Koasoandien Kaudiahl ong Pein Emenemen Kitail
Kitail anahne wehwehki koasoandien Ngehn Sarawi kan. Ni atail pahn idawehn koasoandi kan, Ngehn Sarawi pahn ketin lapwadahng kitail.
I pil duwehte kumwail me eselahr soanhg tohto sang rehn Elder Dieter F. Uchtdorf sangete pahr teiko kohdo. Mwein ihme pil ekis karehieng dahme I pahn koasaoia ansouet.1 Eri, en ketin kupwureie …
Semen en Pilot emen kin idawehn kehlail en wererail sompihr oh kin idawehn sounkaweid kan ong me pid elen sompihr kan oh wasa re pahn pihr ie. Ni oaralap, Pwailet kan kin idahwehn koasoandihkan. Mendahte ma re inenen loaloakong de koahiek, ihte me re pahn kak doadoahngki wen me soupihro kakehng koaros oh lel wasa re dokedoke, iei ma re pahn kin idawehn koasoandi kan.
Ni soangen mwohmwohte, kaudial me kitail kin alehdi ong pein kitail kin idawen koasoandi kan. Mwurin pepdais, kitail kin ale kisakis ehu me lingan oh katapan, iei kisakis en Ngehn Sarawi.2 Ni atail kin nantiong idawehn elen inou kan,3 “Ngehn Sarawi … [me] pahn kasalehieng [kitail] soahng koaros [me kitail] anahne wia.”4 Ni atail kin sohla ahneki kopworopwor de saloh, kitail kak peki sawas rehn Koht.5 Sapwelimen Sounkomouro inouo inenen sansal: “Kumwail peki, kumwail apw pahn ale; … pwe koaros me kin peki, re pahn ale.”6 Sang ni sawas en Ngehn Sarawi kitail kak wekid kitail ong ni ahl en soutuk.7
Inou pen alaldi en kaudiahl ong pein emen emen kitail sang Ngehn Sarawi wia mehkot wad-kapwuriamwei ehu, duwehte sompihr kan ahr kin pihr. Oh pil duehte pilot kan, kitail anahne wehwehki koasoandi kan me pid duen Ngehn Sarawi Eh kin ketkihong emen emen kitail kaudiahl. Ni atail pahn idawehn koasoandi kan, Ngehn Sarawi pahn ketin lapwahdieng kitail, marainkihla sohng kapwuriamwei kan, ahl akan, oh kameleilei. Ma kitail pahn mih maslikin koasoandihkan, mendahte me kitail loaloakoang de koaiek, kitail kak lohdiong nan sapwung o oh pwopwidi oh isihsla.
Pwuk sarawi kan me wia keiou en ire kesempwal nan koasoandi en me pid kaudiahl oang pein emen emen kitail.8 Wadek mahsen en Koht, ni duwen me dierek nan pwuhk sarawi kan, kin tiakada kaudiahl me kitail kin pein alehdi. Elder Robert D. Hales nda: “Ma kitail kin men koasoaieng Koht, kitail kin kapakap. Oh ma kitail men En ketin mahsen ong kitail, kitail kin rapahki nan pwuk sarawi kan.”9
Pwuhk sarawi kan pil padahkiong kitail duen atail pahn pein alehdi kaudiahl.10 Kitail kin peki mehkot me pwung oh mwahu11 oh kaidehn mehkot me uweng kupwuren Koht.12 Kitail sohte kin peki mehkot me pahn mwahuengete pein atail koasoandi oh ongete pein atail nsenamwahu.13 Me keiou kesempwal, kitail en peki rehn Samatail Nanleng ni mwaren Sihses Krais,14 kamehlele me kitail pahn alehdi.15
Keriau en ire kesempwal nan koasoandio iei me kitail kin alehdi kaudiahl ongete me koasoandi ong kitail, oh kaidehn ong me ekei tohror pwukoahki. Ma kitail sompihr kei, kitail kak nda me kitail kin pihrda oh sokedi nan ahl me koasoandi ong kitail. Kitail esehla duen kesempwal pen koasoandi en ahl pwukat sang nan poadoapoad en Kapwurupwurdohng Rongamwahu et. Hiram Page, emen sounkedehde pen Pwuken Mormon welimeno, lohkiseli me e kin alehdi kaudiahl ong Mwomwohdiso wet pwon. Ekei memper kan kamehlele oh idawehnla me sapwung.
Pasapeng sang rehn Kouno kasalehda me “sohte me pahn alehdi kosonned oh kaudiahl ong mwomwohdisoht likin sapwellime ladu Joseph Smith … lauo E pahn ketin idiada … emen weliepe.”16 Poasoan en padahk kan, kosonned akan, oh kaudiahl ohng Mwomwohdisoht mih pahn pwukoah en soukohp me momour, me kin alehdi sang Kaun Sihses Krais.17 Ahl wet koasoandieng soukohpo.
Ansoukis samwalahro , I sapeng delepwohn ieu sang aramas emen me selikihdi ah kotalain. E ndahiengie me e alehdi kaudiahl ieu me mie pil ekei kadokepen pwuksarawi kan seridi pahn ihmw me e kotalain ieo. E nda me ansou me e pahn alehdi kadokepen pwuksarawio, e ese me e pahn alehdi kisakis en kawehwe, kasalehda pwuksarawi kapw, oh sowese kaweid poahsoan en kaweid oh mwekimwekid en Mwomwohdisoht. I ndahieng me e sapwungalahr, ah eri peki rehi ien kapakapki dahme e ndahiengieo. I ndahieng me I sohte pahn. Ih eri lingeringerda oh ih pwil delepwohno.18
Iet karepen ai sohte anahne kapakapki eh pekipeko: soukohpo kelehpw me kin alehdi kaudiahl ong Mwomwohdisoht. E pahn uhweng koasoandi en Koht19 ekei aramas en alehdi soangen kaudiahl me mih nan ahl me koasoandiong soukohpo.
Kaudiahl tik kin ong pein emen emen. Kumwail kak alehdi kaudiahl, karasepe wasa kumwail pahn kousoan ie, doadoahk dah ken ale, de isime ke pahn pwoudki.20 Kaun kan en Mwomwohdisoht kak padahk oh kaweid, apw kumwail me pwukoahki pilipil pwukat. Kumwail me pahn alehdi kaudiahl; ahl wet koasoandiong kumwail.
Kesiluh en ire kesempwal nan koasoandio iei me kaudiahl tik kin ehuieng sapwelimen Koht kosonned kan oh inou kan me kitail wiahiong Ih. Medewe mahs soangen kapakap wet: “Maing Sahm, sarawi udahn kasangat. I kak kaudokiong Komwi nan nahna kan de ni piht? I kak menlau sohte kohla Sarawi oh sohte ale kamadipw sarawi apw pil alealehte kapai me Komw inoukiongehr me kin wauneki rahn en Sapad?”21 Kitail kak kasik me ih mwomen Koht Eh pahn ketin sapweng met: “Nei seri, I kasalehiong kumwailehr dahme ai koasoandi ong rahn en Sabbath.”
Ni atail kin peki kaudiahl ong mehkot me Koht ketin kasaledahr ni sansal en kupwure, kitail kin kamangaieng pein kitail en kin sawehwehki pein atail pepehm oh kin rongete dahme kitail men rong. Ohl emen koasoaiahiengie apwal en mwohni me ah peneinei mihmi loale. E ahniki madamadau me e pahn pirapahsang mwohni pwe en wia kamwahupe, ih kapakapki, oh pehm me a elehier mweimwei sang Kauno. I esehte me sehdan widingehdi pwehki eh peki kaudiahl ong mehkot me uhweng kosonned en Koht. Soukohp Joseph Smith nda me ihme keiou keperehng sapwelimen kaouno serikan iei ren idihdawehn ngehn suwed apw wiahki me re idihdawehn Ngehn en Koht22
Mwein mie me pahn nda me Nihpai kawehla kosonned ansou me e kemehla Leipeno. Ahpw met sohte kasohrehla menen koasoandio - me nda me kaudiahl emen emen kitail pahn kin ehuieng kosonned en Koht. Sohte kawehwe mengei me pan kak itar, apw I pahn kasalehda ire mehlel kei. Nan soai pwoatet, Nihpai sohte kalelapak ma e kak kemehla Leipen. Kaidehn mehkot me e men wiahiou mwo. E sohte kemehla Leipen pwehki e pahn mwahuong pein Nihpai apw pwehki en kak alehdi pwuksarawi ong dih en mwuhr oh arams en nan inouo. Oh Nihpai ese me kaudiahl ieu mwo—ni mehlelo, kosonned ieu met sang rehn Koht.23
Ire kapaiou nan koasoandio iei ken tamataman dahme Koht ketin kasalehienguhkehr, ni ansouohte ken pil kak kasik kaudiahl sang Reh. Ma Koht keting sapengehr atail peidek oh soahng koaros duduwehte, dahme kitail kasikki me pasapengo pahn wekila? Joseph Smith, loieng irair apwal wet nan pahr 1828. Kawehwepen pali keiou en Pwuken Mormon wiawihdier, Martin Harris, sounsawasepen mwohni oh nting, peki rehn Joseph ma e kak wahda wen me e kawehwediero oh kasalehieng ah pwoud. Joseph sehse dahme e pahn wia eri ih kapakap oh peki kaweid. Kauno masaniheng en dehr mweidehng Martin en wada daropwehko.
Martin peki rehn Joseph en pilehu peki rehn Koht. Joseph eri pilehu, oh pasapengo pil duduwehte. Apw Martin peki rehn Joseph en peki ni kesilipak, eri Joseph pwurehng peki. Met Koht sohte ketin mahsanih me soh. Apw e mwomwente me Koht ketin mahsanih, “Joseph, ke esehier dah ai pepehm ong met, apw mie amw saledek en pilipil.” Pwehki ah solahr irairdi, Joseph mweidehng Martin en wahda tehn doaropwe 116 ko oh kasalehieng ekei eh peneineiko. Doaropwehko eri salongala oh sohte dierek. Kauno eri ketin lipwoarehda Joseph.24
Joseph eri esehla dahme soukohp Seikop padahngki: “Kumwail dehr song en kaweid Kauno, ahpw ale kaweid sang reh. Pwe … e kin ketin kaweid sang ni eripit.”25 Seikop kaperkinkitail me soahng sued kin wiawi ma kitail kin peki mehkot me kitail sohte konehng peki. E kohpada me men Seruhsalem kan pahn rapahki “soahng tohto me re sohte kak wehwehki,” rapahki “sipele me koasoandio,” oh sohte diar Sounkomour en sampah.26 Re dipekelekel pwe re kin peki mehkot me re sohte pahn oh sohte kak wehwehki.
Ma ke alehdier kaudiahl ong soangen anahno oh soahng koaros duduwehte, Koht ketin ketkionguhk pasapengpen amw kalelapaken.27 Ni karasepe, ekei pak kitail kin kalapw peikasalki me miehier mahkpatail. Ma kitail kolulahr, kehnehr popohl oh meleilei, oh mwakelekel sangehr dipatail kan, kitail sohte anahne pilehu pekpeki ahpw ken likih pasapeng me Koht ketin ketikidohr.28
Mendahte atail kin likih pasapeng kan sang rehn Koht, kitail anahne mweidehng elen pein ahmw kaudiahl. Mwurin mwo, ke pahn kak lella wasa ke kohkohla ie de e pahn kakete sohte uhdi. Kitail anahne kasawih me pein ahmw kaudiahl kak alahldi ni “ehu ehu ire” oh “ehu ehu padahk,”29 me kin kasalehda ahl kak oh kalapw wiawi.30
Ire kesempwal kan en koaosandien kaudiahl oang pein emenemen kitail kin doupene oh pil kin utuhtpene. Ahpw nan koasoandio, Ngehn Sarawi kak oh pahn kasalehda soahng koaros me kitail anahne pwehn kairada oh weweid kohwei nan elen inouo. Ktiail kak alehdi kapaida sang ni manaman en Sises Krais pwehn duwehla dahme Samatail Nanleng kuwpurki. I lukeikomwi en ahneki koapwoaroapwoar oh alehdi kaudiahl ong pein komwi, oh wehwehki dahme Koht ketin kasaledahr, me kin utung iren pwuksarawihkan oh kosonned akan me E ketkihengehr Sapwelime soukohp akan, nan palih kan me koasoandiheng komwi oh me komw anehki men pilada. I ese me Ngehn Sarawi kak oh pahn kasalehienguhk soahng koaros me ke anahne wia.31 Ni mwaren Sises Krais, ahmen.