Isoveljen luettelo
Andrew’n pikkusisko Samantha leikki taas Andrew’n tavaroilla.
”Miksei hän voi jättää tavaroitani rauhaan?” Andrew kysyi äidiltä.
”Samantha on yhä pieni. Hän vasta oppii”, äiti sanoi. ”Mutta hän rakastaa sinua.”
Andrew tiesi sen. Mutta se ei auttanut yhtään. Hän oli väsynyt jakamaan tavaroitaan.
Andrew otti esiin värikynät. Hän piirsi kuvan isoäitinsä kissasta. Sitten hän meni etsimään äitiä.
”Saanko lähettää piirustukseni mummolle?” hän kysyi.
”Sehän on hyvä idea!” äiti sanoi.
Kun Andrew tuli takaisin, Samantha väritti hänen kuvaansa.
”Sinä pilasit sen!” Andrew huusi.
Samantha alkoi itkeä. Andrew’sta tuntui surulliselta. Ei hän ollut halunnut, että Samantha alkaisi itkeä.
”Anteeksi”, hän sanoi äidille. ”Mutta olen väsynyt olemaan isoveli.” Hänkin olisi halunnut itkeä.
Äiti halasi Andrew’ta. ”Olen pahoillani, että Samantha piirsi kuvaasi. Isoveljenä oleminen voi olla vaikeaa. Puhun Samanthalle siitä, ettei hän koske tavaroihisi kysymättä. Ja ehkä voisimme myös kirjoittaa muistiin asioita, joita tykkäät tehdä hänen kanssaan. Sitten kun olet harmistunut hänelle, voit tehdä yhden luettelon asioista.”
Andrew mietti asiaa. Sitten hän nyökkäsi.
Andrew ja äiti laativat yhdessä luettelon.
Minusta on hauskaa leikkiä Samanthan kanssa.
Minusta on hauskaa antaa hänen toisinaan käyttää lelujani.
Minusta on hauskaa, kun Samantha halaa minua.
Minusta on hauskaa lukea hänelle kirjoja.
Andrew sai luettelonsa valmiiksi. Sitten hän halasi Samanthaa. Isoveljenä olemisessa oli paljon hyvää!