Vakaina myrskyissä
Kun elämän myrskyt tulevat, te voitte olla vakaita, koska seisotte Jeesukseen Kristukseen perustuvan uskonne kalliolla.
Rakkaat veljeni ja sisareni, meitä on tänään siunattu siten että olemme kuulleet Jumalan innoitettujen palvelijoiden antavan neuvoja ja rohkaisua. Jokainen meistä, olimmepa missä tahansa, tietää, että me elämme yhä vaikeampia aikoja. Rukoilen, että voisin auttaa teitä seisomaan kohtaamissamme myrskyissä vakaina ja rauhallisin sydämin.1
Lähtökohta on muistaa, että me jokainen olemme Jumalan rakkaita lapsia ja että Hänellä on innoitettuja palvelijoita. Nuo Jumalan palvelijat ovat nähneet ennalta ajat, joita me elämme. Apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat.”2
Kuka tahansa, jolla on silmät nähdä aikojen merkkejä ja korvat kuulla profeettojen sanoja, tietää tämän olevan totta. Vaarallisimmat kohtaamamme vaikeudet ovat peräisin jumalattomuuden voimista. Nuo voimat ovat lisääntymässä. Niinpä käy aiempaa vaikeammaksi – ei helpommaksi – kunnioittaa niitä liittoja, jotka meidän täytyy solmia ja pitää elääksemme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan.
Ne meistä, jotka ovat huolissaan itsestään ja rakkaistaan, saavat toivoa Herran antamasta lupauksesta, että on olemassa turvapaikka edessä olevilta myrskyiltä.
Seuraavassa on sanallinen kuvaus tuosta paikasta. Elävät profeetat ovat kuvailleet sitä toistuvasti. Esimerkiksi, kuten Mormonin kirjassa kerrotaan, eräs innoitettu ja rakastava isä kertoi pojilleen, kuinka he voivat vahvistaa itseään pysyäkseen vakaina edessään olevissa myrskyissä: ”Ja nyt, poikani, muistakaa, muistakaa, että teidän on rakennettava perustuksenne meidän Lunastajamme kalliolle, hänen, joka on Kristus, Jumalan Poika, niin että kun Perkele lähettää väkevät tuulensa, niin, nuolensa pyörretuulessa, niin, kun kaikki hänen rakeensa ja hänen väkevä myrskynsä pieksevät teitä, sillä ei ole valtaa teihin vetääkseen teidät alas kurjuuden ja loputtoman onnettomuuden kuiluun, sen kallion tähden, jolle teidät on rakennettu, joka on varma perustus – –, jolle rakentaessaan ihmiset eivät voi sortua.”3
Kurjuus ja loputon kärsimys, joista hän puhui, ovat syntien kauheita seurauksia, ellemme tee niistä täyttä parannusta. Yltyvät myrskyt ovat Saatanan kiusauksia ja lisääntyviä hyökkäyksiä. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan ymmärtää, kuinka rakentaa tuolle varmalle perustukselle. Omasta mielestäni se löytyy parhaiten kuningas Benjaminin viimeisestä saarnasta, joka myös on merkitty muistiin Mormonin kirjaan.
Kuningas Benjaminin profeetalliset sanat soveltuvat meihin omana aikanamme. Hän tiesi sodan kauhut omasta kokemuksestaan. Hän oli puolustanut kansaansa taistelussa luottaen Jumalan voimaan. Hän näki selvästi Lusiferin kauhistuttavat voimat kiusata Jumalan lapsia, yrittää voittaa ja lannistaa heidät.
Hän kutsui kansaansa ja meitä rakentamaan ainoan varman ja turvallisen kallion varaan, joka on Vapahtaja. Hän teki selväksi, että me olemme vapaita valitsemaan oikean ja väärän välillä ja ettemme voi välttyä valintojemme seurauksilta. Hän puhui suoraan ja selvästi, koska hän tiesi, millainen murhe kohtaisi niitä, jotka eivät kuulisi hänen varoituksiaan ja ottaisi niitä varteen.
Näin kuningas Benjamin kuvaili, mitä valinnastamme seuraa päättäessämme joko seurata Hengen ohjausta tai niitä jumalattomia viestejä, jotka tulevat Saatanalta, jonka tarkoituksena on kiusata meitä ja tuhota meidät:
”Sillä katso, rangaistus on langetettu sille, joka tahtoo totella tuota henkeä; sillä jos hän tahtoo totella häntä ja pysyy ja kuolee synneissään, hän juo tuomion omalle sielulleen; sillä hän saa palkakseen ikuisen rangaistuksen, koska on rikkonut Jumalan lakia vastoin omaa tietoaan. – –
Sen tähden, ellei se ihminen tee parannusta vaan pysyy ja kuolee Jumalan vihollisena, jumalallisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset herättävät hänen kuolemattoman sielunsa elävään tietoisuuteen omasta syyllisyydestään, mikä saa hänet vetäytymään pois Herran luota ja täyttää hänen rintansa syyllisyydellä ja tuskalla ja piinalla, mikä on kuin sammumaton tuli, jonka liekki kohoaa ylös aina ja ikuisesti.”
Kuningas Benjamin jatkoi sanomalla: ”Oi, kaikki te vanhat miehet ja myös te nuoret miehet ja te pienet lapset, jotka voitte ymmärtää sanani, sillä minä olen puhunut teille selkeästi, jotta te voisitte ymmärtää: Minä rukoilen, että te heräisitte muistamaan niiden kauhean tilanteen, jotka ovat langenneet rikkomukseen.”4
Omalla kohdallani tuon parannusta koskevan varoituksen voima piirtää mieleeni kuvan siitä varmasta hetkestä, jolloin te ja minä seisomme Vapahtajan edessä tämän elämän jälkeen. Haluamme koko sydämestämme olla vetäytymättä taaksepäin ja pikemminkin kohottaa katseemme Häneen, nähdä Hänen hymyilevän ja kuulla Hänen sanovan: ”Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. – – Tule!”5
Kuningas Benjamin tekee selväksi, kuinka voimme saada toivon kuulla nuo sanat, jos me tässä elämässä löydämme keinon muuttaa luonnettamme Jeesuksen Kristuksen sovituksen avulla. Se on ainoa keino, jonka avulla voimme rakentaa varmalle perustukselle ja siten seistä lujina edessä olevien kiusausten ja koettelemusten myrskyissä. Kuningas Benjamin kuvaa tuota luonteemme muutosta kauniilla vertauskuvalla, joka on aina koskettanut sydäntäni. Profeetat ovat käyttäneet sitä tuhansia vuosia, ja niin on Herra itsekin. Se on tämä: meidän täytyy tulla lapsen kaltaisiksi – pienen lapsen kaltaisiksi.
Joidenkuiden on vaikea hyväksyä sitä. Useimmat meistä haluavat olla vahvoja. Saatamme hyvinkin nähdä lapsen kaltaisena olemisen heikkoutena. Useimmat vanhemmat odottavat päivää, jolloin heidän lapsensa käyttäytyvät vähemmän lapsellisesti. Mutta kuningas Benjamin, joka kenen tahansa kuolevaisen tavoin ymmärsi, mitä tarkoittaa se, että on voimakas ja rohkea ihminen, tekee selväksi, että lapsen kaltaisuus ei ole lapsellisuutta. Se on sitä, että on Vapahtajan kaltainen – Hänen, joka rukoili Isäänsä saadakseen voimaa kyetä tekemään Isänsä tahdon ja sovittamaan kaikkien Isänsä lasten synnit ja sitten teki niin. Meidän luonteemme täytyy muuttua, jotta meistä voi tulla lapsen kaltaisia ja jotta voimme saada sen voiman, jota meillä on oltava pysyäksemme vakaina ja tunteaksemme rauhaa vaikeina aikoina.
Tässä on kuningas Benjaminin sykähdyttävä kuvaus siitä, kuinka tuo muutos tulee: ”Sillä luonnollinen ihminen on Jumalan vihollinen ja on ollut Aadamin lankeemuksesta asti ja on oleva aina ja ikuisesti, ellei hän taivu Pyhän Hengen kutsuun ja riisu päältään luonnollista ihmistä ja tule pyhäksi Kristuksen, Herran sovituksen kautta ja tule lapsen kaltaiseksi, alistuvaksi, sävyisäksi, nöyräksi, kärsivälliseksi, sellaiseksi, joka on täynnä rakkautta ja halukas alistumaan kaikkeen, mitä Herra näkee hyväksi panna hänen kannettavakseen, niin kuin lapsi alistuu isänsä tahtoon.”6
Me koemme tuota muutosta, kun solmimme liittoja Jumalan kanssa ja uudistamme ne. Se tuo Kristuksen sovituksen voimaa, jonka ansiosta muutos voi tapahtua sydämessämme. Voimme tuntea sen joka kerta, kun nautimme sakramentin, suoritamme jonkin temppelitoimituksen poisnukkuneen esivanhempamme puolesta, todistamme Vapahtajasta tai huolehdimme jostakusta hädänalaisesta Kristuksen opetuslapsina.
Noissa kokemuksissa meistä tulee ajan kuluessa lapsen kaltaisia kyvyssämme rakastaa ja totella. Alamme seistä varmalla perustuksella. Meidän uskomme Jeesukseen Kristukseen saa meidät tekemään parannusta ja pitämään Hänen käskynsä. Me tottelemme ja saamme voimaa vastustaa kiusauksia, ja me saamme luvatun Pyhän Hengen kumppanuuden.
Luonteemme muuttuu ja tulee pienen lapsen kaltaiseksi, kuuliaiseksi Jumalalle ja aiempaa rakastavammaksi. Tuo muutos tekee meistä kelvollisia nauttimaan niistä lahjoista, jotka tulevat Pyhän Hengen kautta. Pyhän Hengen kumppanuus lohduttaa, opastaa ja vahvistaa meitä.
Olen oppinut tietämään hieman siitä, mitä kuningas Benjamin tarkoitti sanoessaan, että me voisimme tulla Jumalan edessä pienen lapsen kaltaisiksi. Monien kokemusten pohjalta olen oppinut, että Pyhä Henki puhuu useimmiten hiljaisella äänellä, jonka kuulee helpoimmin, kun sydän on nöyrä ja alistuva, kuin lapsen sydän. Itse asiassa rukous, joka toimii, kuuluu näin: ”Haluan ainoastaan samaa, mitä sinäkin. Sinun pitää vain kertoa mitä, niin minä teen sen.”
Kun elämän myrskyt tulevat, te voitte olla vakaita, koska seisotte Jeesukseen Kristukseen perustuvan uskonne kalliolla. Tuo usko johtaa teidät tekemään parannusta päivittäin ja pitämään liitot johdonmukaisesti. Silloin muistatte Hänet aina. Ja vihan ja jumalattomuuden myrskyissä tunnette olonne vakaaksi ja toiveikkaaksi.
Huomaatte jopa kykenevänne auttamaan muita kohottamalla heidät kanssanne turvaan tuolle kalliolle. Usko Jeesukseen Kristukseen johtaa aina suurempaan toivoon ja rakkauden tunteisiin muita kohtaan, ja tämä rakkaus on Kristuksen todellista rakkautta.
Lausun teille vakaan todistukseni, että Herra Jeesus Kristus on esittänyt teille kutsun: ”Tulkaa minun luokseni.”7 Koska Hän rakastaa teitä ja rakkaitanne, Hän kutsuu teitä tulemaan luokseen saamaan rauhaa tässä elämässä ja iankaikkisen elämän tulevassa maailmassa. Hän tuntee täydellisesti myrskyt, joita kohtaatte koetuksenanne ja jotka kuuluvat onnensuunnitelmaan.
Pyydän hartaasti teitä ottamaan vastaan Vapahtajan kutsun. Ottakaa vastaan Hänen apunsa kuin sävyisä ja rakastava lapsi. Tehkää ja pitäkää liitot, jotka Hän tarjoaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Ne vahvistavat teitä. Vapahtaja tuntee myrskyt ja turvapaikat matkalla kotiin Hänen ja taivaallisen Isämme luo. Hän tuntee tien. Hän on Tie. Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.