Siivoustehtävä
Milliellä ja äidillä oli yllätys Alyssa-tädille.
Äiti katsoi puhelintaan. ”Voi ei! Alyssa-täti on sairaalassa.”
Millien vatsaa kouraisi. Hän tiesi, että sairaala on paikka, jonne ihmiset menevät, kun he ovat hyvin sairaita. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun joku hänen sukulaisistaan joutui sinne.
”Kuinka voimme auttaa häntä?” Millie kysyi.
”Otetaan selvää.” Äiti soitti Alyssa-tädille. Millie sai tervehtiä häntä, mikä teki hänet iloiseksi. Alyssa-täti kertoi heille, että hän oli ollut sairaana viikon. Hän toivoi pääsevänsä sairaalasta kotiin muutaman päivän kuluttua.
”Taidan tietää, miten voimme auttaa häntä”, äiti sanoi puhelun jälkeen. ”Tarvitsemme välineitä.”
Muutamaa tuntia myöhemmin Millie ja äiti kävelivät portaat ylös Alyssa-tädin asunnolle. Heillä oli mukanaan ämpäri täynnä rättejä, pesuainetta ja pesuharjoja. He olivat aloittamassa siivoustehtävää!
Ensin Millie auttoi äitiä pesemään astiat. Sitten hän auttoi pyykin viikkaamisessa. Hän pyyhki keittiön pöydän ja lakaisi lattiankin.
Työskennellessään Millie mietti, kuinka paljon hän rakastikaan Alyssa-tätiä. Aina kun äidin ja isän piti olla samaan aikaan töissä, Alyssa-täti tuli siksi aikaa hänen luokseen. Joskus he menivät yhdessä puistoon. He katselivat mielellään, kun ihmiset kävelyttivät koiriaan joen rannalla.
Kun he olivat työskennelleet pitkään, äiti sanoi, että he olivat melkein valmiita. Millie auttoi äitiä laittamaan puhtaat lakanat Alyssa-tädin vuoteeseen.
”Minulla on idea”, äiti sanoi. ”Ei vielä kerrota Alyssa-tädille, mitä olemme tehneet. Sillä tavoin se on yllätys, kun hän tulee kotiin sairaalasta!”
Millie hihitti miettiessään, miltä täti näyttäisi avatessaan oven.
”Jätetään hänelle myös viesti!” Millie sanoi.
Äiti taitteli paperinpalan ja kirjoitti sen sisään viestin. Millie kirjoitti etupuolelle: ”Parane pian!” ja piirsi siihen paljon sydämiä. He jättivät sen Alyssa-tädin tyynylle.
”Kiitos, että tulit tänään kanssani tekemään siivoustehtävää”, äiti sanoi kotimatkalla. ”Kyllä Alyssa-täti yllättyy ja on onnellinen.”
Millie virnisti. Hän oli yhä surullinen siitä, että Alyssa-täti oli sairas. Mutta auttaminen oli saanut Millien olon hieman paremmaksi. Hän toivoi, että hänen tädistäänkin tuntuisi pian paremmalta!
Kuvitus Maarten Lenoir