Ngaahi Fakamafola Fakataʻú
Naʻe ʻIkai ke Tau Aʻu Mai ki he Tuʻunga Ko ʻEní Ke Tau Ngata Pē Heni


Ne ʻIkai ke Tau Fononga Lōloa Maí ke Tau Ngata Pē Heni

Fakamafola Ako Fakataʻu ʻa e S&I ki he 2020

Tūsite, 9 Sune 2020

Ko ha meʻa fakaʻofoʻofa ke toe fakataha. ʻOku mau ʻamanaki pē ʻokú ke malu mo hao fakataha mo homou fāmilí. Kuo tau fakamanatua mai he taʻú ni, ʻa e taʻu ʻe 200 ʻo e ʻUluaki Mata Meʻa-Hā-Maí. ʻOku ou houngaʻia koeʻuhi ko Siosefa Sāmita mo ʻene sīpinga ʻo e tui mo e holi ke ʻiloʻi ʻa e moʻoní pea ʻoku ou fakamālō ʻi he ʻofa ʻaufuatō ʻa ʻetau Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí ʻiate kitautolú, ke tali mai ai e lotu fakatōkilalo ʻa Siosefá. Kuo tau ongoʻi ʻa e mālohi ʻo e ngaahi leá ʻi heʻetau fanongó, “ʻOku mau fakamālō ki he ʻOtua naʻe alea mo e tangatá.”1 Te u kiʻi tānaki siʻi pē ki ai, fakamālō kia Sihova ʻi Heʻene toe alea mo e tangatá. ʻOku ou houngaʻia lahi ʻi he moʻoni ʻo e meʻa naʻe aʻusia ʻe Siosefa ʻi he Vaoʻakau Tapú.

Hili ʻene mata meʻa-hā-maí, naʻe foki ʻa Siosefa ki ʻapi ʻo fetaulaki mo ʻene fineʻeikí pea fakahā ange kiate ia, “ʻOku sai ʻa e meʻa kotoa pē… “Kuó u ʻiloʻi maʻaku.”2 Ko e sīpinga ko ia naʻe fakahoko ʻaki ʻe Siosefa ʻene fekumi ki he moʻoní, ko e sīpinga tatau ia kuo pau ke muimui ki ai ʻa e fānau akó. Pea hangē pē ko hono tokoniʻi ʻe he aʻusia ʻa Siosefá ke ne ʻiloʻi maʻaná, ko ʻemau fakaʻamú ke ʻilo kotoa ʻe heʻetau kau akó maʻanautolu ʻoku ʻafioʻi mo ʻofeina kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní, ko Sīsū ʻa e Kalaisí, pea ʻokú Ne hoko ko e ʻulu ʻo Hono Siasí ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni.

Talu mei he kamataʻanga ʻo e Seminelí mo e ʻInisititiutí, kuo lahi ha ngaahi lea fekauʻaki mo e akoʻí mo e akó. Mei he Taumuʻa ke Tulifua ki aí ʻo aʻu mai ki he Ngaahi Konga Mahuʻinga ʻo Hono Akoʻi mo Ako ʻo e Ongoongoleleí he taimi ní, kuo tokoni ʻa e tataki fakalaumālie kuo tau maʻú ke tau akoʻi lelei ʻa e ongoongolelei kuo fakafoki maí ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he ngaahi folofolá mo e ngaahi akonaki ʻa e kau palōfitá, ʻaki e mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku ʻikai totonu ke tau teitei mavahe mei he ngaahi fakavaʻe ko ʻení. Ka ʻoku totonu foki ke ʻoua naʻa tau manavasiʻi ʻi hono ako ha ngaahi meʻa foʻou pe fakalahi ʻetau mahino ki he founga ke tokoniʻi lelei taha ai ʻetau kau akó ke nau ʻiloʻi maʻanautolú.

ʻOku ou houngaʻia ʻi heʻetau fakalakalaká. ʻOku ou ongoʻi hangē kuo tau kaka fakataha ʻi ha moʻungá. Naʻe ʻikai ke tau mei lava ʻo aʻusia e tuʻunga ko ʻení ka ne taʻeʻoua ʻa e aʻusia mo e fakahā ʻi he kuohilí, ka ʻoku totonu ke ʻoua ʻaupito te tau fakafiefiemālie pea taʻofi ai ʻetau feinga ki he tumutumu te tau aʻusiá. Ko e fakakaukau ʻoku ʻi hoku ʻatamaí ko e lea ʻa Jeffery R. Holland ʻi he konifelenisi lahi fakamuimuitahá: “Ne ʻikai ke tau aʻu mai ki he tuʻunga ko ʻení ke tau ngata pē heni” [Judith Mahlangu (multistake conference near Johannesburg, South Africa, Nov. 10, 2019), ʻi Sydney Walker, “Elder Holland Visits Southeast Africa during ‘Remarkable Time of Growth,’Church News, Nōvema. 27, 2019, thechurchnews.com].3 ʻOku tau aʻu ʻeni ki he vaeuaʻanga ʻo e moʻungá, pea ʻoku mateuteu ʻa e ʻEikí ke tuku mai ha meʻa lahi ange.

ʻI he ʻuhingá ni, naʻe fakaafeʻi ai kitautolu ʻe ʻEletā Kimi B. Kalake ke tau fakakaukau ʻo ʻikai ngata pē ʻi he meʻa mo e founga ʻo ʻetau akoʻí ka ki he founga foki te tau lava ai ʻo tokanga taha ange ki he tokotaha akó mo e founga pea mo e ola ʻo e akó. Naʻá ne fakaafeʻi kitautolu ke tau fehuʻi loto pē, “Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ke aʻusia ʻe heʻeku kau akó kae lava ke fakatupulaki honau mālohí mo e tuʻunga malava ke ako moʻoní?” ʻI hono fakatahaʻi hotau hisitōlia fakaofó mo e fakahinohino kimuí ni maí, mahalo te tau fehuʻi, “Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau fakatefito ange ʻia Kalaisi mo tokanga taha ange ki he tokotaha akó?”

Naʻe ʻomi ʻe ʻEletā Tēvita A. Petinā ha sīpinga fakaofo ʻo e founga ke tokanga taha ai ki he tokotaha akó, ʻi heʻetau Efiafi mo ha Taki Māʻolungafakamuimuitahá. Ne mahino naʻe ʻikai ko ʻene taumuʻá ke talamai ha meʻa kiate kitautolu ka ke tau ako ha meʻa. Naʻá ne fai ha ngaahi fehuʻi, mamata, mo fakafanongo ke fakapapauʻi naʻe mahino kiate kitautolu. Naʻá ne akoʻi mai foki ʻene founga akoʻí ʻi heʻene pehē, “ʻOua ʻe fakakaukau, ‘ko e hā te u talaange kiate kinautolú?’ kae fakakaukau ki he ‘Ko e hā te u fehuʻi kiate kinautolú?’ Pea ʻikai ngata pē ʻi he, ‘Ko e hā e meʻa te u ʻeke kiate kinautolú?’ ka “Ko e hā e meʻa te u fakaafe ke nau faí?”4

Naʻe pehē ʻe ha Palōfesa mo e Lāpai ʻiloa ko Sēkope Noisina, “ʻOku ʻikai faiako ʻa e kau faiako maʻongoʻongá. ʻOku nau tokoniʻi e kau akó ke nau ako.” Ko hono moʻoní, ʻoku ʻi ai ha vā fetuʻutaki ʻoku fakatou ʻaonga ki he akoʻí mo e ako leleí. Ka ʻoku ou tui ʻoku fokotuʻu mai ʻe he lea ʻa Toketā Noisiná ʻoku totonu ke tau fakalahi e meʻa ʻoku tau pehē ko e faiako leleí ʻo ʻikai tokanga taha ange ki hono talaangé, ka ki hono tokoniʻi ʻetau kau akó ke nau maʻu ha ngaahi aʻusia ʻoku fakaafeʻi ai e akó. ʻOku ʻuhinga ʻeni ki heʻetau tokoniʻi ʻetau kau akó ke nau aʻusia hono fakamoʻoniʻi ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e moʻoní pea mo e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kinautolú. ʻOku ʻuhinga ia ke tau fokotuʻu ha ʻātakai ʻoku nau ongoʻi malu ai ke fai ha ngaahi fehuʻi, ʻiloʻi ʻa e moʻoní, fakafehokotaki fakatokāteline, fanongo ki he ngaahi fakamoʻoni mei honau toʻú, pea vakaiʻi mo vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukaú, ongó, mo e ueʻi ki he ngaahi moʻoni ʻoku nau akó. ʻOku ʻuhinga ia ke tau fokotuʻu ha ngaahi aʻusia ʻoku ueʻi ai kinautolu ke moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí mo ʻiloʻi e founga ke ngāue ai ʻi he tuí, ako mei heʻenau ngaahi fehalākí, pea toe ʻahiʻahi pē mo ha ʻamanaki lelei ʻia Kalaisi. Ko e founga ʻeni te nau ʻilo ai maʻanautolú.

Ke mahino kakato ange ʻa e ngaahi aʻusia ʻoku fie maʻu ʻe heʻetau kau akó lolotonga ʻenau feohi mo kitautolú, naʻa mau fakakaukau ai ko e meʻa lelei taha te mau faí ko e fehuʻi kiate kinautolu. Naʻe talanoa ha timi fakatotolo mo ha kakai kei talavou ʻe lau afe ʻi ha konitinēniti ʻe fā. Naʻa nau fetaulaki fakatouʻosi mo kinautolu ʻoku kau ki he ngaahi kalasí kae pehē foki ki he tokolahi ʻoku ʻikai lesisitá. ʻI heʻemau ngāue ke fakamāʻopoʻopo ha fakamatala lahi ʻaupitó, kuo mau fakakulupu ʻa e ngaahi talí ki ha konga ʻe tolu.

Kuo mau ui ʻa e konga ʻuluakí ko e “Uluí.” Naʻe fakahā mai ʻe he toʻu tupú mo e kakai lalahi kei talavoú ʻoku nau fie maʻu ha ngaahi aʻusia ʻe tokoniʻi ai kinautolu ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá mo fakamālohia honau vā fetuʻutaki mo Iá. Naʻa nau loto ke fakaloloto ʻenau tuí mo e fakamoʻoní kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongolelei kuo fakafoki maí. Ko hono moʻoní, ko e meʻa tonu pē ia ʻoku tau fie maʻu maʻanautolú.

Ko e ongoongo fakafiefiá he ʻoku fakahā ʻe he fakatotoló ʻoku tokoni ʻetau ngaahi kalasí ke fakahoko ʻeni. Ko kinautolu ko ia ʻoku ō maʻu pē mo kau ki he ngaahi faingamālie akó, ʻoku nau fakamālohia lahi ai ʻenau fakamoʻoní mo fakatupulaki ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí. Ko e taha ʻeni ʻo e ngaahi ʻuhinga lahi ʻoku tau fie fakaafeʻi mai ai ha kakai kei talavou tokolahi ange ke nau kaú. ʻI heʻenau ako mo kimoutolú, ʻoku tupulaki ai ʻenau tuí mo e fakamoʻoní.

Fakamālō atu ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku mou fai ke tokoniʻi kinautolu ke fakaloloto ʻenau uluí. Kuo tau aʻusia ha fakalakalaka lahi ʻi heʻetau fakaʻutumauku ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e faiakó ʻoku tokoniʻi ai ʻetau kau akó ke nau ako moʻoní. Pea ʻoku ou tui ʻoku kei ʻi ai ha meʻa lahi ange ʻoku finangalo ʻa e ʻEikí ke akoʻi mai kiate kitautolu ʻi heʻetau kolea ʻEne fakahinohinó. Lolotonga hoʻo fakalaulauloto ki he ngaahi faingamālié, te ke fakakaukau nai ʻi he faʻa lotu ki he ngaahi aʻusia ʻoku fie maʻu ʻe he kau akó ke fakatupulaki ai honau mālohí mo e tuʻunga malava ke mahino kiate kinautolu ʻa e palani ʻa e Tamai Hēvaní pea mo e ngaahi akonaki mo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí? Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau fekumi, ʻiloʻi, mo ngāue fakatatau ki he tākiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní pea ngāue leva ʻi he tuí, fakatomala, pea fakahoko mo tauhi e ngaahi fuakava toputapú. Ko ʻetau fakaʻamu taupotu tahá, ʻe tokoniʻi kinautolu ʻe he ngaahi meʻa ʻoku nau aʻusiá ke nau ʻiloʻi mo ʻofa ʻia Sīsū Kalaisi pea fāifeinga ke hoko ʻo hangē ko Iá.

Ko e konga hono ua ʻoku maʻu mei he fanongo kiate kinautolu naʻe kau ʻi he fakatotoló, kuo mau ui ia ko e “ʻAonga ki he Tupulaki Fakalaumālie Fakatāutahá.” Naʻe fakahā ʻe kinautolu ne saveaʻí ʻoku ʻaonga ʻa e ngaahi kalasí ʻi he taimi ʻoku ʻiloʻi mo fakamahuʻingaʻi ai ʻe he kau faiakó ha ngaahi tūkunga mo e puipuituʻa kehekehe ʻo e tokotaha akó pea fakafenāpasi ʻa e aʻusia akó ke feau e ngaahi fiemaʻu fakafoʻituituí. Naʻa nau fakahā ha fie maʻu ke ʻi ai ha feituʻu te nau lava ʻo fakahoko ai ha ngaahi fehuʻi fakamātoato fekauʻaki mo e tokāteliné, hisitōlia ʻo e Siasí, mo e ngaahi meʻa fakasōsiale ʻoku mahuʻinga kiate kinautolú. ʻOku ʻikai ke nau feinga ke fakakikihi fekauʻaki mo e ngaahi meʻá ni. ʻOku nau maʻu ha ngaahi fehuʻi moʻoni mo fie maʻu ha ʻātakai malu, fonu ʻi he tuí, mo tauʻatāina ke nau ako ai. ʻOku nau fie maʻu e kau faiakó ke nau tali ʻenau ngaahi fehuʻí ʻo ʻikai ʻi he tui pē ka ʻi he loto-tauʻatāina mo e manavaʻofa foki. ʻOku nau loto foki ke nau ako e founga ke akó pea hoko ʻo fakafalala fakalaumālie lahi ange pē kiate kinautolú. ʻOku nau loto ke fakatupulaki ha ngaahi taukei ʻoku tokoni ke nau vakavakaiʻi e ngaahi fakakaukaú pea maʻu ai ha fakakaukau ʻoku taʻengatá. ʻOku nau fie maʻu tokoni ke nau ongoʻi ha loto-falala lahi ange ki heʻenau malava ke fakamatalaʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí mo e ngaahi tuʻutuʻuni ʻa e Siasí ki he niʻihi kehé. Pea ʻoku nau fie fakatupulaki ʻa e ngaahi taukei ke fakaʻaongaʻi ai e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ke tokoni ʻi he ngaahi pole fakaʻahó.

ʻOku fenāpasi e meʻa naʻe fakahā mai ʻe he kau akó ʻoku nau fie maʻú pea mo e fakahinohino naʻa tau maʻu he taʻu kuo ʻosí meia ʻEletā Sefilī R. Hōlaní. Naʻá ne fakamanatu mai kiate kitautolu ko e “tokotaha akó ʻoku ʻikai ko ha faʻoʻanga meʻa ke fakafonu; ka ko ha afi ke tafunaki.”5

Ko hotau fatongia ko e kau faiakó ke tokoniʻi e kau akó ke nau fakatupulaki ha holi ke ako; maʻu e fakahā fakatāutahá; mo ʻiloʻi, mahino, pea moʻui ʻaki e moʻoni kuo nau maʻu maʻanautolú. ʻOku ʻikai ko hono ʻoange pē ʻa e ʻilo kuo tau maʻu mei heʻetau akó mo e aʻusiá. Pea kuo pau ke tau manatuʻi ko e meʻa ʻoku ngali ʻaonga kiate kitautolú mahalo he ʻikai fuʻu ʻaonga ia ki heʻetau kau akó ʻa ia ʻoku nau ʻi ha tuʻunga kehe ʻo e moʻuí. Ko ia ai, ʻoku fie maʻu moʻoni ke tau fanongo kiate kinautolu, tokanga, mo lotua ha fakakaukau lelei.

Ko e meʻapangó, ko e toʻu tupu mo e kakai lalahi kei talavou tokolahi, tautautefito kiate kinautolu ʻoku ʻikai maʻu-kalasí, ʻoku nau ongoʻi ʻoku ʻikai ʻaonga ʻetau ngaahi kalasí. ʻOku nau tui ʻoku tau hohaʻa lahi ange ki hono akoʻi ʻetau naunau kuo teuteú ʻi hono feau ʻenau ngaahi fiemaʻu moʻoní. Ne nau pehē ʻoku faʻa nofo-taha ʻetau ngaahi lēsoní ʻi he tuʻunga haohaoá kae ʻikai aleaʻi feʻunga ʻa e ngaahi meʻa moʻoni ʻi heʻenau moʻuí pe ko ʻenau ngaahi fehuʻí.

Hangē ko ʻení, fakakaukauloto ki ha faiako ʻinisititiuti ʻokú ne akoʻi e tokāteline ʻo e nofo-mali fakasilesitialé, ʻo ongoʻi ʻoku ʻaonga ʻaupito ʻa e tefitó ki he kakai lalahi kei talavoú. ʻOku ʻosi tui e kau ako ʻi he kalasí ki he mahuʻinga ʻo e mali temipalé, ka ʻoku veiveiua ha niʻihi ki he founga ke fakaʻaongaʻi ai e tokāteline ko ʻení ʻi heʻenau moʻuí. ʻOku manavasiʻi ha niʻihi koeʻuhí ʻoku nau omi mei ha ngaahi fāmili kuo vete-mali ʻa e mātuʻá pea ʻikai ke nau fakapapauʻi pe ʻe ola lelei ʻenau nofo-malí. ʻE fifili ha niʻihi pe te nau lava ʻo maʻu ha paʻanga feʻunga ke mali pea tauhi ha fāmili. Mahalo ʻe fehuʻia ʻe he niʻihi pe te nau teitei maʻu koā ʻa e faingamālie ko iá. ʻOku fefaʻuhi ha niʻihi kehe mo e femanakoʻaki ʻa e tangata mo e tangata mo e fefine mo e fefiné mo fifili ki honau tuʻunga ʻi he Siasí. ʻOku lele lelei ʻa e lēsoní ka ʻoku ʻikai ke ne fakaʻatā ke ʻaonga e kau mai ʻa e tokotaha akó. ʻOku ongoʻi ʻe he faiakó ʻokú ne fakafehokotaki mo e kau akó ʻi ha ngaahi founga ʻaonga koeʻuhí ko e tefitó. Ka ko hono moʻoní, neongo naʻe akoʻi ʻa e tokāteliné, ka naʻe ʻikai fai ia ʻi ha founga ne aleaʻi ai e ngaahi veiveiua ʻa e kau akó, tokangaekina ʻenau ngaahi fiemaʻú, pe fakafehokotaki mo e ngaahi meʻa moʻoni ʻi heʻenau moʻuí. Naʻe mole ha faingamālie ke tokoniʻi kinautolu ke nau vakai ki he mahuʻinga ʻo e tokāteliné ʻi honau ngaahi tūkunga paú.

Ko e faiako ko ia ʻoku faʻa fakakaukau ki he tupulaki fakalaumālie ʻo ʻene kau akó, ʻokú ne loto-fiemālie ke fakafenāpasi ʻa e lēsoní ki heʻenau ngaahi fiemaʻú. ʻOkú ne ʻoange kiate kinautolu ʻa e ʻamanaki lelei mo tokoniʻi ke nau vakai ki he founga ʻe lava ʻe he moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí ʻo faitāpuekina kinautolu mo tokoniʻi ke nau fakalakalaka ki heʻenau ngaahi taumuʻa taupotu tahá. ʻOkú ne tokoniʻi kinautolu ke fakatupulaki ʻa e loto-falala ko ia ʻoku ʻomi moʻoni ʻe he ngaahi folofolá mo e ngaahi akonaki ʻa e kau palōfita ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní ʻa e tali ki he ngaahi fehuʻi ʻa honau lotó.

Ke tokoni ke ʻiloʻi ʻe heʻetau kau akó ʻa e mahuʻinga mo e ʻaonga ʻo e ongoongoleleí ki heʻenau moʻuí, te ke fakakaukau ʻi he faʻa lotu ki he founga ke poupouʻi ʻaki ho kau akó ke fai ha ngaahi fehuʻi fakamātoato mo vahevahe ʻenau ʻiló mo e ngaahi fakakaukaú? ʻOku nau fiemaʻu ke nau falala ʻokú ke ʻiloʻi mo maʻu ha mahino kiate kinautolu pea ʻokú ke loto-fiemālie ke fakafenāpasi ke feau ʻenau ngaahi fiemaʻú. ʻOange ha ngaahi aʻusia ʻokú ne ueʻi kinautolu ke ako fakaʻaho e ngaahi folofolá pea ke fekumi ki he ngaahi folofolá mo e ngaahi akonaki ʻa e kau palōfita ʻi onopōní ke maʻu ha fakahinohino. Tokoniʻi kinautolu ke nau ako e ngaahi taukei mo e sīpinga ke maʻu ai e ʻilo fakalaumālié kae lava ke nau ʻiloʻi maʻanautolu.

Ko e konga hono tolu naʻe mahino kiate kimautolu mei he fakafanongo ki heʻetau kau akó pea tautautefito kiate kinautolu ʻoku ʻikai maʻu-kalasí, ʻokú ne fokotuʻu mai ʻoku nau loto mo fiemaʻu ke tau ʻai ke nau ongoʻi ʻoku nau kau. ʻOku fakatupu ʻa e ongo ʻo e kau maí ʻi he ngaahi vā fetuʻutaki mo ʻetau Tamai Hēvaní, mo e faiakó, pea mo e kau ako kehe ʻi he kalasí. ʻOku tupu ha ongo ʻo e kau maí ʻi he taimi ʻoku ʻi ai ha ʻātakai ʻoku ongoʻi ai ʻe he tokotaha kotoa ʻoku talitali lelei, tokoniʻi, fiemaʻu, pea fakamahuʻingaʻi kinautolú. ʻOku fakautuutu foki ha ongo ʻo e kau maí ʻi he taimi ʻoku ongoʻi ai ʻe he kau akó ʻoku nau kau ki ha ngāue mahuʻingamālie.

ʻOku ou toe fie fakamālō atu. ʻOku ou fakahoungaʻi lahi hoʻomou tali ki he ako “See the One” pea mo hoʻomou ngaahi feinga fakafoʻituitui ke tokoniʻi e tokotaha ako kotoa pē ke nau ongoʻi ʻoku ʻofaʻi mo fakaʻapaʻapaʻi kinautolu. ʻOku fie maʻu ke tau hokohoko atu e ngaahi feinga ko ʻení koeʻuhí ko ha konga lahi ʻo kinautolu ʻoku ʻikai lesisitá ʻoku nau kei ongoʻi pē ʻoku ʻikai ke nau kau mai. Naʻe pehē ʻe hanau tokolahi ko e ngaahi kalasi seminelí mo e ʻinisititiutí ʻi he anga ʻenau vakaí, ko e meʻa pē ia maʻá e Kāingalotu haohaoá ʻoku ʻikai teitei ʻi ai hanau palopalema pe ngaahi fehuʻi. ʻOku fakatupu ʻe he fakakaukau hala ko ʻení ke nau tui ʻoku ʻikai ke nau feʻunga ke kau mai. ʻOku ongoʻi foki ʻe he niʻihi kapau te nau fai ha fehuʻi fakamātoato pe vahevahe ha fakakaukau ongo moʻoni, ʻe fakamāuʻi kinautolu pe lau ʻoku ʻikai ke nau angatonu. Naʻa nau pehē foki ʻe ngalingali ange ke nau kau mai ʻo kapau ko ha feituʻu ia naʻe talitali lelei ai e tokotaha kotoa pē ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻenau tuí pe fakafōtunga ʻi tuʻá.

Naʻe mamata ʻa Misa Linifooti kimuí ni ki ha finemui ʻoku tuʻu ʻi muʻa ʻi ha taha ʻo ʻetau ngaahi falelotú. Naʻá ne fakafeʻiloaki ange ia mo fehuʻi ange pe naʻá ne lesisita ki ha kalasi. Naʻe tali ange ʻe he finemuí ko ha mēmipa ia ʻo e Siasí pea naʻá ne ʻiloʻi fekauʻaki mo e ʻinisititiutí ka naʻe ʻikai ke ne ʻalu ki ai. Naʻá ne toe pehē ange, “Kapau naʻá ke ʻiloʻi au mo hoku hisitōliá, te ke ʻiloʻi ʻoku ʻikai totonu ke u ʻi heni. He ʻikai feʻunga ke u kau ki ai.” Ko e meʻa mālié, naʻe tali ʻe he finemui ko ʻení ʻa e fakaafe ʻa Misa Linifooti ke ne hū ki lotó, pea naʻe talitali māfana ai ia. Naʻá ne lesisita ʻi ha kalasi peá ne maʻu-kalasi ai pē he taimi pē ko iá. Ka ʻoku ou fifili pe ko e kakai kei talavou nai ʻe toko fiha kuo nau tuʻu ʻi tuʻa ʻi hotau ngaahi falelotú ʻi heʻenau fiemaʻu e meʻa tonu ʻoku maʻu ʻi heʻetau ngaahi kalasí, ka ʻoku nau ongoʻi tailiili he ʻikai ke nau feʻunga ke kau ki aí.

ʻOku ʻikai ngata pē ʻi heʻenau fiemaʻu ʻa e meʻa te tau ʻoangé, ka ʻoku tau fiemaʻu foki kinautolu. ʻOku ʻiloʻi moʻoni ʻe he kau faiako ʻoku nau fakatupu ha ongo ʻo e kau maí ʻoku ʻi ai ha tokoni ke fakahoko ʻe he tokotaha ako takitaha ʻe lelei ange ai e aʻusia ʻa e kalasí.

Naʻá ku vakai ki ha sīpinga fakaofo ʻo e meʻá ni ʻi heʻeku fetaulaki mo ha talavou ʻi he kalasi ʻa Misa ʻOniteleí. Naʻe foki ʻa Maikolo ki ʻapi mei heʻene ngāue fakafaifekaú ʻoku teʻeki hokosia e taimi totonú koeʻuhí ko ha ngaahi ʻuhinga fakaemoʻui lelei. Lolotonga ʻene teuteu ke fokí, naʻe tuiʻi ia ʻe ha kā ʻo motu ai ha ngaahi hui, pea naʻá ne tokoto falemahaki ai ʻi ha taimi lōloa. ʻI he taimi naʻá ne mavahe ai mei falemahakí, kuo ʻosi siva ʻene fakaʻānaua ke fakakakato ʻene ngāue fakafaifekaú. Naʻá ne līʻoa kakato ki he ngaahi sipoti ne fakatuʻutāmakí pea mavahe mei he Siasí. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ne tuenoa ai peá ne fakakaukau ke ne lue ʻataʻatā pē ʻi ha maea lōloa (slack line) ʻo kolosi ʻi ha lilifa pea ʻikai mo ha neti maluʻi. ʻI heʻene kolosi pē ki he tafaʻaki ʻe tahá, naʻá ne ongoʻi ke ne kaikaila mo fiefia, ka ʻi heʻene vakai hifo ki laló, naʻá ne ʻiloʻi ai kapau naʻe tō, ʻe ʻosi ai ʻene moʻuí.

ʻI he taimi ko iá, naʻe kamata ke ne fakakaukau ki heʻene faʻeé mo hono kiʻi tuofefine siʻisiʻí mo ʻena loto-mamahi ʻo kapau naʻá ne mate. Ko ʻene fakakaukau hono hokó ki he Fakamoʻuí mo e meʻa kotoa pē naʻá Ne fakahoko maʻaná, pea naʻe fakafonu ʻe he Laumālié hono lotó. Naʻá ne hifo mei he lilifá pea kamata ʻene fononga foki ki he Siasí. Naʻe kamata ke mahino kiate ia ʻi ha ngaahi founga fakaofo ʻa e ʻaloʻofa, ʻofa, mo e mālohi ʻa e Fakamoʻuí ke huhuʻi kitautolú.

ʻI ha taimi kimui ange, naʻe ʻi tahi ai ʻa Maikolo peá ne manatuʻi naʻá ne ʻalu ki he ʻinisititiutí kimuʻa peá ne ʻalu ʻo ngāue fakafaifekaú. Naʻá ne hangatonu pē mei tahi ʻo hū atu ki he fale ne fai ai e ʻinisititiutí ʻi ha ngaahi miniti siʻi kimuʻa pē pea kamata e kalasí. ʻI he momeniti ko iá, naʻe ʻikai ʻiloʻi ʻe Misa ʻOnitelei ʻa e konga lahi ʻo e meʻa kuó u toki vahevahe mo kimoutolú. Ko e meʻa naʻá ne ʻiloʻí naʻe fiemaʻu ʻe Maikolo ke ne ʻi ai pea naʻe ʻi ai ha tokoni lahi te ne fai. Naʻe fakaafeʻi ʻe Misa ʻOnitelei ʻa Maikolo ke nofo, ka naʻe ongoʻi ʻe Maikolo mahalo he ʻikai talitali lelei ia ʻe he niʻihi kehé. Naʻá ne teunga kaukau tahi mo falani kavei, ʻo ʻasi e tā tatau kotoa mei hono ongo fasiʻanimá ʻo aʻu ki hono funga umá. Naʻá ne talaange naʻá ne fie teuteu lelei pea tui ha sote nima lōloa kimuʻa peá ne toki haʻu ki he kalasí. Naʻe tali ange ʻe Misa ʻOnitelei ʻo pehē, “He ʻikai fakatokangaʻi ia ʻe ha taha.” Naʻe nofo leva ʻa Maikolo. Ka ʻi he hū mai ʻa e kau ako kehé, naʻe ʻikai ke tangutu ha taha ʻi hono tafaʻakí. Hili e fakataha lotú, naʻe kole ange ʻe Misa ʻOnitelei kia Maikolo ke ne haʻu ki muʻa ʻi he kalasí peá ne fakafeʻiloaki ia. Naʻá ne talaange ki he toenga ʻo e kau akó naʻá ne ʻofa ʻia Maikolo, pea ʻoku maʻu ʻe Maikolo ha loto-ʻofa pea te ne fai ha tokoni lahi. Naʻá ne kole ange leva kia Maikolo pe te ne fie vahevahe ʻene fakamoʻoní. Naʻe lea ʻa Maikolo mo e loʻimataʻia hono fofongá ʻo kau ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá, ko ʻEne angaleleí mo e manavaʻofá mo e finangalo lelei ke fakamolemolé. Naʻe tāpuekina ʻa kimautolu kotoa ne ʻi ai he ʻaho ko iá ʻi he fakamoʻoni ʻa Maikoló.

Naʻe mamata ʻa Misa ʻOnitelei ki ha meʻa ʻia Maikolo ne ʻikai mamata ki ai e niʻihi kehé. ʻI heʻene hoko ko ha faiakó, ʻokú ne fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi puipuituʻa mo e tūkunga kehekehe pea mahino kiate ia ʻoku ʻi ai ha tokoni mahuʻinga ʻa e tokotaha kotoa pē. Ko ia naʻá ne ʻoange ha ngaahi aʻusia ne malava ai ʻene kau akó ʻo fefakamālohiaʻaki mo maʻu ha loto-holi tatau ke maʻu e melino, fakamoʻui, mo e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí. Naʻe hoko ha meʻa mahuʻinga ʻe taha hili ʻa e kalasí ʻi heʻeku mamata ki he haʻohaʻo ʻa e kau ako tokolahi ʻia Maikolo ʻo talitali lelei ia mo fakapapauʻi naʻá ne ʻiloʻi naʻe fiemaʻu ia.

Hangē ko ʻeku lave kimuʻá, ko e konga ʻe taha hono fakatupu e ongo ʻo e kau maí ke femoʻuekina ʻi ha ngāue mahuʻingamālie. ʻOku maʻu ʻe heʻetau kau akó ha holi ke kau ʻi he ngaahi ngāue ʻofa fakaetangatá mo hiki hake ʻa e niʻihi kehé ki ha moʻui fakaʻeiʻeiki, tuʻunga tatau, mo faingamālie. Ko e angamahení ʻoku ʻikai ke nau fakafehokotaki e meʻa ʻoku nau akó pe ko e ngaahi faingamālie ʻoku nau maʻú ki ha ngāue pehē. Pea neongo ko e ngāue maʻongoʻonga taha ʻi he māmaní ko e ngāue ʻa Kalaisí mo hono tānaki fakataha ʻo ʻIsileli ʻi he ongo tafaʻaki ʻo e veilí, ka ko e tokolahi taha ʻoku ʻikai ke nau fakafehokotaki ʻenau ngaahi aʻusia ʻi he seminelí mo e ʻinisititiutí ki he ngāue ko iá.

Te ke fakakaukau nai ki he ngaahi liliu te ke lava ʻo fai ʻi hoʻo faiakó, fengāueʻakí, pea naʻa mo e tūkunga ho lokiakó ke talitali lelei ange ai e fānau kotoa pē ʻa e Tamai Hēvaní? Mahalo pē te ke fie tui ʻe koe ha falani lanu pulú. Ka ke toe mahuʻinga angé, te ke fekumi nai ʻi he faʻa lotu ke ʻoange ha ngaahi aʻusia ʻoku tokoniʻi ai e kau akó ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo ʻiloʻi honau tuʻunga fakalangí mo honau ivi malavá? Tokoniʻi kinautolu ke nau ʻilo ʻokú ke tokanga kiate kinautolu mo ʻiloʻi honau mahuʻinga fakatāutahá. Tokoniʻi kinautolu ke nau fetuʻutaki mo e kau mēmipa ʻo e kalasí pea ongoʻi malu mo fiemaʻu. Fakalotolahiʻi kinautolu ke nau kau ʻi he ngāue ʻa Kalaisí ʻaki hono tokoniʻi e niʻihi kehé ke nau fakalakalaka ʻi he hala ʻo e fuakavá. ʻI hoʻo tanumaki e faʻahinga aʻusia ko ʻení, te nau ʻiloʻi ʻoku nau kau mai.

ʻOku mahino kiate au ʻe ʻikai ke tau lava ʻo fai kotoa e ngaahi meʻá ni ʻi he ʻaho kotoa pē. Ka te tau lava ʻo manatua kinautolu ʻi heʻetau teuteú, faiakó, mo ʻetau fengāueʻaki mo ʻetau kau akó. ʻOku ʻikai mahuʻinga ia pe ʻokú ke akoʻi e seminelí pe ʻinisititiutí, mata ki he mata pe ʻi he ʻinitanetí, pongipongia pe efiafi, ka ʻe hanga ʻe hono fakakau e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻo faitāpuekina hoʻo kau akó mo tokoni ke ʻoange ʻa e ngaahi aʻusia ʻoku nau fiemaʻú.

Kuo hoko ha ngaahi lelei lahi pea ʻe kei hoko mai pē mo e lelei tahá. Manatuʻi, ne ʻikai ke tau fononga lōloa maí ke tau ngata pē heni. ʻOku ou ʻiloʻi ʻi heʻetau fekumi fakamātoato ki he fakahaá, ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe he ʻEikí ke tau ʻiloʻi e founga ke faitāpuekina ai ʻEne fānaú. ʻOkú Ne mateuteu ke tokoniʻi fakafoʻituitui mo fakalūkufua kitautolu ke ʻoange ha ngaahi aʻusia ʻoku fakaloloto ai e uluí, ʻaonga ki he tupulaki fakalaumālie fakatāutahá, mo fakatupu ai ha ongo ʻo e kau maí. ʻOkú Ne mateuteu ke ʻomi ha meʻa lahi ange. Fakatauange te tau hokohoko atu ke tafoki kiate Ia ʻi he tui ke ʻiloʻi e founga ke tokoniʻi ʻaki ʻetau kau akó ke nau ʻiloʻi moʻoni maʻanautolú, ko ʻeku lotú ia, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Paaki