”Minun evankeliumini periaatteita”
(OL 42:12)
Evankeliumin periaate on oppiin perustuva ohje tahdonvapauden vanhurskaaseen käyttämiseen.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon yleiskonferenssissa lokakuussa 1849 vanhin John Taylor kahdentoista apostolin koorumista kutsuttiin avaamaan Ranskan kansakunta Jeesuksen Kristuksen evankeliumin saarnaamiselle. Hänen palvelutehtäväänsä sisältyi kirkon ensimmäisen aikakausjulkaisun toimittaminen siinä maassa. Vanhin Taylor valmisteli ja julkaisi vuonna 1851 artikkelin vastauksena hänelle usein esitettyihin kysymyksiin kirkosta. Tämän tutkielman loppupuolella vanhin Taylor muisteli seuraavaa tapausta:
”Joitakin vuosia sitten Nauvoossa eräs mies, lainsäädäntöelimen jäsen, kysyi läsnä ollessani Joseph Smithiltä, kuinka tämä kykeni hallitsemaan niin monia ihmisiä ja säilyttämään niin täydellisen järjestyksen huomauttaen samalla, että heidän oli mahdotonta tehdä niin missään muualla. Herra Smith huomautti, että on hyvin helppoa tehdä niin. ’Kuinka?’ mies kysyi. ’Meille se on hyvin vaikeaa.’ Herra Smith vastasi: ’Minä opetan heille oikeita periaatteita, ja he hallitsevat itse itseään.’”1
Rukoilen, että Pyhä Henki opettaa ja valistaa meitä jokaista, kun tähdennän periaatteiden tärkeää roolia Jeesuksen Kristuksen palautetussa evankeliumissa.
Periaatteet
Herra ilmoitti profeetta Joseph Smithille: ”Tämän kirkon vanhinten, pappien ja opettajien tulee opettaa minun evankeliumini periaatteita, jotka ovat Raamatussa ja Mormonin kirjassa, jossa on evankeliumin täyteys.”2 Hän julisti myös, että myöhempien aikojen pyhien tulee ”[opettaa] tunnollisesti, niin minun armoni on teidän kanssanne, niin että voitte saada täydellisempää opetusta teoriassa, periaatteessa, opissa, evankeliumin laissa, kaikessa, mikä liittyy Jumalan valtakuntaan ja mitä teidän on tarpeen ymmärtää”3.
Ytimekkäästi ilmaistuna evankeliumin periaate on oppiin perustuva ohje tahdonvapauden vanhurskaaseen käyttämiseen. Periaatteet ovat peräisin laajemmista evankeliumin totuuksista, ja ne antavat ohjausta ja mittapuita, kun ponnistelemme eteenpäin liittopolulla.
Esimerkiksi kolmessa ensimmäisessä uskonkappaleessa esitetään Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin opin perusosa-alueet: ensimmäisessä uskonkappaleessa jumaluuden luonne, toisessa uskonkappaleessa Aadamin ja Eevan lankeemuksen vaikutukset ja kolmannessa uskonkappaleessa Jeesuksen Kristuksen sovituksen mahdollistamat siunaukset.4 Ja neljännessä uskonkappaleessa esitetään ensimmäiset periaatteet – ohjeet uskon osoittamisesta Jeesukseen Kristukseen ja parannuksen tekemisestä – ja ensimmäiset pappeuden toimitukset, jotka mahdollistavat sen, että Jeesuksen Kristuksen sovitus vaikuttaa meidän elämässämme.5
Viisauden sana on toinen esimerkki periaatteesta ohjeena. Huomatkaa nämä luvun OL 89 johdantojakeet:
”Annettu periaatteeksi, johon sisältyy lupaus, sovitettuna heikkojen kyvyn mukaan ja kaikista pyhistä heikoimpienkin, jotka ovat pyhiä tai joita voidaan kutsua pyhiksi.
Katso, totisesti näin sanoo Herra teille: Sen pahuuden ja niiden juonien tähden, joita on ja tulee olemaan vehkeilevien ihmisten sydämissä viimeisinä aikoina, minä olen varoittanut teitä ja edeltä varoitan teitä antamalla teille tämän viisauden sanan ilmoituksen kautta.”6
Innoitettu opetus, joka tulee tämän johdannon jälkeen, antaa sekä fyysistä että hengellistä hyvinvointia koskevia kestäviä ohjeita ja todistaa erityisistä siunauksista, jotka ovat riippuvaisia uskollisuudesta tälle periaatteelle.
Evankeliumin periaatteiden oppiminen, ymmärtäminen ja niiden mukaan eläminen vahvistavat uskoamme Vapahtajaan, syventävät omistautumistamme Hänelle ja kutsuvat elämäämme lukuisia siunauksia ja hengellisiä lahjoja. Vanhurskauden periaatteet auttavat meitä myös näkemään omia mieltymyksiämme ja itsekeskeisiä halujamme pidemmälle antamalla kallisarvoisen näkemyksen iankaikkisesta totuudesta, kun suunnistamme kuolevaisuuden erilaisissa olosuhteissa, haasteissa, päätöksissä ja kokemuksissa.
Nykypäivän esimerkkejä oikeiden periaatteiden opettamisesta
Profeetta Joseph Smithin lausunto oikeiden periaatteiden opettamisesta on kenties yksi hänen useimmin lainatuista opetuksistaan. Me löydämme voimallisia esimerkkejä tästä opettamisen innoitetusta mallista Herran valtuutettujen palvelijoiden lausunnoissa tänä aikana.
Häiritsemättömyyden periaate
Presidentti Dallin H. Oaks puhui yleiskonferenssissa vuonna 1998 Aaronin pappeuden haltijoiden velvollisuuksista, jotka liittyvät sakramentin valmistamiseen ja toimittamiseen. Hän kuvaili häiritsemättömyyden periaatetta ja esitti, että Aaronin pappeuden haltija ei halua koskaan, että mikään hänen ulkoisessa olemuksessaan tai käytöksessään vie kenenkään kirkon jäsenen huomiota pois jumalanpalveluksesta tai liittojen uudistamisesta. Presidentti Oaks tähdensi myös tähän liittyviä järjestyksen, puhtauden, kunnioituksen ja arvokkuuden periaatteita.
Mikä mielenkiintoista, presidentti Oaks ei antanut nuorille miehille pitkää luetteloa asioista, joita pitää tehdä ja joita ei pidä tehdä. Sen sijaan hän selitti periaatteen odottaen, että nuoret miehet sekä heidän vanhempansa ja opettajansa voisivat ja heidän tulisi käyttää omaa harkintaansa ja innoitusta noudattaakseen tätä ohjetta.
Hän selitti: ”En ehdota yksityiskohtaisia sääntöjä, sillä olot maailmanlaajuisen kirkkomme eri seurakunnissa ovat niin erilaiset, että erityinen sääntö, joka tuntuu välttämättömältä yhdessä tilanteessa, voi olla epäasianmukainen toisessa. Sen sijaan ehdotan periaatetta, joka perustuu oppeihin. Jos kaikki ymmärtävät tämän periaatteen ja toimivat sopusoinnussa sen kanssa, ei pitäisi olla suurtakaan tarvetta sääntöihin. Jos yksittäistapauksissa tarvitaan sääntöjä tai neuvoja, paikalliset johtajat voivat antaa niitä sopusoinnussa oppien ja niihin liittyvien periaatteiden kanssa.”7
Periaate lepopäivästä merkkinä
Huhtikuun 2015 yleiskonferenssissa presidentti Russell M. Nelson opetti meille, että ”lepopäivä on ilon päivä”.8 Hän selitti myös, kuinka hän oli henkilökohtaisesti tullut ymmärtämään lepopäivän pyhittämisen perusperiaatteen:
”Kuinka me pyhitämme lepopäivän? Ollessani paljon nuorempi tutkin muiden kirjoittamia luetteloja asioista, joita piti tehdä, ja asioista, joita ei saanut tehdä lepopäivänä. Vasta myöhemmin opin pyhistä kirjoituksista, että oma käytökseni ja oma asenteeni lepopäivänä oli merkkinä minun ja taivaallisen Isäni välillä. Sen ymmärryksen myötä en tarvinnut enää luetteloja siitä, mitä piti ja mitä ei saanut tehdä. Kun minun täytyi päättää, oliko jokin toiminta sopivaa lepopäivälle, kysyin itseltäni yksinkertaisesti: ’Minkä merkin haluan antaa Jumalalle?’ Tämä kysymys sai lepopäivää koskevat valintani päivänselviksi.”9
Presidentti Nelsonin yksinkertainen mutta voimallinen kysymys tähdentää periaatetta, joka hälventää kaikenlaisen epävarmuuden siitä, mitä lepopäivän pyhittäminen tarkoittaa ja mitä meidän tulee tehdä pyhittääksemme sen. Hänen kysymykseensä tiivistyy ohje ja mittapuu, jotka voivat siunata meitä kaikkia erilaisissa olosuhteissamme.
Periaate siitä, että haluaa antaa Jumalan vallita
Puoli vuotta sitten yleiskonferenssissa presidentti Nelson kuvaili henkilökohtaista riemuaan, kun hänet johdatettiin saamaan uusi näkemys sanan Israel merkityksestä. Hän kertoi, että hänen sieluaan innoitettiin, kun hän sai tietää, että ”nimi Israel itsessään tarkoittaa henkilöä, joka haluaa antaa Jumalan vallita hänen elämässään”.10 Sitten presidentti Nelson mainitsi useita tärkeitä johtopäätöksia, jotka ovat peräisin tästä näkemyksestä.
Hänen sanomansa siitä, että on halukas antamaan Jumalan vallita, on merkittävä esimerkki oikeiden periaatteiden opettamisesta, jotta me voimme hallita itseämme. Ja aivan kuten hän teki puhuessaan lepopäivästä ilon päivänä, hän esitti periaatteeseen pohjautuvia kysymyksiä, jotka toimivat oppaina ja mittapuina meille jokaiselle.
”Haluatko sinä antaa Jumalan vallita elämässäsi? Haluatko sinä antaa Jumalan olla tärkein vaikuttaja elämässäsi?”
Hän jatkoi:
”Mieti, miten tällainen halukkuus siunaisi sinua. Jos olet naimaton ja etsit iankaikkista kumppania, niin sinun halusi kuulua Israeliin auttaa sinua päättämään, kenen kanssa seurustelet ja miten.
Jos olet naimisissa ja kumppanisi on rikkonut liittonsa, niin sinun halusi antaa Jumalan vallita elämässäsi sallii Jumalan kanssa tekemiesi liittojen pysyä voimassa. Vapahtaja parantaa särkyneen sydämesi. Taivaat avautuvat, kun pyrit saamaan selville, kuinka kulkea eteenpäin. Sinun ei tarvitse harhailla tai ihmetellä.
Jos sinulla on vilpittömiä kysymyksiä koskien evankeliumia tai kirkkoa, niin kun teet valinnan antaa Jumalan vallita, sinut johdatetaan löytämään ja ymmärtämään ehdottomia, iankaikkisia totuuksia, jotka ohjaavat elämääsi ja auttavat sinua pysymään lujasti liittopolulla.
Kun kohtaat kiusauksia – vaikka kiusaus tulisi silloin, kun olet uupunut tai koet olevasi yksin tai väärin ymmärretty – kuvittele, millaista rohkeutta voit saada, kun teet valinnan antaa Jumalan vallita elämässäsi ja kun pyydät Häntä vahvistamaan sinua.
Kun suurimpana halunasi on antaa Jumalan vallita, kuulua Israeliin, monista valinnoista tulee helpompia. Hyvin monista ongelmista tulee vähäpätöisiä! Tiedät, millainen ulkoinen olemus on sinulle sopivin. Tiedät, mitä katsoa ja lukea, missä viettää aikaasi ja keiden kanssa olla tekemisissä. Tiedät, mitä haluat saavuttaa. Tiedät, millaiseksi ihmiseksi haluat todella tulla.”11
Huomatkaa, kuinka moniin ratkaisevan tärkeisiin päätöksiin ja elämän kokemuksiin periaate siitä, että on halukas antamaan Jumalan vallita, voi vaikuttaa: seurustelu ja avioliitto, evankeliumia koskevat kysymykset ja huolenaiheet, kiusaukset, henkilökohtainen ulkoasu, mitä katsella ja lukea, missä viettää aikaa, kenen kanssa olla tekemisissä ja monet muut. Presidentti Nelsonin innoitetut kysymykset tähdentävät yksinkertaista periaatetta, joka antaa suuntaa elämämme jokaiselle osa-alueelle ja mahdollistaa sen, että hallitsemme itseämme.
Sangen pieni peräsin
Kun Joseph Smith oli vangittuna Libertyn vankilassa, hän kirjoitti ohjekirjeitä kirkon jäsenille ja johtohenkilöille ja muistutti heitä siitä, että ”sangen suurelle laivalle on sangen paljon hyötyä sangen pienestä peräsimestä myrskyn aikana, koska se pysyy oikeassa suunnassa tuuleen ja aaltoihin nähden”12.
”Peräsin” on ohjauslaite, jolla ohjataan laivaa tai venettä. Ja ilmaus ”oikeassa suunnassa tuuleen ja aaltoihin nähden” tarkoittaa sitä, että laivaa käännetään siten, että se pysyy tasapainossa eikä kaadu myrskyn aikana.
Evankeliumin periaatteet ovat minulle ja teille samaa, mitä peräsin on laivalle. Oikeiden periaatteiden avulla me voimme löytää oikean tien ja seistä lujina, horjumattomina ja järkkymättöminä, niin ettemme menetä tasapainoamme ja kaadu myöhempinä aikoina raivoavissa synkkyyden ja hämmennyksen myrskyissä.
Meitä on siunattu runsaasti tässä yleiskonferenssissa, niin että olemme oppineet iankaikkisia periaatteita Herran valtuuttamilta palvelijoilta. Meidän henkilökohtaisena vastuunamme on hallita itseämme niiden totuuksien mukaan, joista he ovat todistaneet.13
Todistus
Presidentti Ezra Taft Benson opetti: ”Seuraavan puolen vuoden ajan [Liahonan] konferenssinumeron tulee olla pyhien kirjoitustenne vierellä, ja sitä tulee tutkia usein.”14
Koko sieluni voimalla kutsun meitä kaikkia oppimaan vanhurskauden periaatteita, elämään niiden mukaan ja rakastamaan niitä. Ainoastaan evankeliumin totuudet voivat auttaa meitä ”[tekemään] iloisin mielin kaikki, mikä on meidän vallassamme”, ponnistelemaan eteenpäin liittopolulla ja ”[näkemään] Jumalan pelastuksen ja hänen käsivartensa ilmoittamisen”.15
Tiedän, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumin oppi ja periaatteet ovat perustavaa laatua olevia lähteitä, joista löytää suuntaa elämäämme sekä kestävää iloa kuolevaisuudessa ja iankaikkisuudessa. Tänä loistavana pääsiäissunnuntaina todistan iloiten, että elävä Vapahtajamme on se lähde, josta nämä totuudet virtaavat. Todistan siitä Herran Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.