2023
Ko Hono Fakatupulaki ʻo e Tuí mo e Ngaahi Meʻa Lelei Kehe ʻi Kilipatí
Fēpueli 2023


Ngaahi Peesi Fakalotofonua

Ko Hono Fakatupulaki ʻo e Tuí mo e Ngaahi Meʻa Lelei Kehe ʻi Kilipatí

Ko e ngāue ʻa e Fakamoʻuí ko hono tokoniʻi kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá pea ko ha faingamālie mo ha monūʻia lahi ke tokoni kiate Ia.

ʻOku faingofua pē hono ʻiloʻi ʻa kinautolu ʻoku fiemaʻu tokoní pea ko e taumuʻa ia ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ke tokoniʻi kotoa e fānau ʻa e ʻOtua ʻi he founga ʻa Kalaisí.

ʻOku fekumi e Siasí ke kau ʻi he ngaahi ngāue ʻokú ne foaki atu ha “tokoni” ʻokú ne poupouʻi e moʻui fakafalala pē kiate kitá, kau maí mo e tauhi ke tolongá.

ʻOku hokohoko atu e faʻahinga ngāue pehení ʻi Kilipati ko ha fonua ʻi he Pasifikí.

Naʻe fakafatongiaʻaki ʻa Tamana Natanaela, ko e pule fakalotofonua ki he moʻui fakafalala pē kiate kita maʻá e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ke fekumi ki he kāingalotu ʻoku taukei he ngoué mo manako he tō ʻakaú.

Ne tokoni ʻa Tamana ki he kau taki fakalotofonua ʻo e Siasí, ke maʻu ha kāingalotu lelei ʻe toko fitu ʻa ia ʻokú ne ui ko e “kau tuʻukimuʻá.”

Naʻe foaki ha meʻangāue ke fokotuʻu ha tōʻanga ʻakau maʻá e tokotaha tuʻukimuʻa takitaha ʻo fakatatau ki he lahi ʻo hono konga kelekelé.

Ne ʻoange mo ha fale fakailiʻanga ʻakau (greenhouse) ke tauhi mo maluʻi ai e ngaahi laulau tengaʻiʻakaú, pea pehē foki ke ʻoatu ha malumalu ʻi he taimi ʻe fiemaʻu aí. Ne ʻoange ʻa e ngaahi tengaʻiʻakau hangē ko e kiukamipā, paingani, polo, kāpisi, temata, meleni, lesi mo e meleni maka ke maʻu mei ai ha fua fakatupu moʻui lelei.

Ko e founga fuʻifuʻí ko ha fiemaʻu pau ia ʻi Kilipati. Neongo ʻoku mafola atu e ngaahi motu ʻe 33 ʻi Kilipatí ʻi ha fuʻu ʻōseni ʻoku kilomita sikuea ʻe 3,500,000, ka ʻoku fuʻu siʻisiʻi e vai foʻoú (fresh water).

Ne foaki ai ki he kau tuʻukimuʻa takitaha ha founga fuʻifuʻi ʻo kau ai ha pamu ʻokú ne ngāue ʻaki e ivi ʻo e laʻaá ke ne pamu hake e vaí mei ha vaitupu, ko ha tangikē vai mo hano tuʻuʻanga, mo ha sisitemi fakapaipa.

Ne fakatokangaʻi ʻe Tamana Natanaela ʻoku tokoni lahi e founga maʻuʻanga vai ne foaki ki he kau tuʻukimuʻá he ʻoku “fakatupulaki ʻaupito ai ʻenau malava ke maʻu ha fua ʻoku lahi angé.”

ʻOku malava ʻe he kau ngoue tuʻukimuʻá ʻo fakahoko lelei ʻenau ngāué ʻi hono maʻu e ngaahi meʻangāue ʻaonga ko ʻení. Ko e taʻu ʻaki ʻeni ʻe ua ʻenau tō e ʻū tengaʻi ʻakaú ʻi ha fanga kiʻi laulau mo tauhi lelei kinautolu.

ʻI he taimi ʻoku feʻunga ai e fanga kiʻi ʻakaú ke fakahiki ʻo tō ki ha ngoué, ʻoku vahevahe atu leva ia ʻe he kau tuʻukimuʻá ki honau kaungāʻapí mo e kaungāmeʻá. ʻOku lava ke nau kole ki honau kau taki ʻi he siasí ke fanongonongo atu ʻi heʻenau fakatahaʻanga lotú ʻa e faingamālie ke tufa atu e fanga kiʻi ʻakaú. Te nau lava foki ʻo tufa atu e fanga kiʻi ʻakaú ki honau kaungāngāué pe kaungāʻapi ʻi honau ngaahi koló ʻoku nau loto ke tō haʻanau ngoue pē ʻanautolú.

ʻOku fakafuofua ʻe Koluea Kapulala ko ha taha ʻo e kau tuʻukimuʻá ʻokú ne ʻosi tokoniʻi mo hono husepānití ha meimei kakai ʻe toko 100 ʻi he māhina kotoa pē. ʻOkú ne tokanga ʻaupito ke tokoniʻi kinautolu ʻoku tufa ki ai ʻene fanga kiʻi ʻakaú ʻaki hano fakahinohinoʻi mo siofi kinautolu.

ʻOku ʻi ai e taimi ʻokú ne tokoniʻi kinautolu ʻaki hano ʻoatu haʻanau kelekele pe ko e meʻa fakapopo ngoue kuó ne ngaohí.

ʻOku tufa pē ʻe Koluea ʻene fanga kiʻi ʻakau pelepelengesí kiate kinautolu ʻoku nau loto-fakamātoato ke tō ʻenau ngoué. “ʻOku tokolahi ha kāingalotu ʻoku haʻu kiate au pea mo ha kakai ʻi heʻemau ngāué mo hoku koló. ʻOku ou loto ke tokoniʻi kotoa kinautolu. ʻOku nau fiefia pē ke maʻu e fanga kiʻi ʻakaú.”

Ko e taimi ko ia ʻoku toe ai e fanga kiʻi ʻakaú pea ʻoku tō leva ia ʻe he kau tuʻukimuʻá ki heʻenau ngoué ke nau fakaʻaongaʻi fakataautaha pe ko ʻenau fakatau atu e fua ʻoku ʻová mei heʻenau ngoué ki he kaungāʻapí.

ʻOku lava ʻa Koluea ʻo fafanga hono fāmilí mo maʻu ha paʻanga hū mai makehe mei heʻene pōtoʻi ngāué. ʻOku houngaʻia hono kaungāʻapí ke fakatau mai ha vesitapolo foʻou meia Koluea. ʻOku kau lelei e foʻi ngāue foʻoú ni kiate kinautolu kotoa ʻoku kau mai ki aí pea ʻoku malava foki ke tuʻuloa.

ʻOku lava e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ke tufa atu e tengaʻi ʻakaú ki he kau tuʻukimuʻá ʻi ha toe foʻi taʻu ʻe taha ka ʻi he ʻosi ʻa e vahaʻa taimi ko iá, ʻoku totonu ke malava pē ʻa e kau ngoué ʻo maʻu haʻanau tengaʻi ʻakau ke hokohoko atu ʻaki hono tō mo vahevahe atu e fanga kiʻi ʻakaú. ʻE hokohoko atu hono tāpuekina ʻe he polokalamá ni ha kakai tokolahi ʻi he ngaahi komiunitī ʻi Kilipatí.

Ko e foʻi ngāue ko ʻení ʻoku ʻikai ko ha tō pē ha fanga kiʻi ʻakau, ka ʻokú ne toe fakatupulaki foki ʻa e moʻui fakafalala pē kiate kitá, laumālie ʻo e komiunitií mo e fakakaungāmeʻa fakakaungāʻapí. Ko hono fakakātoá ko hono fakatupulaki ʻo e tuí—ʻi he niʻihi tokolahi ʻoku kau maí—ʻiate Ia naʻá ne fakatupu e meʻa kotoa pē, pea ʻokú Ne tokangaʻi tahataha ʻene fānaú.

Paaki