”Marian esimerkin vahvistamana”, Liahona, joulukuu 2022.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Marian esimerkin vahvistamana
Maria muistuttaa minua siitä, että murehtimisen sijaan voin päättää luottaa Jumalaan ja Hänen suunnitelmaansa minua varten.
Marian ilmestys, Carl Heinrich Bloch
Jokainen, joka on palvellut lähetystyössä, tietää, että siirtoa koskevan puhelun odottaminen voi olla stressaavaa. Erityisen levotonta aikaa minulle oli odottaa puhelua uuden lähetysjohtajani saavuttua.
Mietin, missä palvelisin ja kuka olisi uusi toverini. Mietin myös, millainen uusi lähetysjohtajani olisi ja kuinka hän toimisi.
Eräänä aamuna, kun siirrot lähestyivät, luin kertomuksen siitä, kuinka enkeli Gabriel ilmestyi Marialle. Gabrielin hänelle lausuma todistus teki minuun vaikutuksen: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta” (Luuk. 1:37). Hämmästelin myös Marian nöyrää vastausta: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” (Luuk. 1:38.)
Maria olisi varmasti voinut tuntea kauhua tulevaisuudesta. Miten Joosef suhtautuisi? Mitä muut ajattelisivat? Silti Maria luotti nöyrästi Jumalaan ja Jumalan suunnitelmaan häntä varten.
Tajusin, että kohdatessani omia pelkojani halusin olla Marian kaltainen. Halusin sanoa omalla tavallani: ”Minä olen Herran palvelijatar.” Halusin tehdä kaiken, mitä Jumala minulta pyysi, ja mennä minne tahansa Hän kutsuikin minut. Minua lohdutti Gabrielin muistutus siitä, että Jumalalle kaikki on mahdollista.
Koko loppuviikon, aina kun mieleeni hiipi levottomia ajatuksia, ajattelin Mariaa. Hänen esimerkkinsä antoi minulle rohkeutta ja voimaa jättää huoleni syrjään.
Vapahtajamme oli esimerkkinä tästä samasta nöyryyden ja voiman asenteesta, kun Hän sanoi Getsemanen puutarhassa: ”Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” (Mark. 14:36, kursivointi lisätty.) Sillä hetkellä Vapahtaja tunnusti, että kaikki on mahdollista Jumalan avulla. Mutta äitinsä tavoin Hän luotti nöyrästi Isänsä tahtoon.
Sain suurenmoisia kokemuksia uuden toverini kanssa uudella alueellamme. Nykyään edessäni on vieläkin pelottavampia tuntemattomia asioita. Mutta kun muistan Marian – ja Vapahtajani – mieleeni muistuu, että murehtimisen sijaan voin päättää luottaa Jumalaan ja Hänen suunnitelmaansa minua varten. Kun Hän pyytää minua tekemään jotakin vaikeaa, voin kohdata tuon tehtävän uskossa, koska Hänen kanssaan mikään ei ole mahdotonta.