Pioneereja jokaisessa maassa
Olga Bing
Alkeisyhdistyksen johtohenkilö Brasiliassa
Kirjoittaja asuu Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
Olga kutsui heidät kaikki.
”Minulla on ikävä kaikkia seurakunnan jäseniä”, Olga sanoi surullisena. Pyhäkoulussa olivat taaskin vain hän ja hänen perheenjäsenensä.
Olgan sisar Wilma sulki pyhät kirjoituksensa. ”Minullakin on ikävä heitä.” Äiti ja mummo nyökkäsivät.
Olgaa itketti. Kun hänet kastettiin, kirkossa kävi 60 ihmistä joka viikko. Sitten alkoi toinen maailmansota. Sen vuoksi Brasiliaan tulleiden lähetyssaarnaajien täytyi lähteä kotiin. Ilman heitä ei ollut riittävästi pappeudenhaltijoita kirkon kokousten pitämiseen säännöllisesti. He eivät voineet siunata sakramenttia tai kastaa ihmisiä.
Seurakunta lakkasi vuokraamasta kirkkorakennusta. Kirkon jäsenet kokoontuivat sen sijaan toistensa koteihin tutkimaan pyhiä kirjoituksia. Yksi kerrallaan he alkoivat käydä muissa kirkoissa.
Sodan loputtua Olga ajatteli, että seurakunta aloittaisi taas kirkon kokoukset. Osallistujia ei ollut kuitenkaan riittävästi. Niinpä vain Olga ja hänen perheensä kokoontuivat sunnuntaisin.
”Ikävöin yhteislauluja”, Olga sanoi. ”Ja lapsia, jotka ennen kävivät kirkossa.”
”Niin minäkin”, mummo sanoi.
Seuraavina päivinä Olga mietti kovasti, mitä hän voisi tehdä. Hän rukoili apua. ”Taivaallinen Isä, auta meitä tietämään, miten voimme tehdä seurakunnastamme jälleen vahvan.”
Eräänä päivänä Olga sai ajatuksen. Hän lähti ulos. Kaksi tyttöä oli leikkimässä puun alla.
”Olá!” Olga sanoi. ”Haluaisitteko tulla tänään kirkkoni pitämälle lasten oppitunnille? Siellä opitaan Jeesuksesta, lauletaan ja pidetään hauskaa.”
Tytöt vilkaisivat toisiaan. ”Mikä ettei”, toinen sanoi.
”Hienoa! Jos saatte vanhemmiltanne luvan, tavataan tässä myöhemmin. Voimme kävellä sinne yhdessä.”
Olga vilkutti tytöille ja lähti kävelemään katua pitkin. Hän huomasi lisää lapsia pelaamassa futebolia (jalkapalloa). Olga kutsui heidät kaikki mukaan.
Jotkut lapsista olivat käyneet kirkossa aiemmin. Heistä oli kivaa päästä sinne uudelleen. Toiset taas eivät halunneet tulla. Olga kuitenkin kertoi, että kaikki ovat tervetulleita.
Myöhemmin illalla Olga keräsi kokoon lapset, jotka olivat sanoneet tulevansa, ja heidän vanhempansa. He kaikki kävelivät yhdessä hänen kotiinsa.
Äiti ja mummo opettivat vanhempia yhdessä huoneessa. Olga ja Wilma opettivat lapsia toisessa. Olga lauloi heidän kanssaan. Wilma kertoi pyhien kirjoitusten kertomuksia.
Olga oli onnellinen saattaessaan lapsia koteihinsa. ”Kiitos, että tulitte”, hän sanoi. ”Nähdään taas ensi viikolla!”
Heidän seurakuntansa oli pieni, mutta Olga tiesi, että se alkaisi taas kasvaa. Hän halusi aloittaa seuraavan viikon oppiaiheen suunnittelun saman tien.
Brasilia on Etelä-Amerikan suurin maa.
Mormonin kirja julkaistiin portugalin kielellä toisen maailmansodan aikaan.
Brasiliassa on seitsemän temppeliä ja kaksi uutta on rakenteilla.
Olga kastettiin Guaíba-järvessä.
Hänestä tuli myöhemmin Alkeisyhdistyksen johtaja.
Olga meni naimisiin ja sai viisi lasta.
Kuvitus Tatsiana Burgaud