Lukijan teksti
Rohkeutta kuorossa
Kun olin toisella luokalla, kävin kavereiden kanssa koulun kuorossa joka torstai ruokatunnin aikana. Me lauloimme lauluja, esiinnyimme koulun tilaisuuksissa ja meillä oli tosi kivaa.
Eräänä päivänä aloimme harjoitella uutta laulua. Kun kuuntelin laulua, huomasin, että sen sanoissa lausuttiin taivaallisen Isän nimi turhaan. Se teki minut surulliseksi.
Kerroin siitä koulun jälkeen äidille. Kerroin, että laulussa sanottiin taivaallisen Isän nimi turhaan. Hän sanoi, että voisin kysyä opettajilta, voisinko laulaa siinä kohdassa jotakin muuta. Tiesin, että minun pitäisi tehdä niin, mutta silti minua jännitti tosi paljon.
Eräänä torstaina päätin yrittää. Kerroin opettajalle, miltä minusta tuntui ja kuinka tärkeä Jumalan nimi on minulle. Kysyin, voisinko käyttää siinä kohdassa muita sanoja. Opettajat vastasivat, että voisin muuttaa sanoja. Minusta tuntui paljon paremmalta ja tiesin, että taivaallinen Isä oli auttanut minua.
Muutaman viikon kuluttua opettajat sanoivat, että koko kuoro laulaa sen kohdan toisilla sanoilla. Esityksessä minä seisoin laulaessani oikein ylväänä. Olin iloinen, että olin voinut auttaa kavereitani ja kuoroani niin, että he eivät lausu taivaallisen Isän nimeä turhaan.