Pääsiäisen valmistelua
”[Palvele] Isää hänen nimessään, puhtain sydämin ja tahrattomin käsin” (2. Nefi 25:16).
”Herää, Lydia”, äiti sanoi. ”Nyt on siivoustorstai!” Lydia asui Venäjällä, jossa siivoustorstai on erityinen pääsiäiseen valmistautumispäivä.
Lydia käänsi kylkeä ja katsoi ikkunasta ulos. Ulkona oli vielä pimeää.
”Äiti, minua väsyttää kamalasti”, Lydia sanoi. ”Enkö voisi nukkua vähän pidempään ja siivota myöhemmin?”
Äiti hymyili ja istahti sängylle. ”Meillä on erityinen syy herätä tänään aikaisin. Tiedätkö, mikä se on?”
Lydia koetti miettiä mutta ei tiennyt.
”Tänään me siivoamme ahkerasti koko kodin, jotta muistaisimme, miten Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Hän rakasti ja palveli muita, ja me haluamme palvella täällä kotona kuten Hän. Tänään on päivä, jolloin muistamme Jeesusta!” äiti sanoi.
Lydia halusi palvella kuten Jeesus, joten hän pomppasi ylös sängystä. Hän ahersi koko päivän. Hän imuroi lattiat, pesi pyykkiä ja auttoi laittamaan ruokaa. Illalla hän oli oikein ylpeä itsestään. Kaikki oli putipuhdasta.
Seuraava päivä oli pitkäperjantai. Lydia, äiti ja isä tekivät pääsiäismunia. He tekivät pienen reiän jokaiseen munankuoreen ja valuttivat sisällön ulos. He piirsivät kuoriin kuvioita ja peittivät kuviot vahalla. Sitten he upottivat munat hetkeksi kirkkaanpunaiseen, violettiin tai vihreään väriaineeseen. Kuoriin muodostui kiemurtelevia kuvioita, jotka olivat Lydiasta todella kauniita.
Kun munankuoret olivat kuivuneet, Lydia kääri rullalle pikkuisia valokuvia perheestään ja pujotti yhden jokaisen kuoren sisälle. Tämä perjantai oli päivä, jolloin vietettiin aikaa yhdessä ja muistettiin Jeesuksen uhria. Tänä viikonpäivänä Jeesus kuoli. Munankuoret muistuttivat Lydiaa haudasta, jossa Jeesus makasi. Lydian perhe koetti muistaa Häntä monin tavoin.
Lankalauantaina äiti leipoi kulitsaa eli pääsiäisleipää. Kulitsan leipominen on Venäjällä tärkeä pääsiäisperinne. Sitä leivottaessa yritetään aina käyttäytyä kunnioittavasti. Lydia ajatteli perhettään, Jeesuksen ylösnousemusta ja asioita, joista hän oli kiitollinen. Oli helpompi ajatella hengellisiä asioita, kun koti oli niin puhdas ja rauhallinen.
Viimein koitti pääsiäissunnuntai! Lydia oli aivan innoissaan. Hänen serkkunsa tulivat käymään kylässä. He söivät yhdessä herkullisia ruokia, joiden valmistamisessa hän oli auttanut. Pöydässä oli piiraita, kulitsaa, makkaroita ja juustoja. Aterian aikana he lausuivat todistuksensa ja kertoivat, mistä he olivat kiitollisia.
Syömisen jälkeen he pelasivat erityistä pääsiäispeliä. Jokainen otti käteensä koristellun munankuoren ja napautti sitä vasten toisen kuorta. Se, jonka munankuori halkesi ensimmäisenä, hävisi pelin. Lydian kädet tärisivät, kun hän painoi munankuorensa vasten serkun pitelemää kuorta. ”Koeta kestää, kuori!” hän kannusti. Hänen kirkkaanvioletti munansa halkesi sirpaleiksi. Rikkoutuneen kuoren sisällä oli valokuva hänen perheestään.
Lydia hymyili katsoessaan kuvaa. Häntä ei harmittanut, että hän oli hävinnyt pelin. Hänen sydämensä täytti lämmin, onnellinen tunne. Hän oli ahertanut kovasti tämän pääsiäisen valmistelemiseksi auttaen ja rakastaen perhettään. Kristuksen ylösnousemuksen ansiosta he kaikki eläisivät jälleen!
Kuvitus Sofia Cardoso