Kymmenykset – siunaus eivätkä kuorma

Vanhin Moisés Villanueva

seitsemänkymmenen koorumista

Jumala on antanut meille kymmenysten lain siunatakseen meitä sekä ajallisesti että hengellisesti.

Olen käännynnäinen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Kun olin 10-vuotias, lähetyssaarnaajat koputtivat kotimme oveen ja äiti päästi heidät sisään. Hänet oli kastettu yli kymmenen vuotta aiemmin, mutta hän oli etääntynyt kirkosta moniksi vuosiksi. Lähetyssaarnaajat opettivat meitä. Äidistä tuli jälleen aktiivinen, ja neljä sisaruksistani ja minut kastettiin.

Noina aikoina elimme hyvin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Äiti, joka asui erossa isästä, teki töitä elättääkseen meidät. Vaikka hän työskenteli kolmessa eri työssä, hän ansaitsi hädin tuskin riittävästi huolehtiakseen tarpeistamme. Siitä huolimatta aktiivisena kirkon jäsenenä äiti oli halukas täyttämään kasteenliittonsa ja noudattamaan Jumalan meille antamia käskyjä, myös kymmenysten lakia. Vaikka siis se oli vaikeaa hänelle ja koko perheelle, hän maksoi kymmenykset.

Äidistä oli myös mukavaa kutsua lähetyssaarnaajat kotiimme syömään. Toisinaan hän kutsui toistakymmentä lähetyssaarnaajaa. Ja kodissamme tapahtui ihme, joka muistuttaa Uuden testamentin ihmettä, kun Herra ruokki 5 000 viidellä leivällä ja kahdella kalalla, ja heidän nälkänsä tyydyttämiseksi ruokaa oli enemmän kuin riittävästi. Niin tapahtui perheelleni, kun lähetyssaarnaajat söivät kodissamme. Kun luotimme Herraan, jotenkin ruokaa oli riittävästi.

Äiti opetti minulle käskyn ja esimerkin avulla, että Jumala on antanut meille kymmenysten lain siunatakseen meitä sekä ajallisesti että hengellisesti.

Kymmenysten laki

Minä uskon kymmenysten lakiin. Tämä laki on ollut olemassa muinaisista ajoista lähtien, ja se koostuu kymmenen prosentin lahjoittamisesta tuloistamme kirkolle taivaallisen Isämme lasten siunaukseksi. Kymmenysten avulla muun muassa

rahoitetaan kappelien ja temppelien rakentaminen ja ylläpito
tuetaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin saarnaamista
helpotetaan pyhien kirjoitusten painamista eri kielille
rahoitetaan kirkon omistamia kouluja sekä uskonnonopetusta seminaarissa ja instituutissa
huolehditaan sukututkimusasiakirjojen kokoamisesta, digitalisoinnista ja säilyttämisestä.

Siunaus eikä kuorma

Minulle kymmenysten laki on ollut siunaus eikä kuorma. Jakeessa Mal. 3:10 Herra sanoo: ”Koetelkaa minua nyt tällä tavalla – –. Minä avaan taivaan ikkunat – – teille.” Pidän kovasti tästä suorasta kutsusta. Minusta on aivan kuin Herra sanoisi minulle henkilökohtaisesti: ”Ellet usko minua, tee se, niin näet.”

Se, mitä Hän sanoo seuraavaksi, täyttää minut varmuudella ja toivolla: ”Vuodatan teille – – runsaan siunauksen, niin ettei ole kylliksi tilaa ottaa sitä vastaan” (ks. Mal. 3:10; ks. myös 3. Nefi 24:10). Todistan, että Herra täyttää aina lupauksensa.

”Mikä olen minä, sanoo Herra, että olisin luvannut mutta en olisi täyttänyt?

Minä käsken, eivätkä ihmiset tottele; minä peruutan, eivätkä he saa siunausta.

Sitten he sanovat sydämessään: Tämä ei ole Herran työtä, sillä hänen lupauksensa eivät ole täyttyneet.” (OL 58:31–33.)

”Miksi minua ei siunattu?”

Kerran sakramenttikokouksen päätteeksi eräs sisar tuli luokseni ja kysyi minulta, mitä neuvoja voisin antaa hänelle. Hän sanoi olevansa menettämässä uskonsa kymmenysten lakiin. Hän selitti, että hän oli jo jonkin aikaa tavoitellut ylennystä työssä. Vaikka hän oli maksanut kymmenyksensä uskollisesti ja oli pyytänyt Jumalaa siunaamaan häntä tällä ylennyksellä, hän ei ollut saanut tätä suuresti toivottua siunausta. Neuvoni tälle sisarelle oli sama, jonka annan nyt teille.

Olen oppinut, että kun Herra lupaa meille niin monia siunauksia, ettei ole kylliksi tilaa ottaa niitä vastaan, niin toisinaan ajattelemme sen tarkoittavan sitä, että saamme heti aineellisia rikkauksia, kuten palkankorotuksen tai ylennyksen työssä. Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on kuitenkin sanonut, että ”kun me elämme kymmenysten lain mukaan, me saamme usein huomionarvoisia mutta hienovaraisia siunauksia, jotka eivät ole aina sitä, mitä me odotamme, ja jotka voivat helposti jäädä huomaamatta”¹.

Siunausten huomaaminen

On tärkeää mainita, että nämä siunaukset voi tunnistaa helpommin Pyhän Hengen avulla. Henkilökohtaisesti tunnen itseni siunatuksi, kun minulla on ollut vakaa työpaikka monen vuoden ajan. Tunnen itseni siunatuksi, koska Herra on sallinut minun, vaimoni ja lasteni nauttia hyvästä terveydestä. Hän on siunannut minua niin, että opin hallitsemaan aikaani ja voimavarojani sekä hankkimaan lisäkoulutusta. Hän on auttanut minua oppimaan hallitsemaan ajallisia voimavarojani, jotta saisin aikaan enemmän sillä, mitä Hän on antanut minulle.

Pyhä Henki on opettanut minulle, että minun tulee olla kiitollinen kaikesta tästä. Sitä minulle tarkoittaa se, että taivaan ikkunat on avattu ja olen saanut runsaasti siunauksia.

Ei vapautta koettelemuksista

Kymmenysten maksaminen ei vapauta meitä koettelemuksista, mutta olen oppinut ymmärtämään, että Herra on siunannut minua voimalla ja viisaudella ja valmistanut keinon, jotta voin päästä yli vaikeista ajoista.

Kun vanhin poikamme oli vauva, minulle soitettiin toimistooni. Joku oli murtautunut kotiimme. Suurin huolenaiheeni oli vaimoni ja poikamme hyvinvointi. Monet tavaroistamme vietiin, mukaan lukien passimme ja viisumimme, jotka olimme juuri hankkineet osallistuaksemme kurssille ulkomailla. Kadonneista tavaroista huolimatta tunsin itseni suuresti siunatuksi, koska vaimoni ja poikamme eivät olleet kotona, kun murtovarkaus tapahtui. Se oli todellakin siunaus.

Herra avasi taivaan ikkunat ja asetti polullemme oikeat ihmiset, jotka pystyivät auttamaan meitä saamaan uudelleen kurssiin osallistumiseen tarvitsemamme asiakirjat. Ja huolimatta sisäisestä myllerryksestä, jonka murtovarkaus voi aiheuttaa, perheeni ja minä saimme hengellisen varmuuden siunauksen siitä, että kaikki olisi hyvin.

Jokin aika myöhemmin kotikaupungissani vallinnut yhteiskuntapoliittinen konflikti vaikutti vakavasti liikeyritykseen, jossa työskentelin. Olin huolissani siitä, että kaikki, mitä olin rakentanut kovalla työllä ja uhrauksin, menetettäisiin. Taivaan ikkunat avattiin kuitenkin jälleen. Uskon, sinnikkyyden ja ahkeran työnteon avulla liikeyritys toipui.

”Tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen.

Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.”

Mark. 12:43–44

Lesken ropo, James Tissot

Vakain aikein

Jeesuksen Kristuksen kirkossa me arvostamme suuresti kymmenysten ja uhrilahjojen pyhää luonnetta. Kymmenysten laki koettelee niin rikkaita kuin köyhiäkin. Köyhät saattaisivat sanoa: ”Tarvitsen tämän kymmenen prosenttia selviytyäkseni.” Tai rikkaat saattaisivat sanoa: ”Kymmenen prosenttia on paljon.” Mutta olimmepa köyhiä tai rikkaita, Herra pyytää meitä antamaan uhrimme täysin vilpittömin sydämin ja vakain aikein. Uhrauksemme määrästä riippumatta sen tulee olla täydet kymmenykset. Muistakaa kertomus lesken rovosta:

”Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon.

Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran.

Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ’Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen.

Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.’” (Mark. 12:41–44.)

Todistan, että kymmenysten laki on ollut siunaus elämässäni. Herra todellakin avaa taivaan ikkunat ja vuodattaa runsaasti siunauksia. Näitä siunauksia ei aina tule silloin kun haluaisimme, mutta meidän pitää tavoitella Hengen johdatusta, jotta voimme tunnistaa, mitä taivaallinen Isämme antaa meille runsaasti. Rukoilen, että Herra siunaa teitä, jotta voitte omassa elämässänne huomata kymmenysten lain siunaukset.