Sammuta ja kerro
”Ole uskollinen, äläkä antaudu mihinkään kiusaukseen” (OL 9:13).
Connor istuutui perheen tietokoneen ääreen ja naputteli verkkosivuston osoitteen, jonka hänen ystävänsä oli hänelle antanut. ”Sinun on pakko käydä katsomassa se!” hänen ystävänsä oli sanonut.
Mutta heti kun verkkosivusto ilmaantui näkyviin, Connorista tuntui kamalalta. Hän yritti nopeasti sulkea sivun, mutta mitä enemmän hän napsautteli, sitä enemmän pahoja kuvia tuli näkyviin. Hädissään Connor painoi tietokoneen virtakytkintä ja juoksi huoneeseensa.
Connor oli pahoillaan siitä, että oli nähnyt ne kuvat. Kasteestaan lähtien, joka oli ollut muutamaa kuukautta aiemmin, hän oli alkanut tuntea Pyhän Hengen erityistä rauhaa. Mutta nähtyään nuo kuvat Connor ei tuntenut lainkaan rauhaa. Hän tunsi syyllisyyttä ja pelkäsi, että joku tietäisi, mitä hän oli nähnyt.
Connor oli hiljainen päivällisen aikana. Hän yritti kuunnella perheen keskustelua, mutta kuvat, jotka hän oli nähnyt, palasivat koko ajan hänen mieleensä. Ilkeä tunne vatsassa ei suostunut häipymään.
Kun Connor piti sinä iltana rukouksensa, hän kertoi taivaalliselle Isälle näkemistään kuvista. Hän sanoi olevansa pahoillaan ja lupasi, ettei tekisi niin enää. Rukouksen jälkeen hän tunsi olonsa vähän rauhallisemmaksi, mutta hänellä oli myös tunne, että hänen pitäisi mennä puhumaan äidille. Connor ei oikeastaan halunnut kertoa äidille, mitä oli tapahtunut. Mitä jos äiti suuttuisi tai pettyisi?
Lopulta Connor päätti puhua äidille. Hän meni äidin huoneeseen ja istahti äidin sängylle, missä äiti oli lukemassa.
”Äiti, voinko kertoa jotakin?” hän kysyi.
”Totta kai, kulta”, äiti sanoi. ”Mikä on?”
Connor kertoi kaiken. Hän kertoi äidille, mitä hänen ystävänsä oli sanonut, ja hän kertoi äidille siitä, mitä hän näki, kun hän kävi sivustolla. Äiti katseli häntä tarkoin, mutta ei vaikuttanut vihaiselta.
”En tiennyt, mitä tehdä”, Connor sanoi. ”Niinpä vain sammutin tietokoneen ja juoksin pois. Olen tosi pahoillani, äiti. Minun ei olisi pitänyt ollenkaan kirjoittaa sitä osoitetta, mutta en tiennyt, että se oli paha.”
Äiti halasi Connoria. ”Connor, olen hyvin pahoillani siitä, että näit ne kuvat”, hän sanoi. ”Jotkut ihmiset yrittävät houkutella lapsia katsomaan pahoja asioita. Mutta sinä teit oikein. Jos näet pahoja kuvia tietokoneella, sinun pitää ’sammuttaa ja kertoa’. Se tarkoittaa sitä, että painat virtakytkintä sammuttaaksesi tietokoneen ja tulet sitten heti kertomaan minulle. Toimit aivan oikein.”
Connor oli hyvin helpottunut!
”Connor, haluan, että tiedät, ettei se ollut sinun vikasi”, äiti sanoi. ”Se oli erehdys, eikä sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, mitä tapahtui.”
”Mutta äiti, jos tein oikein, miksi minulla oli niin paha olo?”
”Pyhä Henki kertoo meille, kun jokin on vaarallista”, äiti selitti. ”Se tunne, jonka koit, oli Pyhä Henki, joka käski sinua lähtemään pois. Asennan tietokoneeseemme suodattimen, joka estää pahat sivustot, mutta joskus pahoja asioita saattaa silti päästä läpi. Jos siis jotakin tällaista tapahtuu joskus uudelleen, niin tiedät, mitä tehdä, vai mitä?”
”Sammutan tietokoneen ja kerron sinulle”, Connor sanoi.
”Juuri niin!” äiti sanoi.
Ennen kuin Connor meni takaisin sänkyyn, hän piti rukouksen ja kiitti taivaallista Isää helpotuksesta, jota hän tunsi. Kun hän rukoili, hän tunsi Pyhän Hengen tuomaa rauhaa. Hän tiesi, että asia järjestyisi.