aviomies ja vaimo ovat yhdenvertaisia Jumalan silmissä. Toinen ei saa hallita toista. Heidän tulee tehdä päätöksensä ykseydessä ja rakkaudessa, niin että kumpikin osallistuu täysin.
Kun aviomies ja vaimo rakastavat toisiaan ja työskentelevät yhdessä, heidän avioliittonsa voi olla heidän suurimman onnellisuutensa lähde. He voivat auttaa toisiaan ja lapsiaan edistymään kohti iankaikkista elämää.
Perhe
Avioliiton tavoin perhe on Jumalan säätämä ja keskeisellä sijalla Hänen suunnitelmassaan meidän iankaikkiseksi onneksemme. Perheemme on todennäköisimmin onnellinen, kun elämme Jeesuksen Kristuksen opetusten mukaan. Vanhemmat opettavat lapsilleen Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja ovat esimerkkinä elämisestä sen mukaan. Perhe tarjoaa meille mahdollisuuksia rakastaa ja palvella toisiamme.
Vanhempien tulee asettaa perheensä etusijalle. Vanhemmilla on pyhä etuoikeus ja vastuu huolehtia lapsista, joita he pystyvät saamaan tai adoptoimaan.
Kaikilla perheillä on haasteita. Kun tavoittelemme Jumalan tukea ja pidämme Hänen käskynsä, perheen haasteet voivat auttaa meitä oppimaan ja kasvamaan. Joskus nämä haasteet auttavat meitä oppimaan tekemään parannuksen ja antamaan anteeksi.
Kirkon johtajat ovat kannustaneet jäseniä pitämään viikoittaisen koti-illan. Vanhemmat käyttävät tämän ajan opettaen lapsilleen evankeliumia, vahvistaen perhesuhteita ja pitäen hauskaa yhdessä. Kirkon johtajat ovat myös antaneet julistuksen, jossa opetetaan tärkeitä totuuksia perheestä (ks. ”Perhe – julistus maailmalle”, churchofjesuschrist.org).
Muita tapoja vahvistaa perhettä ovat perherukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen ja Jumalan palveleminen kirkossa yhdessä. Voimme myös tutkia sukua, koota suvun kertomuksia ja palvella muita.
Monilla ihmisillä mahdollisuudet avioliittoon tai rakastaviin perhesuhteisiin ovat rajalliset. Monet ovat kokeneet avioeron ja muita vaikeita perheolosuhteita. Evankeliumi kuitenkin siunaa meitä yksilöinä riippumatta perhetilanteestamme. Kun olemme uskollisia, Jumala valmistaa meille keinon saada rakastavien perheiden siunaukset joko tässä elämässä tai tulevassa elämässä.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Avioliitto
Perhe
Opi lisää tästä periaatteesta
-
PKO: ”Perhe”, ”Avioliitto”
-
Yleiskäsikirja, luku 2: ”Yksilöiden ja perheiden tukeminen pelastuksen ja korotuksen työssä”
-
Gospel Topics: ”Marriage”, ”Family”, ”Parenting”
Temppeli- ja sukututkimustyö esivanhempien puolesta
Taivaallinen Isä rakastaa kaikkia lapsiaan ja haluaa heidän saavan pelastuksen ja korotuksen. Ja kuitenkin miljardeja ihmisiä on kuollut ilman, että he ovat kuulleet Jeesuksen Kristuksen evankeliumia tai saaneet evankeliumin pelastavia toimituksia. Näitä toimituksia ovat kaste, konfirmointi, asettaminen pappeuteen miehille, temppeliendaumentti ja iankaikkinen avioliitto.
Armossaan ja laupeudessaan Herra on järjestänyt näille ihmisille toisen tavan vastaanottaa evankeliumi ja sen toimitukset. Henkimaailmassa evankeliumia saarnataan niille, jotka ovat kuolleet saamatta sitä (ks. OL 138). Temppeleissä voimme suorittaa toimitukset esivanhempiemme ja muiden puolesta. Nämä edesmenneet henkilöt henkimaailmassa voivat sitten hyväksyä tai hylätä evankeliumin ja heidän puolestaan suoritetut toimitukset.
Ennen kuin voimme suorittaa näitä toimituksia, meidän pitää löytää tiedot esivanhemmistamme, jotka eivät ole saaneet niitä. Sukututkimustyömme keskeisenä tarkoituksena on löytää tiedot sukulaisistamme, jotta he voivat saada toimituksia. Kun löydämme heistä tietoja, me lisäämme ne kirkon tietokantaan sivustolle FamilySearch.org. Sitten me (tai muut) voimme suorittaa sijaistoimituksia heidän puolestaan temppelissä.
Kun löydämme tietoja esivanhemmistamme ja suoritamme toimituksia heidän puolestaan, perheemme ja sukumme voivat tulla yhdistetyiksi iankaikkisuudeksi.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
Yleiskäsikirja, luku 28: ”Temppelitoimitukset edesmenneille”
-
Gospel Topics: ”Baptisms for the Dead”, ”Family History”
Temppelit, endaumentti, iankaikkinen avioliitto ja iankaikkiset perheet
Temppelit
Temppeli on Herran huone. Se on pyhä paikka, jossa voimme solmia liittoja Jumalan kanssa, kun otamme vastaan Hänen pyhät toimituksensa. Kun pidämme nämä liitot, jumalisuuden voima ilmenee elämässämme (ks. OL 84:19–22; 109:22–23).
Endaumentti
Yksi temppelissä saamistamme toimituksista on endaumentti. Sana endaumentti tarkoittaa ’lahjaa’. Tämä tiedon ja voiman lahja tulee Jumalalta. Endaumentin aikana me solmimme Jumalan kanssa liittoja, jotka sitovat meidät Häneen ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen (ks. luku 1).
Aikuiset voivat olla oikeutettuja saamaan oman temppeliendaumentin, kun he ovat olleet vähintään vuoden ajan kirkon jäseniä. Lisää tietoa endaumentista on Yleiskäsikirjan kohdassa 27.2.
Iankaikkinen avioliitto ja iankaikkiset perheet
Jumalan onnensuunnitelma mahdollistaa sen, että perhesuhteet kestävät haudan tuolle puolen. Temppelissä meidät voidaan vihkiä avioliittoon ajaksi ja iankaikkisuudeksi. Tämän ansiosta perhe voi olla yhdessä ikuisesti.
Kun aviopari on saanut temppeliendaumentin, heidät voidaan sinetöidä eli vihkiä avioliittoon iankaikkisuudeksi. Heidän lapsensa voidaan sinetöidä heihin.
Miehen ja vaimon, jotka on sinetöity temppelissä, täytyy pitää solmimansa liitot saadakseen iankaikkisen avioliiton siunaukset.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
Opi lisää tästä periaatteesta
-
Yleiskäsikirja, luku 27: ”Temppelitoimitukset eläville”
-
Gospel Topics: ”Temples”, ”Endowment”, ”Marriage”