2022
Kolme voimallista totuutta, jotka opin palvellessani temppelityöntekijänä
Heinäkuu 2022


Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille

Kolme voimallista totuutta, jotka opin palvellessani temppelityöntekijänä

Palvellessani temppelissä sain Herralta hiljaisen viestin, jossa Hän kertoi minulle, että Hän on tietoinen minusta ja rakastaa minua.

Mantin temppeli Utahissa Yhdysvalloissa

Kerran osallistuessani vaarnan takkavalkeailtaan sain vaikutelman, että minun piti palvella temppelissä. Yllätyin, koska ajatus ei ollut koskaan aiemmin juolahtanut mieleeni, mutta puhuin siitä piispani kanssa, ja hän oli kannustava ja iloinen siitä, että halusin palvella.

Muutamaa kuukautta myöhemmin minusta tuli toimitustyöntekijä Mantin temppeliin Utahissa Yhdysvalloissa. Vaikka olin innoissani tästä mahdollisuudesta, olin hieman huolissani siitä, että se olisi taakka ja veisi paljon aikaa. Silloin oli toisen opiskeluvuoteni alku yliopistossa, ja yritin aina pitää itseni kiireisenä opiskeluissani. Sain tasaisesti kokoon 18 opintopistettä joka lukukausi, ja olin ottanut johtotehtäviä opiskelijalehdessä ja yliopiston kirjallisuuslehdessä.

Kävikin ilmi, että olin ollut väärässä. Palveleminen ei ollut lainkaan taakka vaan siunaus, jota tulen vaalimaan koko elämäni ajan.

Haluaisin kertoa ainoastaan kolmesta asiasta, jotka opin toimiessani toimitustyöntekijänä.

1. Taivaallinen Isä tuntee meidät henkilökohtaisesti ja haluaa meidän parastamme.

Minua jännitti, kun aloin palvella temppelissä, koska tiesin, että minun pitäisi opetella ulkoa kaikkien toimitusten sanat. Pelkäsin, että tekisin virheitä, joten käytin tuntikausia sanojen opiskelemiseen varmistaakseni, että osaisin ne oikein. Ja vaikka olen kuullut kertomuksia työntekijöistä, jotka tunsivat Pyhän Hengen auttaneen heitä oppimaan sanat ulkoa nopeammin, niin ei käynyt omalla kohdallani.

Toisinaan minua harmitti se, että minun oli vaikea opetella sanat ulkoa. Ensimmäisen toimituksen sanojen opetteleminen vei minulta miltei kuukauden. Mutta kun muistelen sitä, olen ymmärtänyt, että kamppailuni oli ihmeellinen siunaus. Pystyin istumaan Herran huoneessa ja opettelemaan toimitusten sanoja tuntikaudet. Ja se, että syvensin ymmärrystäni noista sanoista, toi elämääni sekä rauhaa että voimaa. Pystyin tunnistamaan Herran äänen selkeämmin ja useammin sekä temppelissä että sen ulkopuolella.

Tämä kokemus oli minulle todistus siitä, että taivaallinen Isä tuntee meidät henkilökohtaisesti ja tietää, mitkä kokemukset ovat meille hyödyllisimpiä. Tilaisuus pohtia toimituksia antoi minulle paremman ymmärryksen siitä, mitä toimituksissa sanotaan, ja vahvisti haluani pitää temppelissä tekemäni liitot.

2. Meitä rakastetaan täydellisesti.

Kun ensimmäistä kertaa työskentelin temppelin väliverholla, minulla oli tilaisuus auttaa espanjankielistä temppelissäkävijää. Puhuin tuolloin melko hyvin espanjaa, joten minulle merkitsi paljon se, että pystyin tutulla kielellä auttamaan tuota sisarta hänen temppelitoimituksessaan. Se oli siunauksena minulle myös siksi, että sanojen muistaminen jännitti minua toden teolla, ja kääntääkseni ne tehokkaasti pystyin lukemaan toimituksen sanat.

Kun minua pyydettiin auttamaan toimituksessa espanjaksi, minusta tuntui kuin olisin saanut taivaalliselta Isältä sanattoman viestin, joka kertoi minulle, että Hän tiesi täsmälleen, missä minä olin, ja että Hän rakastaa minua täydellisesti. Se, että koin tämän toimituksen toisella kielellä, auttoi minua myös ymmärtämään sen paremmin, koska pystyin keskittymään siihen, että Henki todisti minulle sen totuudellisuudesta. Ja sain paremman ymmärryksen siitä, mitä tarkoittaa se, että on osa maailmanlaajuista kirkkoa, joka on täynnä monia erilaisia kulttuureja ja kieliä, ja siitä rakkaudesta, jota taivaallinen Isä tuntee jokaista lastaan kohtaan.

3. Temppeli suo meidän päästä osallisiksi Jumalan voimasta.

Erään toisen kerran kun autoin temppelissäkävijää verholla, yllätyin nähdessäni, että sulhaseni oli se työntekijä, joka auttoi minua. Hänen kasvoillaan näin Kristuksen valon. Minulla oli tunne, että olin siellä, missä minun silloin oli määrä olla. Tunsin hyvin paljon rakkautta sulhastani kohtaan ja toivoa tulevaisuudesta, joka meillä olisi yhdessä.

Tunsin myös voiman, joka tulee henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen Kristukseen ja liittojeni pitämisestä. Minua muistutettiin siitä, että niin kauan kuin tekisin Jumalan tahdon, minulla olisi turvaa ja rauhaa. Kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Kaikki, mitä temppelissä opetetaan – – lisää ymmärrystämme Jeesuksesta Kristuksesta. Hänen välttämättömät toimituksensa sitovat meidät Häneen pyhillä pappeuden liitoilla. Sitten kun pidämme liittomme, Hän suo meille Hänen parantavaa, vahvistavaa voimaansa. Ja voi, kuinka me tarvitsemmekaan Hänen voimaansa tulevina päivinä.”1

Se, että toimin toimitustyöntekijänä temppelissä, auttoi minua todella ymmärtämään paremmin solmimiemme liittojen voiman ja niiden tuoman vahvuuden. Kaikki eivät pysty palvelemaan toimitustyöntekijöinä, mutta me kaikki voimme silti pyrkiä palvelemaan temppelissä mahdollisimman usein. Niin tehdessämme tiedän, että tunnemme sen elämäämme tuovan voiman ja pääsemme lähemmäksi Jeesusta Kristusta ja vahvistamme hengellistä perustustamme.