2022
Rakasta, kerro, kutsu
Toukokuu 2022


13:3

Rakasta, kerro, kutsu

Kun rakastamme, kerromme ja kutsumme, me osallistumme siihen suureen ja loistavaan työhön, joka valmistaa maailmaa Messiaan paluuta varten.

Kuvitelkaa hetki kanssani, että seisomme Galilean vuorella ja todistamme ylösnousseen Vapahtajan ihmeellisyyttä ja kirkkautta, kun Hän vierailee opetuslastensa luona. Kuinka kunnioitusta herättävää onkaan pohtia kuulevamme omin korvin nämä sanat, jotka Hän lausui heille, Hänen vakaan kehotuksensa: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”1 Varmastikin nämä sanat voimaannuttaisivat, innoittaisivat ja liikuttaisivat meitä jokaista, kuten Hänen apostolejaankin. He todellakin omistivat loppuelämänsä juuri sen tekemiseen.

On kiinnostavaa, etteivät apostolit olleet ainoita, jotka painoivat Jeesuksen sanat sydämeensä. Varhaisen kirkon jäsenet uusimmista kokeneimpiin osallistuivat Vapahtajan suureen toimeksiantoon kertoen evankeliumin hyvästä uutisesta niille, joita he tapasivat ja tunsivat. Päättäväisyys lausua oma todistus Jeesuksesta Kristuksesta auttoi Hänen vasta perustettua kirkkoaan kasvamaan laajasti.2

Kristuksen opetuslapsina myös meitä kutsutaan noudattamaan Hänen toimeksiantoaan tänään, aivan kuin olisimme olleet sillä vuorella Galileassa, kun Hän ensimmäisen kerran esitti sen. Tämä toimeksianto alkoi uudelleen vuonna 1830, kun Joseph Smith erotti veljensä Samuelin varhaisen lähetyssaarnaajan tehtävään Jeesuksen Kristuksen kirkossa.3 Sen jälkeen yli 1,5 miljoonaa lähetyssaarnaajaa on matkustanut eri puolilla maailmaa opettaen kaikkia kansakuntia ja kastaen niitä, jotka ottavat vastaan palautetun evankeliumin ilosanoman.

Tämä on meidän oppimme. Meidän harras toiveemme.

Pienistä lapsistamme vanhimpiin keskuudessamme me kaipaamme sitä aikaa, jolloin voimme noudattaa Vapahtajan kutsua ja kertoa evankeliumista maailman kansakunnille. Olen varma, että te nuoret miehet ja nuoret naiset tunsitte eilen samankaltaisen voimaannuttavan haasteen, kun profeettamme kutsui teitä valmistautumaan kokoaikaiseen lähetystyöpalveluun aivan kuten Vapahtaja kutsui apostolejaan.

Kuin pikajuoksijat lähtötelineissään me odotamme innokkaina virallista kutsua, jossa on profeetan allekirjoitus ja joka on merkki kilpailun alkamisesta! Tämä toive on jalo ja innoittava, mutta pohtikaamme kuitenkin tätä kysymystä: miksi me kaikki emme aloittaisi nyt?

Saatatte kysyä: ”Kuinka voin olla lähetyssaarnaaja ilman nimikylttiä?” Tai sanomme mielessämme: ”Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat erotetaan tehtävään tekemään tätä työtä. Haluaisin auttaa, mutta ehkä myöhemmin, kun elämä on hieman rauhoittunut.”

Veljet ja sisaret, se on paljon yksinkertaisempaa! Onneksi Vapahtajan suurenmoista toimeksiantoa voidaan toteuttaa yksinkertaisin, helposti ymmärrettävin periaattein, joita meille jokaiselle opetetaan lapsesta asti: rakasta, kerro ja kutsu.

Rakasta

Ensimmäinen asia, jonka voimme tehdä, on rakastaa niin kuin Kristus rakasti.

Sydäntämme painavat raskaina inhimillinen kärsimys ja jännitteet, joita näemme eri puolilla maailmaa näinä myrskyisinä aikoina. Voimme kuitenkin myös saada innoitusta siitä myötätunnon ja humanitaarisen avun vuodatuksesta, jota ihmiset kaikkialla ovat osoittaneet pyrkiessään auttamaan sorrettuja – niitä, jotka on karkotettu kodeistaan, erotettu perheistään tai jotka kokevat muunlaista murhetta ja epätoivoa.

Hiljattain uutislähteet kertoivat, kuinka ryhmä äitejä Puolassa – tuntien huolta epätoivoisista, pakenevista perheistä – jätti täysin varustettuja lastenrattaita siistiin riviin rautatieaseman laiturille odottamaan pakolaisäitejä ja -lapsia, jotka tarvitsisivat niitä tuolla rajanylityspaikalla astuessaan junasta. Varmastikin taivaallinen Isämme hymyilee nähdessään tällaista epäitsekästä rakkautta, sillä kun kannamme toistemme taakkoja, niin me ”[toteutamme] Kristuksen lain”4.

Aina kun osoitamme Kristuksen kaltaista rakkautta lähimmäistämme kohtaan, me saarnaamme evankeliumia – vaikka emme lausuisi ainuttakaan sanaa.

Rakkaus muita kohtaan on kaunopuheinen ilmaus toisesta suuresta käskystä rakastaa lähimmäistämme.5 Se on osoitus jalostavasta prosessista, jossa Pyhä Henki toimii omassa sielussamme. Osoittamalla Kristuksen rakkautta muita kohtaan me saatamme saada ne, jotka näkevät hyvät tekomme, ylistämään Isäämme, joka on taivaissa.6

Teemme tämän odottamatta mitään vastineeksi.

Toivomme tietenkin, että he ottavat vastaan rakkautemme ja sanomamme, vaikkakaan emme voi vaikuttaa siihen, miten he reagoivat.

Siihen, mitä me teemme ja keitä me olemme, me tietenkin voimme.

Osoittamalla Kristuksen kaltaista rakkautta muita kohtaan me saarnaamme Kristuksen evankeliumin loistavia, elämää muuttavia ominaisuuksia ja me osallistumme merkittävällä tavalla Hänen suuren toimeksiantonsa toteuttamiseen.

Kerro

Toinen asia, jonka voimme tehdä, on kertoa.

Koronapandemian varhaisina kuukausina thaimaalainen veli Wisan tunsi innoitusta kertoa sosiaalisen median tilillään tuntemuksistaan ja vaikutelmistaan siitä, mitä hän oppi tutkiessaan Mormonin kirjaa. Eräässä erityisen henkilökohtaisessa julkaisussaan hän kertoi kahdesta Mormonin kirjan lähetyssaarnaajasta, Almasta ja Amulekista.

Hänen veljensä Winai, vaikka hänellä olikin omat vakaat uskonkäsitykset, liikuttui julkaisusta ja vastasi siihen yllättäen kysymällä: ”Voinko saada tuon kirjan thainkielisenä?”

Wisan järjesti viisaasti niin, että Mormonin kirjan veisi kaksi lähetyssaarnaajasisarta, jotka alkoivat opettaa hänen veljeään.

Wisan osallistui virtuaaliopetuksiin, joiden aikana hän kertoi tuntemuksistaan Mormonin kirjaa kohtaan. Winai oppi rukoilemaan ja tutkimaan totuutta etsivin mielin, hyväksymään totuuden ja omaksumaan sen. Muutaman kuukauden kuluttua Winai meni kasteelle!

Wisan sanoi myöhemmin: ”Meillä on vastuu olla välineenä Jumalan käsissä, ja meidän täytyy olla aina valmiita siihen, että Hän tekee työtään omalla tavallaan meidän kauttamme.” Heidän perheessään tapahtui ihme, koska Wisan yksinkertaisesti kertoi evankeliumista tavallisella ja luontevalla tavalla.

Me kaikki kerromme asioista muille. Teemme sitä usein. Kerromme, mistä elokuvista ja ruoasta pidämme, mitä hauskaa olemme nähneet, missä paikoissa olemme käyneet, millaista taidetta arvostamme, mitkä lainaukset ovat innoittaneet meitä.

Kuinka voisimme yksinkertaisesti lisätä niiden asioiden luetteloon, joista jo kerromme, sen, mitä rakastamme Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa?

Vanhin Dieter F. Uchtdorf on selittänyt: ”Jos joku kysyy viikonlopustanne, älkää epäröikö kertoa siitä, mitä koitte kirkossa. Kertokaa pienistä lapsista, jotka seisoivat seurakunnan edessä ja lauloivat innokkaina, kuinka he yrittävät olla kuin Jeesus. Kertokaa nuorten ryhmästä, joka vietti aikaa auttaen palvelutalon iäkkäitä asukkaita kokoamaan henkilöhistoriaa.”7

Kertomisessa ei ole kyse evankeliumin ”myymisestä”. Teidän ei tarvitse kirjoittaa saarnaa tai oikaista jonkun vääriä käsityksiä.

Mitä tulee lähetystyöhön, Jumala ei tarvitse teitä vakuuttamaan. Hän kuitenkin pyytää teitä kertomaan.

Kun kerromme muille myönteisistä kokemuksistamme evankeliumissa, me osallistumme Vapahtajan suuren toimeksiannon täyttämiseen.

Kutsu

Kolmas asia, jonka voimme tehdä, on kutsua.

Sisar Mayra on uusi käännynnäinen Ecuadorista. Hänen ilonsa evankeliumista kasvoi huimasti heti hänen kasteensa jälkeen, kun hän kutsui ystäviä ja rakkaita ympärillään sosiaalisen median tilien välityksellä. Monet sukulaiset ja ystävät, jotka näkivät hänen julkaisunsa, kommentoivat esittämällä kysymyksiä. Mayra oli yhteydessä heihin ja kutsui heitä usein kotiinsa tapaamaan yhdessä lähetyssaarnaajat.

Mayran vanhemmat, hänen sisaruksensa, tätinsä, kaksi serkkuaan ja useita hänen ystävistään on mennyt kasteelle, koska hän on rohkeasti kutsunut heitä ”tulemaan ja näkemään”, ”tulemaan ja palvelemaan” sekä ”tulemaan ja kuulumaan joukkoon”. Hänen tavallisten ja luontevien kutsujensa kautta yli 20 ihmistä on ottanut vastaan hänen kutsunsa mennä kasteelle ja tulla Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseneksi. Näin on tapahtunut, koska sisar Mayra on yksinkertaisesti kutsunut muita kokemaan sitä iloa, jota hän on tuntenut kirkon jäsenenä.

Sisar Mayra ja ne, jotka hän on kutsunut kokemaan evankeliumin iloa

On satoja kutsuja, joita voimme esittää muille. Voimme kutsua muita ”tulemaan ja näkemään” sakramenttikokouksen, seurakunnan toiminnan, verkossa olevan videon, jossa selitetään Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. ”Tule ja näe” voi olla kutsu lukea Mormonin kirja tai käydä uudessa temppelissä sen avoimien ovien tilaisuudessa ennen sen vihkimistä. Toisinaan kutsu on jotakin, mikä suuntautuu sisimpäämme – kutsu itsellemme, joka antaa meille tietoisuutta ja näkemystä meitä ympäröivistä mahdollisuuksista toimia.

Digitaaliaikakaudellamme jäsenet jakavat usein viestejä sosiaalisessa mediassa. On satoja, ellei tuhansia, kohottavia asioita, joita voi pitää jakamisen eli kertomisen arvoisina. Tässä sisällössä on kutsuja ”tulla ja nähdä”, ”tulla ja palvella” sekä ”tulla ja kuulua joukkoon”.

Kun kutsumme muita oppimaan lisää Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, me osallistumme Vapahtajan kutsun innoittamina työhön Hänen toimeksiantonsa pohjalta.

Lopuksi

Rakkaat veljeni ja sisareni, olemme puhuneet tänään kolmesta yksinkertaisesta asiasta – helposta asiasta – joita kuka tahansa voi tehdä. Asioista, joita te voitte tehdä! Ehkäpä te jo teette niitä – vaikka ette täysin käsittäisikään tekevänne!

Kehotan teitä miettimään tapoja, joilla voitte rakastaa, kertoa ja kutsua. Kun teette niin, tunnette suurta iloa tietäessänne, että noudatatte rakkaan Vapahtajamme sanoja.

Se, mitä kehotan teitä tekemään, ei ole uusi ohjelma. Olette kuulleet nämä periaatteet aiemminkin. Tämä ei ole ”seuraava iso asia”, jota kirkko pyytää teitä tekemään. Nämä kolme asiaa ovat vain jatkoa sille, keitä me jo olemme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina.

Mitään nimikylttiä tai kirjettä ei vaadita.

Mitään virallista kutsua ei tarvita.

Kun näistä kolmesta asiasta tulee luonnollinen osa sitä, keitä olemme ja kuinka elämme, niistä tulee aidon rakkauden automaattinen, luonteva ilmaus.

Kuten ne Kristuksen opetuslapset, jotka kokoontuivat yhteen saamaan opetusta Häneltä Galileassa 2 000 vuotta sitten, mekin voimme noudattaa Vapahtajan käskyä ja mennä kaikkeen maailmaan saarnaamaan evankeliumia.

Kun rakastamme, kerromme ja kutsumme, me osallistumme siihen suureen ja loistavaan työhön, joka valmistaa maailmaa Messiaan paluuta varten.

Rukoukseni on, että noudatamme Vapahtajan kutsua ja pyrimme osallistumaan Hänen suureen toimeksiantoonsa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Matt. 28:19.

  2. Mikä oli syynä varhaisen kirkon kasvuun? Eräs historioitsija ehdottaa: ”Ensimmäinen asia, joka varmasti herätti vakavaa kyselyä uskon luonteesta, oli henkilökohtainen yhteys muihin uskoviin. – – Se, että sai elää ja työskennellä Jeesuksen seuraajien rinnalla, todistaa heidän käyttäytymistään lähietäisyydeltä ja kuunnella, kun he puhuivat evankeliumista tavallisten päivittäisten toimiensa keskellä, merkitsi sitä, että sai todisteita muuttuneesta elämästä. Tässä mielessä kristillisen uskon vetovoima ei usein ole ollut niinkään sen huomattavimpien edustajien julkisissa julistuksissa kuin tavallisten Jeesusta palvelevien hiljaisessa todistuksessa, joka todistaa heidän sitoutumisensa uskottavuudesta rehellisyydellään, kestävyydellään ja avoimuudellaan muita kohtaan.” (Ivor J. Davidson, The Birth of the Church: From Jesus to Constantine, AD 30–312, 2005, s. 108–109.)

  3. Ks. Lucy Mack Smith, History, 1845, s. 169, josephsmithpapers.org.

  4. Gal. 6:2.

  5. Ks. Matt. 22:39.

  6. Ks. Matt. 5:16.

  7. Dieter F. Uchtdorf, ”Lähetystyö: kertokaa siitä, mitä on sydämessänne”, Liahona, toukokuu 2019, s. 17.