Kirkko hyödyntää huoltotyöperiaatteita uudelleenrakentamispyrkimyksissä Filippiineillä
Kuukausia sen jälkeen kun taifuuni Haiyan iski Filippiineille marraskuussa 2013 hävittäen lähes 1,2 miljoonaa kotia ja surmaten yli 6 200 ihmistä, kirkko antaa edelleen apua, mutta hätäavun antamisesta on siirrytty antamaan pidempiaikaista apua. Yhdessä erityisen onnistuneessa hankkeessa vapaaehtoiset ovat opetelleet rakentamaan koteja niille, jotka ovat vieläkin ilman suojaa.
Seuraavat hirmumyrskyn tuhoista kärsineet paikkakuntalaiset ovat vain muutamia niistä monista, jotka ovat ilmaisseet kiitollisuutta avusta, jota he ovat saaneet kirkolta, vaikka eivät olekaan myöhempien aikojen pyhiä:
-
Eräs nainen, joka hirmumyrskyn aikana etsi suojaa myöhempien aikojen pyhien seurakuntakeskuksesta, sai myöhemmin tietää, että hänen kotinsa oli tuhoutunut, kun sen päälle oli kaatunut kookospalmuja. Hänellä ja hänen perheellään ei ollut tarvikkeita kotinsa korjaamiseen, mutta vapaaehtoiset auttoivat häntä rakentamaan uuden talon, ja nyt hän auttaa erästä toista perhettä rakentamaan taloa. ”Opin työskentelemään yhdessä niiden kanssa, jotka myös ovat täällä avun tarpeessa, jotta voimme selviytyä [taifuunin tuhoista] yhdessä”, hän kertoi.
-
Eräs mies menetti työnsä, kun liikerakennukset, joissa hän oli ollut töissä, tuhoutuivat, ja nyt hän opettelee rakentamaan taloja omalle perheelleen sekä muille. ”Tiedämme, että meidän täytyy auttaa toinen toistamme, jotta saamme työn valmiiksi nopeammin”, hän totesi lisäten, että hän on kiitollinen kirkon hätäapuhankkeista.
Johtava piispa Gary E. Stevenson sanoi, että köyhistä ja tarvitsevista huolehtimisen lisäksi ”näemme myös omavaraisuuden periaatteen toiminnassa tässä ja nyt, ja se on varsin hämmästyttävää”. Hän sanoi: ”Yksi asia, jota pyrimme tekemään, on se, että tarjoamme tarvikkeita, kun [avun vastaanottajat] puolestaan tekevät työn. Jokainen, joka saa suojan, myös työskentelee itse suojan rakentamiseksi.”
Kirkon paikalliset johtohenkilöt ja humanitaarisen avun edustajat tapaavat paikallisia viranomaisia, jotta he voivat tarjota ammatillista koulutusta ja antaa todistuksen henkilöille, jotka ovat oppineet puusepäntaitoja. Jatkuvan koulutusrahaston varoilla on hankittu 20 puusepäntyön asiantuntijaa auttamaan koulutuksessa, ja suunnitelluista 3 000 talosta 2 000 on jo rakennettu valmiiksi.
Paikalliset harjoittelijat osoittavat taitojaan rakentamalla 10 suoja-asumusta saadakseen valtion myöntämän todistuksen sekä kirkolta työkalupakin, joiden avulla he voivat hankkia hyväpalkkaisen työpaikan. Rakennustyömiehiä tarvitaan niin kipeästi, että katolisen kirkon hätäapupalvelut on luvannut palkata satoja puuseppiä, joita MAP-kirkko on kouluttanut.
Piispa Stevenson sanoi, että kokoukseen, jossa kirkolliset johtajat kuvailivat tätä koulutusta ja todistusta, osallistui 500 kirkon jäsentä, ”ja kun tämä oli selostettu heille, he puhkesivat suosionosoituksiin ja kyyneliin tietäessään, että he pystyivät näkemään keinon – – elättää perheensä”.
Kirkko on työskennellyt useiden muidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen sekä Filippiinien viranomaisten kanssa pyrkiessään edelleen toimittamaan ruokaa, vettä, lääkintätarvikkeita, hygieniapakkauksia, generaattoreita, suoja-asumuspakkauksia, ruoanlaittopakkauksia, kalastustarvikkeita sekä viljelykasvien siemeniä.
Kirkko on oppinut, että tehokkain tapa toimia katastrofitilanteissa on työskennellä paikan päällä ja hankkia tarvittavat tarvikkeet tuhoa kärsineestä maasta mahdollisimman läheltä katastrofialuetta. Sen lisäksi että tällä varmistetaan, että tarvikkeet ovat alueelle sopivia, sillä myös autetaan kohentamaan paikallisesti heikentynyttä talouselämää.
Jäseniä kautta maailman kehotetaan rukoilemaan niiden puolesta, jotka ovat heihin nähden kaukaisilla katastrofialueilla, ja harkitsemaan paastouhriavustusten lisäämistä tai varojen lahjoittamista kirkon humanitaariseen rahastoon.