Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Fyysistä lohtua pyhistä kirjoituksista
Kuvitus Allen Garns
Kun olin lapsi, minulla todettiin nuoruusiän nivelreuma. Olin usein sairaana, ja vanhempani viettivät kanssani monia tunteja lääkäreiden vastaanotoilla. He olivat huolissaan terveydestäni ja tunsivat avuttomuutta, koska he eivät pystyneet korjaamaan sitä, mikä oli vialla. En koskaan arvostanut sitä, miltä heistä tuntui, ennen kuin oli minun vuoroni katsoa avuttomana vierestä, kun äitini taisteli rintasyövän kourissa.
Yhtenä viikonloppuna ajoin äidin luo New Jerseyn osavaltioon, jotta voisin olla hänen kanssaan, kun hänellä oli kemoterapiajakso. Halusin olla hänen kanssaan ja antaa veljilleni lepohetken hänen päivittäisestä hoidostaan. Hänen hoitonsa vuoksi jonkun piti tarkkailla häntä yöllä. Hänelle oli järjestetty vuode olohuoneeseen, ja minä aioin nukkua sohvalla. Äidillä oli kipuja, enkä minä voinut tehdä mitään. Tunsin itseni avuttomaksi ja turhautuneeksi.
Kun äidillä oli vaikeuksia nukahtaa, tunsin innoitusta lukea hänelle pyhiä kirjoituksia. Hän rakasti pyhiä kirjoituksia, mutta hän oli liian heikko pitelemään niitä käsissään tai lukemaan niitä itse. Kysyessäni häneltä, mitä hän halusi minun lukevan, hän sanoi rakastavansa Alman kirjaa. Selailtuani lukujen tiivistelmiä tunsin innoitusta lukea lukua 7.
Henki täytti huoneen, kun luin sanat, joilla kuvailtiin Kristuksen palvelutyötä maan päällä: ”Ja hän kulkee kärsien kaikenlaisia kipuja ja ahdinkoja ja koetuksia, ja tämä, jotta toteutuisi sana, joka sanoo hänen ottavan päällensä kansansa kivut ja sairaudet.
Ja hän ottaa päällensä kuoleman päästääkseen kuoleman siteet, jotka sitovat hänen kansaansa; ja hän ottaa päällensä heidän heikkoutensa, jotta hänen sydämensä täyttyisi armolla.” (Alma 7:11–12.)
Jatkoin lukemista, kunnes äiti nukahti rauhalliseen uneen. Pyhät kirjoitukset olivat kutsuneet Lohduttajan hänen kotiinsa ja auttaneet häntä nukkumaan. Sain vahvemman todistuksen pyhien kirjoitusten voimasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, joka oli halukas toimimaan meidän Vapahtajanamme ja lohduttamaan meitä kaikissa ahdingoissamme.