Kansainvälinen seurakunta Helsinkiin
Helsingin vaarnaan on perustettu englanninkielinen, kansainvälinen seurakunta. Se aloitti toimintansa Helsingin Neitsytpolulla 17. lokakuuta 2021, jolloin hyväksyttiin uusi piispakunta sekä järjestöjen johtokunnat. Englanninkielinen seurakunta on ainoa laatuaan Pohjoismaissa ja Euroopassakin melko harvinainen. Lähin toinen englanninkielinen seurakunta löytyy Berliinistä Saksasta. Uuden seurakunnan piispana aloitti Ami Kemppainen, ja hänen neuvonantajinaan palvelevat Jason Grant ja Diego Calle.
”En tiedä, mitä kaikkea Herralla on mielessään seurakuntaa kohtaan, mutta rukoilen, että voisin ymmärtää Hänen tahtonsa ja toteuttaa sitä. Tiedän ainakin, että saan palvella hienojen sisarten ja veljien kanssa”, piispa Kemppainen kuvailee tuntojaan uuden tehtävänsä edessä.
Helsingin vaarnan johtaja, veli Harri Myllylä kertoo piispa Gérald Caussén puheen ”Te ette siis enää ole vieraita” lokakuun 2013 yleiskonferenssista olleen suunnannäyttäjänä hänen viedessään eteenpäin uuden seurakunnan perustamisen prosessia yhdessä neuvonantajiensa ja vaarnan Apuyhdistyksen johtajan Pini Kemppaisen kanssa.
Vaarnanjohtaja Myllylä kertoo: ”Englanninkielinen seurakunta perustettiin tukemaan nykyisiä, muun kuin suomenkielisiä jäseniä, joille kielimuuri asettaa rajoituksia täysipainoiseen osallistumiseen seurakunnissa. Kansainvälinen seurakunta on perustettu myös niitä uusia jäseniä varten, jotka tulevat muuttamaan tänne muista maista. Haluamme luoda heille mahdollisuuden integroitua evankeliumiin, vaikka he eivät vielä osaisi suomen kieltä.”
Piispa Caussé sanoo puheessaan: ”Tässä kirkossa ei ole muukalaisia eikä hylkiöitä. On vain veljiä ja sisaria. Se tieto, joka meillä on iankaikkisesta Isästä, auttaa meitä ymmärtämään paremmin sitä veljeyttä ja sisaruutta, jonka tulee vallita kaikkien ihmisten keskuudessa maan päällä.” Ja hän jatkaa: ”Meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä rakentaaksemme hengellistä ykseyttä seurakunnissamme.”
Sveitsistä Espoon kautta Neitsytpolulle
Suomalais-walesilainen Josi Jones ja sveitsiläinen Cecilia Jones ovat saapuneet englanninkielisen seurakunnan perustamiskokoukseen Espoon 2. seurakunnasta. Pariskunta solmi avioliiton viime vuonna, minkä jälkeen Cecilia muutti Sveitsistä Suomeen. Josi kertoo olevansa innoissaan kansainvälisestä seurakunnasta: ”Tämä on hyvä muutos, jolle on selkeästi ollut tarvetta. Uskon, että uusi seurakunta tulee olemaan hyvin aktiivinen. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia palvella.”
Kuultuaan perustettavasta seurakunnasta Cecilia ajatteli ensin haluavansa jäädä Espooseen, jonne oli vasta ehtinyt kotiutua. Parista tuntui kuitenkin pian siltä, että englanninkielinen seurakunta olisi heille oikea paikka.
”Nyt kun olen täällä, tämä tuntuu tosi luontevalta paikalta. Tuntuu siltä, että voin itsekin lähestyä ihmisiä, eikä tarvitse vain odottaa, että milloin joku tulee puhumaan minulle englantia”, Cecilia Jones sanoo.
Vaarnanjohtaja Myllylä arvelee uuden seurakunnan perustamisen olevan keskeisessä roolissa vaarnan vision kanssa.
”Kirkko on hyvä paikka integroida ihmisiä Suomeen, mutta ensimmäinen tehtävämme on integroida ihmiset evankeliumiin. Tässä olemme aiemmin vähän epäonnistuneet. Odotan, että isompi määrä ihmisiä tulee liittymään kirkkoon, kun heidän on helpompi ymmärtää, mistä siinä on kysymys”, vaarnanjohtaja Myllylä sanoo.
”Toivotaan, että tästä tulee kokoontumispaikka kansainväliselle yhteisölle, monikulttuurinen paikka, jonne on helppo tuoda oma taustansa”, hän lisää.
Piispa Caussé muistuttaa meitä Kristuksen kaltaisesta suhtautumisesta muukalaisiin:
”Vaikka kirkon jäsenistö kasvaa moninaisuudessaan, meidän pyhä perintömme nousee eroavaisuuksiemme yläpuolelle. Kirkon jäseninä meidät hyväksytään Israelin huoneeseen. Meistä tulee veljiä ja sisaria, saman hengellisen syntyperän tasavertaisia perijöitä. – –
Maanpäällisen palvelutyönsä aikana Jeesus oli esimerkkinä henkilöstä, joka teki paljon enemmän kuin vain sen, mitä vieraanvaraisuuden ja suvaitsevaisuuden yksinkertainen velvollisuus vaati. Hän osoitti myötätuntoa ja kunnioitustaan niille, – – joita omahyväiset hyljeksivät ja pitivät epäpuhtaina.”
Seurakunnan rajat samat kuin Helsingin vaarnalla
Vaarnanjohtaja Myllylällä on toiveena, että uudesta seurakunnasta tulisi ”koti” jäsenilleen. Seurakunnan rajat ovat samat kuin Helsingin vaarnan rajat. Siten kuka tahansa vaarnan jäsen voi niin halutessaan kuulua englanninkieliseen seurakuntaan, jos kokee sen omakseen.
”Hyvää kannattaa hakea vähän kauempaakin”, hän naurahtaa. ”30–40 vuotta sitten lähdettiin useammalla bussilla Sveitsiin asti. Nyt monet vaarnamme seurakunnista sijaitsevat alle tunnin matkan päässä Neitsytpolun seurakuntakeskuksesta.”
Piispa Caussé evästää meitä kirkon kasvun suhteen: ”Ykseys saavutetaan siten, että toivotamme tervetulleiksi ne, jotka ovat uusia ja joilla on erityisiä tarpeita, sekä palvelemme heitä. Nämä jäsenet ovat siunaus kirkolle ja tarjoavat meille mahdollisuuksia palvella lähimmäisiämme ja siten puhdistaa oma sydämemme.”
Neitsytpolun entinen seurakunta osaksi neljää muuta seurakuntaa
Englanninkielisen Helsingin 3. seurakunnan perustamisesta huolimatta seurakuntien määrä vaarnassa pysyy ennallaan. Koska moni ei-suomalainen jäsen ja perhe siirtyi muutoksen yhteydessä muista pääkaupunkiseudun seurakunnista uuteen seurakuntaan ja vanhoihin seurakuntiin jäi aiempaa vähemmän jäseniä, päätettiin suomenkielisen Helsingin 3. seurakunnan toiminta lopettaa. Sen jäsenet tulivat osaksi Haagan, Marjaniemen, Keravan ja Neitsytpolun kansainvälistä seurakuntaa. Samalla päättyi lähes 60 vuotta kestänyt suomenkielisen keskustaseurakunnan aikakausi Helsingissä.