Joulu Malissa
Kirjoittaja asuu Texasissa Yhdysvalloissa.
Judith malttoi tuskin odottaa pääsevänsä juhlimaan Jeesuksen syntymää seurakuntansa kanssa.
”Kuului laulu enkelten kautta avaruuksien” (MAP-lauluja, 127).
Oli jouluaatto. Judith hyräili kävellessään kirkolle. Hän ja hänen sisaruksensa olivat menossa seurakunnan joulujuhlaan.
Hänen siskonsa Esther hymyili. ”Onko tuo ’Kuului laulu enkelten’?”
”Kyllä! Se on lempilauluni. Toivottavasti laulamme sen tänään.” Judith hymyili leveästi.
”Rakastan tuota laulua!” sanoi Désiré, hänen veljensä. Hän lauloi äänekkäästi: ”Glo-o-o-ria!”
Kaikki nauroivat. Judith malttoi tuskin odottaa pääsevänsä juhlimaan seurakunnan kanssa. Malissa monet eivät viettäneet joulua. Tässä Afrikan osassa useimmat eivät tienneet Jeesuksesta paljoakaan. Heille joulu oli ihan tavallinen päivä.
Kadut olivat täynnä ihmisiä. Kauppiaat myivät vaaleanvihreitä meloneja. Nuoret ja vanhat kantoivat vesiastioita päänsä päällä. Nuori poika ohjasi kärryjä vetävää aasia. Judith katsoi moskeijan korkeaa, kapeaa tornia. Moskeija oli kaunis rakennus, jossa monet heidän musliminaapureistaan kävivät rukoilemassa.
Judith, Esther ja Désiré kävivät aiemmin isänsä kirkossa, mutta viime kesänä he liittyivät Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon. Nyt he kävelivät kolmestaan kirkkoon joka viikko. Judithista oli mukavaa oppia Jeesuksesta Alkeisyhdistyksessä.
Viimein he pääsivät perille juhlaan. Useimmat seurakunnan perheistä olivat jo paikalla. Seurakuntakeskuksen seinälle heijastettiin projektorilla jouluaiheisia videoita. Judith katseli, kuinka Joosef johdatti aasin selässä istuvaa Mariaa Betlehemin läpi. Vilkkaat ja pölyiset kadut toivat hänen mieleensä Malin.
Videon päätyttyä paikalle ajoi taksi. Siitä nousi sisar Valerie, Apuyhdistyksen johtaja.
”Minä toin ruokaa!” hän ilmoitti.
Jokainen auttoi ruokien kantamisessa parvekkeelle. Se oli oikea juhla-ateria! Perunasalaattia, porkkanoita, vihreitä papuja, kirkkaankeltaista riisiä, paistettua kanaa… kaikki oli herkullista.
”Kiitos paljon, sisar Valerie!” Judith sanoi.
Nuorimmat lapset saivat vielä lahjaksi pallon, nuken tai pikkuauton. Judithille ei riittänyt lahjoja, mutta se ei häntä haitannut. Hänestä oli ihanaa nähdä hymy pikkuisten kasvoilla.
Juhlan lopuksi laulettiin. Judith hymyili heidän laulaessaan ”Kuului laulu enkelten”.
Koko seurakunta lauloi yhdessä. Se oli kovin kaunista. Jeesus tosiaankin syntyi niin monta vuotta sitten! Judith oli hyvin kiitollinen siitä, että hän, Désiré ja Esther olivat saaneet tietää Hänestä. Hän oli myös onnellinen Jeesuksen syntymäjuhlasta.
Esther, Judith ja Désiré kirkkorakennuksen edessä.