Jumalallinen luonteesi ja iankaikkinen päämääräsi

Vanhin Dale G. Renlund

kahdentoista apostolin koorumista

Kutsun sinua keskittämään elämäsi Jeesukseen Kristukseen ja muistamaan Nuorten Naisten johtoaiheen perustotuudet.

Rakkaat sisaret, kiitos, että olette täällä. Minulle on kunnia osallistua tähän yleiskonferenssin naisten kokoukseen. Silloin tällöin minulla on myös ollut etuoikeus osallistua Nuorten Naisten luokkiin. Mutta huomautan itsestäänselvyyden – en ole nuori enkä ole nainen! Olen kuitenkin oppinut, että tunnen itseni vähemmän ulkopuoliseksi, jos osaan lausua Nuorten Naisten johtoaiheen yhdessä nuorten naisten kanssa. Nuorten Naisten johtoaiheessa¹ opetettu syvällinen oppi on tärkeä nuorille naisille, mutta se soveltuu kaikkiin, myös niihin meistä, jotka eivät ole nuoria naisia.

Nuorten Naisten johtoaihe alkaa: ”Minä olen taivaallisten vanhempien rakas tytär, jolla on jumalallinen luonne ja iankaikkinen päämäärä.”² Tämä lausunto sisältää neljä tärkeää totuutta. Ensinnäkin sinä olet rakas tytär. Mikään, mitä teet – tai et tee – ei voi muuttaa sitä. Jumala rakastaa sinua, koska sinä olet Hänen henkityttärensä. Toisinaan me emme ehkä tunne Hänen rakkauttaan, mutta se on aina olemassa. Jumalan rakkaus on täydellistä.³ Kykymme tuntea sitä rakkautta ei ole.

Hengellä on keskeinen rooli Jumalan rakkauden välittämisessä meille.⁴ Kuitenkin ”voimakkaat tunteet kuten suuttumus, viha [tai] pelko – – voivat [hämärtää] Pyhän Hengen – – vaikutuksen. – – On kuin yrittäisi nautiskella viinirypäleen hienosta mausta jalapenopaprikaa syödessä. – – Toinen [maku] peittää [täysin] alleen toisen.”⁵ Samoin käyttäytymistavat, jotka etäännyttävät meitä Pyhästä Hengestä, mukaan lukien synti⁶, tekevät meille vaikeaksi havaita Jumalan rakkautta meitä kohtaan.

Samalla tavoin Jumalan rakkauden tuntemista voivat heikentää muun muassa haasteelliset olosuhteet sekä fyysinen tai psyykkinen sairaus. Kaikissa näissä tilanteissa luotettavien johtohenkilöiden tai ammattilaisten neuvot voivat usein olla hyödyllisiä. Voimme myös pyrkiä parantamaan kykyämme vastaanottaa Jumalan rakkautta kysymällä itseltämme: ”Onko rakkauteni Jumalaa kohtaan jatkuvaa, vai rakastanko Häntä, kun minulla on hyviä päiviä, mutta en niinkään silloin, kun minulla on huonoja päiviä?”

Toinen totuus on, että meillä on taivaalliset vanhemmat, isä ja äiti.⁷ Oppi taivaallisesta Äidistä tulee ilmoituksena, ja se on myöhempien aikojen pyhille ominainen uskonkäsitys. Presidentti Dallin H. Oaks on selittänyt tämän totuuden tärkeyttä: ”Meidän teologiamme alkaa taivaallisista vanhemmista. Korkein pyrkimyksemme on olla Heidän kaltaisiaan.”⁸

Taivaallisesta Äidistä on ilmoitettu hyvin vähän, mutta se, mitä tiedämme, on tiivistetty erääseen evankeliumin aiheeseen Gospel Library -sovelluksessamme.⁹ Kun olet lukenut, mitä siellä on, tiedät kaiken, mitä minä tiedän aiheesta. Kunpa tietäisin enemmän. Sinullakin saattaa yhä olla kysymyksiä, ja saatat haluta lisää vastauksia. Suuremman ymmärryksen tavoitteleminen on tärkeä osa hengellistä kehitystämme, mutta olethan varovainen. Järkeily ei voi korvata ilmoitusta.

Spekuloiminen ei johda suurempaan hengelliseen tietoon, mutta se voi johtaa meidät harhaan kulkemiseen tai kääntää huomiomme pois siitä, mitä on ilmoitettu.¹⁰ Esimerkiksi Vapahtaja opetti opetuslapsilleen: ”Aina [rukoilkaa] Isää minun nimessäni.”¹¹ Me noudatamme tätä mallia ja osoitamme rukouksemme taivaalliselle Isällemme Jeesuksen Kristuksen nimessä, emmekä me rukoile taivaallista Äitiä.¹²

Siitä lähtien kun Jumala on nimittänyt profeettoja, heillä on ollut valtuus puhua Hänen puolestaan. Mutta he eivät julista oppina sellaista, mitä he olisivat keksineet omasta päästään¹³, tai opeta sellaista, mitä ei ole ilmoitettu. Ajattele Vanhan testamentin profeetta Bileamin sanoja, kun hänelle tarjottiin lahjusta, jos hän kiroaisi israelilaiset Moabin hyödyksi. Bileam sanoi: ”Vaikka Balak antaisi minulle palatsinsa täydeltä hopeaa ja kultaa, minä en voi missään asiassa, en pienessä enkä suuressa, rikkoa Herran, Jumalani, käskyä vastaan.”¹⁴ Samalla tavoin rajoitetaan myöhempien aikojen profeettoja. Ilmoituksen vaatiminen Jumalalta on sekä ylimielistä että hyödytöntä. Sen sijaan me odotamme Herraa ja Hänen aikatauluaan, että Hän ilmoittaa totuutensa niillä keinoilla, jotka Hän on asettanut.¹⁵

Kolmas totuus Nuorten Naisten johtoaiheen alkukappaleessa on se, että meillä on ”jumalallinen luonne”. Tämä on olennainen osa sitä, keitä me olemme. Se on hengellisesti ”geneettistä”, taivaallisilta vanhemmiltamme perittyä¹⁶, eikä se vaadi meiltä mitään ponnistelua. Tämä on tärkein identiteettimme riippumatta siitä, kuinka muuten päätämme identifioida itsemme. Tämän syvällisen totuuden ymmärtäminen on tärkeää kaikille mutta erityisesti sellaisiin ryhmiin kuuluville, jotka ovat historiallisesti olleet väheksyttyjä, sorrettuja tai alistettuja. Muista, että tärkein identiteettisi liittyy jumalalliseen luonteeseesi Jumalan lapsena.

Neljäs totuus on, että meillä on ”iankaikkinen päämäärä”. Tätä päämäärää ei pakoteta meille. Kuoleman jälkeen me saamme sen, mihin olemme kelvollisia, ja pääsemme ”iloitsemaan [vain] siitä, mitä [olemme] halukkaita ottamaan vastaan”¹⁷. Iankaikkisen päämäärämme toteutuminen riippuu valinnoistamme. Se edellyttää pyhien liittojen solmimista ja pitämistä. Tämä liittopolku on tie, jota pitkin tulemme Kristuksen luo, ja se perustuu ehdottomaan totuuteen ja iankaikkiseen, muuttumattomaan lakiin. Me emme voi luoda omaa polkuamme ja odottaa saavamme Jumalan lupaamia tuloksia. Ajatus siitä, että odotamme saavamme Hänen siunauksensa, vaikka emme noudata ikuisia lakeja, joihin ne perustuvat¹⁸, on virheellinen – aivan kuin ajattelisimme, että voimme koskettaa kuumaa hellaa ja ”päättää” olla polttamatta itseämme.

Saatat tietää, että hoidin aiemmin potilaita, joilla oli sydämen vajaatoiminta. Heidän kohdallaan parhaat tulokset saatiin noudattamalla vakiintuneita, näyttöön perustuvia hoitosuunnitelmia. Tästä huolimatta jotkut potilaat yrittivät neuvotella toisenlaisen hoitosuunnitelman. He sanoivat: ”En halua käyttää niin monia lääkkeitä” tai ”En halua, että minulle tehdään niin monia seurantatestejä”. Tietenkin potilaat olivat vapaita tekemään omat päätöksensä, mutta jos he poikkesivat parhaasta mahdollisesta hoitosuunnitelmasta, heidän tuloksensa kärsivät. Sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat eivät voi valita vähäisempää hoitoa ja sitten syyttää sydänlääkäriään vähäisistä tuloksista.

Sama pätee meidän kohdallamme. Taivaallisen Isän säätämä polku johtaa parhaaseen iankaikkiseen lopputulokseen. Me olemme vapaita valitsemaan, mutta me emme voi valita seurauksia, joita aiheutuu siitä, kun emme seuraa ilmoitettua polkua.¹⁹ Herra on sanonut: ”Niitä, jotka rikkovat lakia eivätkä pysy laissa vaan pyrkivät tulemaan laiksi itselleen – –, ei laki voi pyhittää eikä armo, oikeudenmukaisuus eikä oikeus.”²⁰ Me emme voi poiketa taivaallisen Isän asettamasta reitistä ja sitten syyttää Häntä huonoista seurauksista.

Nuorten Naisten johtoaiheen toisessa kappaleessa sanotaan: ”Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena pyrin tulemaan Hänen kaltaisekseen. Tavoittelen henkilökohtaista ilmoitusta ja toimin sen mukaisesti ja palvelen muita Hänen pyhässä nimessään.” Me voimme saada todistuksen Jeesuksesta Kristuksesta toimimalla uskossa.²¹ Voimme vaatia itsellemme hengellistä lahjaa ”tietää, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja että hänet ristiinnaulittiin maailman syntien tähden”. Tai me voimme saada lahjan uskoa niiden sanoihin, jotka tietävät²², kunnes tiedämme itse. Me voimme noudattaa Vapahtajan opetuksia ja auttaa muita tulemaan Hänen luokseen. Tällä tavoin me liitymme Häneen Hänen työssään.²³

Nuorten Naisten johtoaihe jatkuu: ”Olen Jumalan todistajana kaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla.” Kaikkia kirkon jäseniä tarvitaan Jumalan todistajina²⁴, vaikka apostoleille ja seitsenkymmenille on annettu tehtävä toimia Kristuksen nimen erityisinä todistajina.²⁵ Kuvittele jalkapallo-ottelu, jossa vain maalivahti suojelee maalia. Ilman joukkueen muiden pelaajien apua maalivahti ei pysty puolustamaan maalia riittävästi, ja joukkue häviää aina. Samoin kaikkia tarvitaan Herran joukkueessa.²⁶

Nuorten Naisten johtoaiheen viimeinen kappale alkaa: ”Kun pyrin tulemaan kelvolliseksi korotukseen, vaalin parannuksen lahjaa ja pyrin kehittymään joka päivä.” Vapahtajan sovitusuhrin ansiosta me voimme tehdä parannuksen, oppia virheistämme eikä meitä tuomita niistä. Presidentti Russell M. Nelson opettanut: ”Liian monet ihmiset pitävät parannusta rangaistuksena. – – Mutta tämä rangaistavana olemisen tunne on Saatanan aikaansaama. Hän yrittää estää meitä katsomasta Jeesukseen Kristukseen, joka seisoo käsivarret ojennettuina toivoen ja haluten parantaa, antaa anteeksi, puhdistaa, vahvistaa, jalostaa ja pyhittää meidät.”²⁷

Kun teemme vilpittömän parannuksen, mitään hengellistä arpea ei jää, olimmepa tehneet mitä tahansa, kuinka vakavaa tahansa tai kuinka monta kertaa tahansa.²⁸ Niin usein kuin me teemme parannuksen ja etsimme anteeksiantoa vakain aikein, me voimme saada anteeksi.²⁹ Kuinka merkittävä lahja Vapahtajaltamme Jeesukselta Kristukselta!³⁰ Pyhä Henki voi vakuuttaa meille, että olemme saaneet anteeksi. Kun tunnemme iloa ja rauhaa³¹, syyllisyys pyyhitään pois³² eivätkä meidän syntimme enää piinaa meitä³³.

Vilpittömän parannuksenteon jälkeenkin me saatamme kuitenkin kompastua. Kompastuminen ei tarkoita sitä, että parannus olisi ollut riittämätön, vaan se voi yksinkertaisesti kuvastaa inhimillistä heikkoutta. Kuinka lohdullista onkaan tietää, että ”Herra katsoo heikkouksia eri tavoin kuin Hän katsoo kapinointia”. Meidän ei pidä epäillä Vapahtajan kykyä auttaa meitä meidän heikkouksiemme kanssa, koska ”Herran puhuessa heikkouksista siihen liittyy aina armo”.³⁴

Nuorten Naisten johtoaihe päättyy: ”Uskon turvin vahvistan kotiani ja perhettäni, solmin pyhiä liittoja ja pidän ne ja saan pyhän temppelin toimitukset ja siunaukset.” Kodin ja perheen vahvistaminen voi tarkoittaa ensimmäisen lenkin takomista uskollisuuden ketjuun, uskon perinnön viemistä eteenpäin tai sen palauttamista ennalleen.³⁵ Joka tapauksessa voima tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen ja solmimalla pyhiä liittoja.

Temppelissä me opimme, keitä me olemme ja missä olemme olleet. Roomalainen filosofi Cicero sanoi: ”Tietämättömyys siitä, mitä tapahtui ennen kuin synnyit, on sitä, että pysyt alati lapsena.”³⁶ Hän viittasi tietenkin maalliseen historiaan, mutta hänen neuvokasta havaintoaan voi laajentaa. Me elämme ainaisina lapsina, jos olemme tietämättömiä siitä iankaikkisesta näkökulmasta, joka saadaan temppelissä. Siellä me vartumme Herrassa, ”[saamme] Pyhän Hengen täyteyden”³⁷ ja meistä tulee täydemmin sitoutuneita Vapahtajan opetuslapsina³⁸. Kun pidämme liittomme, me saamme elämäämme Jumalan voimaa.³⁹

Kutsun sinua keskittämään elämäsi Jeesukseen Kristukseen ja muistamaan Nuorten Naisten johtoaiheen perustotuudet. Jos olet halukas, Pyhä Henki johdattaa sinua. Taivaallinen Isämme haluaa sinun tulevan Hänen perillisekseen ja saavan kaiken, mitä Hänellä on.⁴⁰ Enempää Hän ei voi sinulle tarjota. Enempää Hän ei voi sinulle luvata. Hän rakastaa sinua enemmän kuin tiedät ja haluaa sinun olevan onnellinen tässä elämässä ja tulevassa elämässä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.