YA Fakauiké
Ko Hai ʻOkú Ne Fakaʻaiʻai Koe ke Ke Moʻui ʻAki ʻa e Ongoongoleleí?
ʻAokosi 2024


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko Hai ʻOkú Ne Fakaʻaiʻai Koe ke Ke Moʻui ʻAki ʻa e Ongoongoleleí?

Ko e tokotaha naʻá ne faʻú mei Taipei, Taiuani.

ʻI heʻeku ʻiloʻi naʻá ku fakafalala ki he niʻihi kehé ke fakamālohia ʻeku fakamoʻoní, naʻá ku fakakaukau ʻoku fiemaʻu ke u tokanga taha ki hoku vā fetuʻutaki fakataautaha mo e Fakamoʻuí.

ʻĪmisi
ko ha finemui ʻoku malimali

ʻI heʻeku kamata ʻeku fuofua semesitā ʻo e ʻunivēsití ʻi he ʻIunaiteti Siteití, naʻá ku fuʻu fiefia ʻaupito. Naʻá ku ako ʻi ha ʻapiako naʻe tokolahi ai ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí, pea kuo teʻeki ke feohi mo ha kakai tokolahi pehē ʻi hoku toʻú naʻa nau tui ki he ngaahi meʻa tatau naʻá ku tui ki aí! Naʻá ku ʻamanaki te mau fevahevaheʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui tatau mo fetokoniʻaki ke mau tupulaki fakalaumālie mo fakaʻatamaí.

Ka neongo ia, naʻá ku ʻohovale ʻi he taimi naʻe ʻikai fakakakato kotoa ai ʻa ʻeku ngaahi ʻamanakí.

ʻI hoku kolo tupuʻanga ko Taiuaní, naʻe hangē naʻe tokanga fakamātoato maʻu pē ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ki he ongoongoleleí. Naʻe ʻikai ke nau teitei liʻaki ha faingamālie ke fetuʻutaki ai mo Sīsū Kalaisi, pea pehē foki kiate au. ʻI aí, naʻá ku ʻalu ki he temipalé ʻi he māhina kotoa pē mo hoku tehiná (ʻa ia naʻá ne fakaʻaiʻai maʻu pē au ke u ʻalu), naʻe ʻikai ke u teitei liʻaki ʻa e ngaahi fakatahaʻanga ʻa e lotú (koeʻuhí ko ʻeku ongomātuʻá), pea naʻá ku feinga maʻu pē ke fai ha ngaahi fili te ne ʻai au ke u fehokotaki mo e Laumālié, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he kakai naʻa mau feohí.

Ka ʻi he akó, neongo naʻe ʻikai ke fakataumuʻa ha taha ke maumauʻi ʻa e ngaahi fekaú, ka naʻe ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi, naʻe hangē naʻe ʻikai ke nau fakamuʻomuʻa ʻa e ongoongoleleí ʻi heʻenau lisi ngāué. Naʻe fai ʻe ha niʻihi ha ngaahi fili naʻe meimei fakatefito ʻi he ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e māmaní kae ʻikai ko e ongoongoleleí. Koeʻuhí ko e fuofua taimi ʻeni ke u nofo toko taha ai ʻiate au peé, naʻá ku femoʻuekina peá u fihia ʻi he meʻa naʻe fai ʻe he tokotaha kotoa pē naʻa mau feohí. Naʻe ʻikai fuoloa kuó u fakatokangaʻi ʻa e faingofua ke tākiekina kita ʻe he māmani ʻokú ne ʻākilotoa kitá ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke te fakamuʻomuʻa ai ʻa e ongoongoleleí.

Ko Hono Toe Fakamālohia Hoku Ivi Fakalaumālié

ʻI he taimi naʻe fai ai ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻa naʻa mau feohí ha ngaahi fili naʻe ʻikai fenāpasi maʻu pē mo e ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí, naʻe kamata ke u fifili pe naʻá ku moʻui nai ʻi ha founga naʻe fuʻu fakalaumālie. Naʻá ku fifili pe ko ha taha nai au ʻoku kehe—pe naʻá ku fuʻu fakamātoato ki he ongoongoleleí. Naʻe kamata ke u ongoʻi tuenoa, tautautefito ʻi he lotú. Naʻá ku ongoʻi naʻe ʻahiʻahiʻi au ke liliu ʻeku ngaahi tuʻunga moʻuí ke u kau mo e kakai naʻa mau feohí.

Ka neongo ia, ʻi he meimei taimi ko iá, naʻe vahevahe ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ha pōpoaki mālohi ʻi he konifelenisi lahí:

“Kuo teʻeki ai ke tau fiemaʻu lahi ange ʻa e ivi fakalaumālie leleí ʻo hangē ko e ʻaho ní. … ʻOku lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he ivi fakalaumālié ke tau matuʻuaki ʻa e ngaahi ʻohofi fefeka, mo taʻetuku ʻa e filí mo matatali ʻene feinga ke fakaʻauha hotau fakavaʻe fakalaumālie fakatāutahá.

“… ʻOku ou kole atu mei hoku lotó kotoa, ke mou ʻalu ki he hala ʻo e fuakavá pea nofo maʻu ai. A‘usia ʻa e fiefia ‘o e fakatomala fakaʻahó. Ako fekauʻaki mo e ʻOtuá mo e founga ʻo ʻEne ngāué. Fekumi mo ʻamanaki ki ha ngaahi mana. …

“ʻI hoʻo ngāueʻi ʻa e ngaahi taumuʻá ni, ʻoku ou palōmesi atu te ke malava ʻo laka vave ʻaupito ki muʻa ʻi he hala ʻo e fuakavá, ʻo tatau ai pē ko e hā ʻa e faingataʻa ʻokú ke fepaki mo iá.”

Ko e taimi ia naʻe mahino ai kiate aú.

Naʻe lahi ange ʻeku tokanga ki he meʻa naʻe fai ʻe he niʻihi kehé ʻi hoku vā fetuʻutaki fakataautaha mo e Fakamoʻuí. Naʻá ku fakatokangaʻi foki naʻe tuʻu ʻeku ʻapiakó ʻi he tafaʻaki pē ʻo ha temipale pea naʻe teʻeki ke u ʻalu ki ai! Naʻe mahino foki ai ʻa e lahi ʻo ʻeku fakafalala ki he niʻihi kehé ke tākiekina hoku tuʻunga fakalaumālié ʻi Taiuaní.

Naʻe fiemaʻu ke u fai ʻa e ngāué ke toe fakamālohia hoku ivi fakalaumālié mo tokanga taha kia Kalaisi—ʻa ia ʻoku totonu ke hoko ko hoku fakaʻaiʻai māʻolunga taha ke u moʻui ʻaki ʻEne ongoongoleleí.

Ko Hono Maʻu ha Loto-vēkeveke ʻaki ʻa e Tokanga Taha ki he Fakamoʻuí

Naʻe kamata ke u fai ha ngaahi liliu.

Neongo kapau naʻe ʻikai ke u ongoʻi ʻoku ou fie ʻalu ki he lotú pe ʻalu ki he temipalé pe fai ha faʻahinga meʻa fakalaumālie ʻi ha ngaahi ʻaho ʻe niʻihi, ka naʻá ku fili ke u fai pē ia mo tokanga taha ki hoku Fakamoʻuí. Naʻe ʻikai mahuʻinga ʻa e meʻa naʻe fai ʻe he taha kotoa pē.

ʻOku fakafaingofuaʻi ʻe he māmaní hono toʻo maʻamaʻa pē ʻo e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongoleleí, ka ʻi he taimi ʻoku ou tokanga taha ai kiate Iá, ʻoku ou manatuʻi ʻa e meʻa ʻoku mahuʻinga tahá.

ʻOku ou tokoni ʻi he taimí ni ki he niʻihi kehé, kae ʻoua ʻe hanu ʻi he ongoʻi tuenoá mo tokanga taha ki he ngaahi faikehekehe ʻi he founga ʻo ʻetau moʻuí. ʻOku ou feinga ke maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa mo fakatokangaʻi ʻa e ngaahi fengāueʻaki lelei kotoa pē ʻoku ou maʻu mo kinautolú, hangē ko ha kiʻi malimali pe ha fepōtalanoaʻaki ʻi he angaʻofa.

ʻOku ʻikai ke u toe fakafehoanaki hoku tuʻunga fakaākongá ki he niʻihi kehé. Ka, ʻoku ou tokanga taha ki hono tauhi maʻu ʻeku ngaahi tōʻonga moʻui fakalaumālié mo fakamālohia hoku vā fetuʻutaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí. ʻI he taimi ʻoku ou fakamuʻomuʻa ai hoku vā fetuʻutaki mo Kinauá, ʻoku ou manatuʻi ʻa ʻEna ʻofa haohaoa ʻiate kitautolú, pea ʻokú ne fakamanatu mai ke u foaki ha ʻaloʻofa ki he niʻihi kehé ʻo hangē pē ko ʻEna foaki mai ha ʻaloʻofa kiate aú.

Naʻe fakaafeʻi foki kitautolu ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ke “tokangaʻi hoʻomou fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí mo ʻEne ongoongoleleí. Ngāueʻi ia. Tanumaki ia ke tupulaki. Fafanga ʻaki e moʻoní. … ʻI hoʻo fokotuʻu hono toutou fakaivia hoʻo fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí ko e meʻa mahuʻinga tahá, fakatokangaʻi ʻa e ngaahi mana ʻe hoko ʻi hoʻo moʻuí.”

ʻOku ʻai ʻe he māmaní ke faingofua ʻa hoʻo taʻetokanga ki ho tuʻunga fakaākongá, tautautefito ki he taimi ʻokú ke fuofua nofo toko taha ai ʻi hoʻo hoko ko ha tokotaha lahi kei talavoú. Ka neongo ia, ʻoku ou poupou atu ke mou tali ʻa e fakaafe ʻa hotau palōfitá ke fakamālohia homou fakavaʻe ʻo e tui kia Sīsū Kalaisí.

ʻOku hanga ʻe hono fakamuʻomuʻa Iá ʻo ʻai ke u laka atu ki muʻa ʻi he hala ʻo e fuakavá.

Paaki