Meirong en Esik kis Ehu: Ritingada Wenihmw en Nanleng
Wenihmw en nanleng kin ritida ni soangen mwohmw kei. Likih en Kauno eh ahnsou; kapai kan kin ansou koaros kohdo.
Ni ansoukis me keren I patpato nan South America, Brother Roger Parra sang Venezuela ahpw ehukihieng ie soahng kei me e lelehng wasahu:
“Nan pahr [riekid eisek duwahu] 2019, Venezuela ahpw lelehng kahpwal kei me elehda lioal ah kunkihla rahn limau.
“Pingiping oh mwekid suwed kan ahpw alepenehr ahl akan, oh aramas tohto me solahr kak kanengamah pwehki solahr itar kenerail mwenge.
“Ekei tepier aliale mwenge sang ni pesnes kan ni idihd oh kawehla soang koaros me mih mwohrail.
“Ni ahi wia emen soun pesnes en wia pilawa, udahn I pwunodkihla mehlel aht kisin pesneso. Nan aht kisin peneinei, se lemehda sen kihla mwenge koaros me mih nan aht pesneso rehn irail amaras akan me anahne.
“Ehu pwohng rotoroto aramas tohto mwarongorong seli wasa koaros. Ihte me I pwunodiki ahi pwoud oh nei serih kau en dehr lelehng kahpwal.
“Nihsohrahnte a I kohla ni aht peikerio. Kansensuwed pwe kerenieng pesnes en mewnge koaros me mihmi wasaho ohlahr douluhl, ahpw ni kapwuriamwei, ahio mihmihte ni sounamwahu. Sohte mehkot ohla. I inenen kapingkiheng Samatail Nanleng.
“Ni ai lella nimwato, I indahieng ahi peneinei wen kapai en Koht oh sapwellime perehre me e ketkihong kiht.
“Irail kalahnganki ni mehlel.
“Nei pwutak laudo, Rogelio, sounparte 12, ahpw inda, ‘Pahpa! I ese dahme karehda atail sdohwahu mwamwahukihte. Kowe oh nohno kin ansou koaros pwaihn amwa meirong en eisek kis ehu.’”
Brother Parra ahpw kaimwesengkihla: “Mahsen en Malakai ahpw kodohng nan ahi madamadau. ‘I sohte pahn mweidohng mensiek kan en kauwehla amwail wahn tuhkeh kan, oh amwail tuhkehn wain kan pahn wahn mehlel.’ [Malakai 3:11]. Se poaredi oh kaping laud kihong Samaht Nanleng pwehki Sapwellime manaman laud.”2
Song Duwen Ahi Manaman
Soahng koaros me se ahniki oh soahng koaros me se wia kohdohsang rehn Koht. Ni atail kin wia sounpapah kan en Krais, kitail kin inengieng en ehukiheng irail kan me kin mih limwahtail.
Soahng koaros me Kauno ketkihong kitail, E ketin peki rehtail kitail en kapwurehieng Ih oh Sapwellime wehi pohn sampaht persent [eisek] 10 en dahme kitail koadoahkehda. E ketin inoukiheng kitailehr me ma kitail pahn mehlelki atail meirong en eisekis ehu, E pahn ketin “ritingada … wenihmw en nanleng, oh kamwerehdi … kapai kan, me pahn audehla pereh kan oh sohla itar.”2 E ketin inoukiheng kitailehr me E pahn ketin perehsang kitail me suwedo3 Inou pwukat udahn mehlel,5 Kauno ketin poahngoaki, “song duwen ei manaman,”6 ire ehu me dierek wasahte ehu nan iren pwuhk sarawih kan.
Wenihmw en nanleng kin ritida ni soangen mwohmw kei. Ekei kin sansal sang ni dipisou en sampah, ahpw pali tohto kin sang ni palingehn. Ekei kin kak apwal en kilangada oh e kin mengei en kitail en sohte kak kasawiada. Likih en Kauno eh ahnsou; kapai kan kin ansou koaros kohdo.
Kitail kin pahtoukihla irail kan me kin nananti pwehn kak ahniki mour mwahu. Mwomwohdsoht ahpwtehnte sawaskihda toahle [limeisek pahieu] 54 milien pwehn sewese irail serih kan oh nohno kan me anahne sawas nan sampah.6 Oh sang ni meirong en kaisihsol kan me kumwail kin meirongki nan ehu ehu sounpwung kan, atail pisop kan kin sewesehda aramas kid kei nan ehu ehu wihk me kin anahne mwonge pohn arail tehpel, likou pohn kilirail, oh imwarail. Ihte rongamwahu en Sises Krais me pahn kapwungala sehmweimwei en sampahwet.8
Mehn Pwoson
Wahnpoaron Paul mahsanih me eripit en aramas wewehkihte dipisou kan en aramas ahpw irail pahn kahpwaliki en wewehki dipwisou kan en Koht.8 Sampah kin kaweweh meirong en eisekis e pid neitail mwohni kan, ahpw kosonned en meirong en eisekis ehu wia padahk sarawi ehu me pid atail pwoson. Mehlelki atail meirong en eisekis ehu iei e wia ehu ahl me kasalehda me kitail inengieng en pilada Kauno keieu nan atail mour, me laudsang dahme kitail kin kesempwaliki oh pereniki. I inoukihong kumwail me ni amwail pah likih Kauno, kapai kan en nanleng pahn kohdo.
Sises mahsanih en kihong “Sihsar mehkan me en Sihsar; a ong Koht mehkan me Sapwellimen Koht.”9Sounkomour Iasadauo ahpw mahsanihong mehn Nihpai kan en intingihdi nan neirail rekohd kan Sapwellime inou kan me sansal nan Malakai.10 Nan atail mwehi wet, Kauno ketin pil ehu kamehlelehiong kitail duwen kesempwal pen kosonned en meirong en eisek kis ehu, poahngoaki: “Met pahn wia tepidahn meirong en eisekis ehu en nei aramas akan. Oh [irail] pahn pwaihn eisekis ehu en dahme irail koadoahkehda nan ehu pahr; oh met pahn wia kosonned ehu ong irail kohkohlahte.”11
Kauno ketin kaweidki ni sansal duwen mwomwen meirong en eisekis ehu ah pahn kin alahlda, ni ah mahsanih, “Kumwail wadohng nan Tehnpas Sarwio eisekis ehu en amwail dipisou kan koaros”12me wewehki wahdo meirong en eisekis ehu kan nan Sapwellime wehi kopwurupwurdou, Mwomwohdiso en Sises Krail en Souleng en Imwin Rahn-akan.13 E ketin kaweidki me nin duwen kemwekid en meirong sarawi wet pahn kin sang ni kapakap en irail kaunsel en Presedensi Keieu, Quorum en Wahnpoaren Ehk Riemeno, Kaun en Pisoprik, “oh sang ni peihn ahi mahsen ong irail, Kauno me ketin mahsanih.”14
Spwellimen Kauno Meirong Sarawi
Meirong sarawih pwukat kaidehn neihn kaun akan en Mwomwohdisoh. E wia sapwellimen Kauno. Sapwellime ladu kan wewehki mwahu wen kesempwalpen arail pahn apwalih mwahu pwukoah kesempwal wet.
Preseden Gordon B. Hinckley koasoiada duwen ah wie kekeihrda me: “Ni ahnsou me I kisin pwutak I kalelapak rehn ai pahpau duwen mwomwen doadoahngki mwohni kan Mwomwohdiso. E katamankihong ie me ong ie iei e wia pwukoah ehu me Koht ketkihong ie ien pwaihn ai meirong en eisekis ehu oh meirong en kaisihsol. Ni ahnsou me I pahn wia met, [ ai pahpa me inda] dahme I pahn kihla eh solahr mih ni ahi. E wialahr sapwellimen Kauno me I inoukidahr. Ah papah pil kapatahieng oh inda: “Dahme kaun lapalap akan en Mwomwohdiso pahn wiahng mwohnio, e sohte wia mehkot ehu me ke anahne ese [kowe, Gordon]. Irail me kin peihn pwukoahki sapengkiheng Kauno, pwehn kak kawewehda pisetik en dahme irail wia.”15
Se udahn kin kehn wen toutou en “pwukoahki kin sapengkiheng Kauno.”
Amwail Meirong Sapan Kan
Sang ni kadek lamalam en meirong en eisekis ehu oh meirong en kaisihsol me kumwail pilada en wiahng Kauno, pahr me nekiero daulih pilien en mwohni me doadoahkla pwehn kapaiada irail kan me anahne sawas.16
Nan atail pwukoah kesempwal en wapeseng rongamwahu kopwurupwurdoh nan sampah rahnwet, kitail nainiki wen misineri [isinen kid] 71,000 me wie papah nan misin [pahpwiki eisek-pahiou] 414.17 Pwehki amwail meirong en eisekis ehu oh meirong en kaisihsol me kahrehda misinerih kan kak iang papah itarete ah mie kahpwal en mwohni nan arail peneinei.
Tohtolahr tehnpas sarawih kan me wie kokouda nan sampah. Ahnsou wet, tehnpas sarawi meh [epwiki isihsek isuh] 177 me koadoahkpe wihwiawi met, meh [limeisek duwahu] 59 me wie kokouda de kamwakamwaula ansou wet, oh meh [isihsek duwahu] me pilahnpe oh mahlelpe wihwiawieng.18 Amwail meirong en eisekis ehu me kahrehda kapai kan en tehnpas sarawi ah kak mih wasah kan me Kauno kelehpw kak kilang.
E tohtohsang 30,000 en wasahn kapokon kidkei en nan wasahn kaudek sarawi oh ekei nan ihmw laud me mih nan wehi laud 195 wei kan oh iangahki kahndeke kapatapat kan.19 Pwehki pwoson en amwail meirong en eisekis ehu, Mwomwohdiso wet wiawidahr nan wasa doh kan me kumwail pahn sohte kak lella ie pwe kumwail en kak tuhwongdi irail Souleng mehlel kan me kumwail sohte ese.
Mwomwohdiso wet pil apwahpwalih skuhl laud limahu.20 Met akan kin sewesewese diren tohn skuhl me tohtohsang [lopw pahnen limekid] 145,000 . Wen tohtohn kasukuhl en semineri oh insdiduhd kan me kin wiawi nan ehu ehu wihk kan meh lopw nen.21
Kapai pwukat oh tohtoh kin kohdosang ni wen laud en pweipwei en meirong en eisekis ehu me kin sang me pwulopwul kan oh me mah kan ni arail kin mehlelki arail pwain arail meirong kan.
Wen manaman sarawi en kosonned laud en meirong en eisekis ehu e sohte kin kohdahte sang ni wen mwohni me kin sawasda, ahpw e ong me kopwehpwe oh somwehmwe koaros me Kauno ketin poahngoaki koaros en meirongki persent [eisek] 10 en dahme irail koadoahkehda.22 Manaman wet pahn wiawi sang ni atail pahn likih Kauno.23
Wen laud en sapwellimen Kauno mahsen ong atail mehlelki meirong en eisekis ehu me kakehlakahlahr doadoahk kan en Mwomwohdiso, koasonehdier songen pwukoah doadoahk kan me pahn sawas kalaudehla doadoahk en Kauno me pahn dauliala dahme kitail saik kehn de lelehng. Soahng koaros sansal sang Kauno, oh ni ahnsou, kitail pahn kilang Sapwellime doadoahk sarawi me pweidahr.24
Kapai Kan Kin Kohdo ni Mwohmw Kei
Kapai kan en meirong en eisekis ehu kin sansalohng kitail ni songen mwohmw kei. Nan pahr [kid duwepwiki duweisek-waluh] 1998, I iangih Elder Henry B. Eyring kohla ni lapalahn mihting en Mwomwohdiso ehu nan kahnihmw ehu nan Utah me met kadaniki Silicon Slopes, pwihn ehu me palien deknoleti laud ie. E wia ehu ansou en kalaudehla koahiek en kak pweida mwahu de kopwehpwehla, oh Elder Eyring keperiki Souleng kan duwen arail pahn karasahieng dahme irail ahnikiher met ong mehteikan oh ineng en men ale laudsang. I pahn kin tamataman ah inouo ansou koaros, me ma irail pahn kin mehlelki arail pwaihn arail meirong en eisekis ehu, arail ineng en men ahniki diren mehkot pahn kin sosohrala. Nan ereihn sounpar riau, palien deknolotio pa pingida oh sohrala. Me tohto sohla arail doadoahk, oh diren kampani wie nananti nan ansou wet pwehki sohla itar en mwohni. Irailko me idawehn kaweid en Preseden Eyring alehdi kapai laud.
Sapwellime inou katamankiheng ie pil ehu kemwekid me I lelehng. I tuwohngdi Charlotte Hlimi, sounpar [eisek riau] 12 limwahn Carcassne, nan France, pahr [kid duwepwiki duweisek] 1990 ni ahnsou me I wia misin preseden. Peneinei en Hlimis wia peneinei pwoson, me kin kouson nan kisin apwardmen ehu iangahki seri welimen. Mie neirail kilel en Sises oh soukohp pohn dihd en imwarailo. Nan tuhpene me se wia ong nah kapai en peitrakel, I idek rehn Charlotte ma e kin mehelki ah pwaihn meirong en eisekis ehu. E sapengki, “Ei maing, Preseden Andersen. Ai nohno padahkiheng ie me mie kapai kan en sampah oh kapai kan en palingehn me kin kohsang ni pwaihn atail meirong en eisekis ehu. Ai nohno padahkiheng ie me ma kitail pahn kin ansou koaros pwaihn atail meirong en eisekis ehu, kitail sohte pahn kin men anahnehda mehkot. Oh Preseden Andersen, kitail sohte pahn kin anahnehda mehkot.”
Ni ah mweidehng ie en ehukihda soai wet, Charlotte, met e sounpahr [pahisek limau] 45 oh katengada nan tehnpas sarawi, dene: “I mehlelki ahi kadehdepen meirong en eisek kis ehu sangete mahs, oh kadehdeho kehlailte lel rahnwet. I kapingki kosonnedwet ni loal. Ni ahi kohkohla momourki kosonnedo I pahn kapaiada kohwahlap.”25
Ehu rahn, emen emen kitail pahn kaimwsekala atail seilok en pohn sampah. Sounpar rieisek limau samwalahro, rahn ekei mwohn en ai pwoud nohno, Martha Williams, mehkihla kanser, e alehdi kisin mwohnih kis nan enpelop. Ni ansouohte e idek rehn Kathy ia nah pwuhk en mwohnio pwe e pahn pwaihn ah meirong en eisekis ehu. Pwehki sang ni ah nohno ah nohn luwet oh sohte kak inting mwahu, Kathy idek reh ma sohte mwauki en intingih nah teko. Ah nohno sapengki, “Soh Kathy. I men ngei me pahn peihn wia.” Oh pil mwongininginkihla, “I mwauki ien wia pwung mwohn Kauno.” Ehu me Kathy lahs en wiahng ah nohnou e kiheng en ah nohnou meirongo rehn ah pisopo.
Sapwellimen Koht Doadoahk Kesempwal
Riei ohl oh lihoko, Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn-akan udahn en sansal ong koaros,26e pahn kin wahdo kapai kopwuriamwei kan nan wasa koaros pohn sampah. E pahn mie irail akan me pahn kin pereperenikin kitail oh irail akan me sohte pahn. I medemedewehier mahsen kan en ohl loalokong Gamaliel, me kilangada manaman kopwuriamwei kan en Wahnpoaren Peter oh Sohn, pakaihrkihong kaunsel kan nan Serusalem.
“Kumwail piseksang irail: pwe ma doadoahk wet sang aramas, e udahn pahn sohrala:
“Ahpw ma e kohdo sang rehn Koht, kumwail sohte kak poweiraildi; ahpw kumwail en kanahieng, dehr wia mehkot me pahn pelian kupwur en Koht.”27
Komwi on ngei wia kisehn Sapwellimen Koht doadoahk kesempwal pohn sampah. E sohte pahn wia mehkot sohte katepe ahpw eh pahn wenlahte mwowe kohkohwei wasa koaros nan sampah, kaukaunopada ong ketidohn Sounkomouro. Ih kadehdeier an Preseden Russell M. Nelson padahk me: “Nan rahn kohkohdo kan, kitail pahn kilang kasansal kopwuriamweikan en manaman en Sounkomouro me ehdinsampah ah pahn kilang. Nan pwungen ansou wet oh ansou me E pahn ketin sapahldo … , E pahn ketin ketkihda ahnsou mwahu tohto, kapai tohto, oh manaman kopwuriamwei kan pohn irail kan me kin pwoson mehlel.”28
Iei met ai kadehdeh. Sises iei ihme Krais. Iei met me Sapwellime doadoahk sarawi. E pahn ketin sapahldo. Ni mwaren Sises Krais, ahmen.