Ystävien kesken
Yksi persikka kerrallaan
Pohjautuu Amber Healeyn tekemään haastatteluun
Kun olin pikkutyttö, vanhempani veivät minut ja siskoni kirkon omistamaan hedelmätarhaan. Menimme sinne auttamaan persikoiden poimimisessa. Kiipesimme korkeille tikkaille ja kurottelimme persikoita paksujen lehtien lomitse.
Aluksi se oli meistä hauskaa. Pian kuitenkin hedelmien nukka sai käsivartemme kutiamaan! Sanoimme äidille: ”Emme halua tehdä tätä enää. Me haluamme lopettaa.”
Äiti kysyi, tiesimmekö, minne kaikki ne persikat olivat menossa. Emme tienneet, joten hän kertoi sen meille.
”Kaikki nämä persikat viedään rakennukseen, jossa vapaaehtoiset säilövät ne purkkeihin. Sitten purkit annetaan ihmisille, jotka tarvitsevat ruokaa. Joka vuosi kirkko lahjoittaa tuhansia purkkeja ruokaa.”
Aivan yhtäkkiä käsivarsien kutina ei haitannut enää minua ja siskoani. Me olimme auttamassa ihmisiä, jotka tarvitsivat ruokaa! Siitä eteenpäin meistä oli hauskaa kiivetä tikkaille ja poimia noita pehmeäposkisia oransseja hedelmiä.
Tänä vuonna olemme pyytäneet teitä osallistumaan Auttavat kädet -hankkeeseen (ks. Ystävä, tammikuu 2021). Muiden palveleminen siten kuin Kristus palveli on yksi tärkeimmistä asioista, mitä voitte tehdä. Lapsilla on erityinen kyky huomata avun tarpeessa olevat ja tarjota apuaan. Yksi pieni palvelus saattaa tuntua alkuun lähes mitättömältä, mutta jos kaikki lapset ympäri maailmaa pyrkivät palvelemaan muita, yhdessä he voivat saada aikaan ihmeellisiä asioita!