Ngaohikoviá
Ko e Hā Te u Fai kapau ʻOku Ou ʻIloʻi pe Mahamahalo ʻOku Ngaohikovia ha Taha?


“Ko e hā te u fai kapau ʻoku ou ʻiloʻi pe mahamahalo oku ngaohikovia ha taha?” Ko e Founga ke Tokoní (2018).

“Ko e hā te u fai kapau ʻoku ou ʻiloʻi pe mahamahalo oku ngaohikovia ha taha?” Ko e Founga ke Tokoní.

Ko e hā te u fai kapau ʻoku ou ʻiloʻi pe mahamahalo ʻoku ʻi ai ha taha ʻoku ngaohikovia?

Kapau ʻokú ke ‘iloʻi pe mahamahalo ʻoku ngaohikovia ha taha, tala ʻa e ngāohikoviá ki he kau maʻu mafai fakapuleʻangá. Hili iá, tokoniʻi leva e tokotahá ke fetuʻutaki mo e ngaahi maʻuʻanga tokoni kehé ki he malú mo e fakaakeaké, kau ai ha tokoni fakafalemahaki, kau taki ‘o e Siasí mo e kau fai faleʻi fakapalofesinalé.

Ngaahi fakahinohino ki he talanoa ki ha tokotaha ngāohikoviá

Fie maʻu pē ke tokangaekina, manavaʻofa, pea ongoʻingofua ʻi he taimi ʻoku fai ai e talanoa mo kinautolu kuo ngāohikoviá. Mahalo pē ʻoku teʻeki ke nau mateuteu ke nau talanoa fekauʻaki mo e ngaohikoviá ʻi he taimi pē ko iá. ‘Oku tokoni lahi ʻa e ngaahi fakahinohino ko ‘ení he taimi ʻoku fai ai ha talanoa ki ha toʻu tupu pe kakai lalahi ʻoku nau malava ke fakamatalaʻi ʻenau aʻusiá. Ko e fānau iiki angé, pe ko kinautolu ʻoku hōloa e tuʻunga malava fakaesinó pe fakaʻatamaí, mahalo e fie maʻu ha toe tokoni lahi ange ʻi he taimi ʻoku nau talanoa ai ki heʻenau ngaahi aʻusiá.

  1. Tuku ha taimi ke fakafanongo.

    Mahalo ʻe fie maʻu ha taimi ki ha taha ne ngaohikovia ke kamata fakahoko ‘enau talanoá. ʻOku mahuʻinga ke maʻu e faʻa kātakí pea fakafanongo. Fakahaaʻi hoʻo ʻofa mo e loto falala ki he tokotahá. Kapau ‘e lava, mo ‘alu ki ha feituʻu malu mo nonga te mo lava ʻo talanoa ai. Maʻu ha fiemālie pea tuku ha taimi ke fakafanongo ai.

    ‘Oua naʻá ke hohaʻa pe tōtuʻa hoʻo fakafōtunga ki he meʻa ʻe vahevahe atu ʻe he tokotahá. ʻE lava e ngaahi meʻá ni ʻo taʻofi e fie talanoa ʻa e tokotahá mo koé.

  2. Fakahoko fakamaatoato ʻa e fetalanoaʻakí.

    ‘Oku hāhāmolofia ke loi ha lipooti ʻo e ngaohikoviá. ʻI hoʻo fakafanongó, ʻoua naʻá ke fakafisingaʻi pe feinga ke fakasiʻia e meʻa ʻokú ne talaatu kiate koé. Mahalo pé ʻoku ilifia ʻa e tokotahá ke talaatu ʻa e meʻa naʻe hokó, maʻu ha mahino pea poupouʻi kinautolu ʻi heʻenau vahevahé. Fakahā e lotoʻofá. Fakapapauʻi ange kiate kinautolu ne fie maʻu ha lototoʻa ke fakamatalaʻi atu ‘a e ngaohikoviá pea ʻokú ke tui ki he meʻa kuo nau fakahā kiate koé.

    ʻI hono ngaohikovia ʻo e fānaú, mahalo ʻe fakamanamanaʻi ʻe he kau faiahalá ʻa e kiʻi tamasiʻí, ʻo talaange ʻe hoko ha fakatuʻutāmaki fakaesino pe ngaahi meʻa kovi kehe kiate kinautolu ʻo kapau te nau tala ki ha taha fekauʻaki mo e ngahikoviá. Fakapapauʻi ange kiate kinautolu ‘a hoʻo ʻofa mo hoʻo fakaʻamu ke tauhi kinautolu ke nau hao mo malu.

  3. ʻOua naʻá ke tukuakiʻi a e mamahí pe fokotuʻu ange ko honau foʻui ʻa e hoko ʻa e ngāohikoviá.

    Manatuʻi ʻa e talanoa ʻo Siosefa ne fakatau ki ʻIsipité. Naʻá ne misi te ne hoko ko e taki ki hono ngaahi tokouá. ʻI he taimi naʻá ne fakahā ange ai ʻene misí ki hono ngaahi tokouá, naʻa nau fehiʻa kiate ia koeʻuhi ko e meʻá ni pea ki mui angé ne nau lī ia ki ha lepá pea fakatau ia ko ha pōpula (vakai, Senesi 37). Neongo naʻe fakahā ʻe Siosefa ʻa ʻene misí ki hono ngaahi tokouá, naʻe ʻikai ko hano foʻui ne nau fakahoko ai e meʻa ne nau faí. Naʻe ʻikai fai ʻe Siosefa ha meʻa hala pea naʻe ʻikai totonu ke fai hano tukuakiʻi.

    Mahalo ʻe ongoʻi halaia e tokotaha naʻe ngaohikoviá pea fakakaukau ko kinautolu ʻoku halá. Mahalo te nau pehe naʻe totonu ke nau poto pe mālohi ange ke taʻofi e hoko ʻa e ngaohikoviá. ‘I he taimi ʻoku ngaohikovia ai e fānaú, ‘oku faʻa fakahekehekeʻi pe lohiakiʻi kinautolu. Fakapapauʻi ki he kau mamahí ko e ngāohikoviá ʻoku ʻikai ko honau foʻui pea naʻe ʻikai ke nau fai ha meʻa hala.

  4. Fekumi ki ha Tokoní.

    Fekumi he taimi pē ko iá ki ha tokoni mei he kau maʻu mafai fakapuleʻangá, ngaahi kautaha maluʻi ‘a e fānaú, ngaahi kautaha ki he maluʻi e kakai lalahí, kau taukapo maʻá e tokotaha mamahí, pe kau mataotao fakafaitoʻó. ʻE lava ke tokoni e ngaahi maʻuʻanga tokoni ko ʻení ke maluʻi ʻa e kau mamahí pea taʻofi ha toe hoko ʻa e ngaohikoviá. Vakai ki he peesi “Fakatuʻutāmaki Fakatuʻupakē” ki ha toe fakamatala lahi ange.

    ʻOku totonu ke fakahoko ʻe he kau taki ʻo e Siasí mo e kāingalotú ʻa e ngaahi fatongia fakalao kotoa pē ke lipooti ʻa e ngaohikoviá ki he kau maʻu mafai fakapuleʻangá. ʻOku totonu ke ʻalu e kau pīsopé mo e kau palesiteni fakasiteikí ki he counselingresources.org ki ha toe fakamatala lahi ange.

  5. Tokoni ke fakafehokotaki e tokotaha mamahí ki he ngaahi maʻuʻanga tokoní.

    Mahalo e fie maʻu ʻe he tokotaha kuo ngāohikoviá ha tokoni mei ha ngaahi maʻuʻanga tokoni mei tuʻa mo e tokoni fakapalōfesinale kehe, ʻo kau ai e kau maʻu mafai fakapuleʻangá, ngaahi maʻuʻanga tokoni fakafaitoʻo, ngaahi kautaha fakalaó, kau faifaleʻi fakapalōfesinalé, mo e kau taki ʻo e Siasí. ʻE lava ke mou ō mo kinautolu ke ʻaʻahi ki he ngaahi maʻuʻanga tokoni ko ʻení pea faʻu ha palani ke tokoniʻi kinautolu ke nau nofo malu.

    ʻE lava foki ke ʻoatu ʻe he pīsopé ha maʻuʻanga tokoni mo ha poupou ke kamata ʻaki e fakaakeake mei he ngaohikoviá.

    Kapau ʻoku kei taʻu siʻi e tokotaha ngāohikoviá, poupouʻi ia ke talanoa ki heʻene ongo mātuʻá pe tauhi fānaú fekauʻaki pea mo e ngāohikoviá, kapau ʻoku teʻeki ke nau talanoa ki ai. Kapau ko e taha ʻo e ongo mātuʻá ʻa e taha faihalá, poupouʻi kinautolu ke nau talanoa ki he mātuʻa ʻe tahá pe ko ha taha lahi ʻoku falalaʻanga ʻe lava ʻo tokoni.

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni ʻa e Siasí mo e Koló

(Konga e niʻihi e ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻoku hiki atu ʻi laló ʻoku ʻikai ke faʻu, tokangaʻi, pe puleʻi ʻe he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Neongo ʻoku fakataumuʻa e naunau ko ʻení ke hoko ko ha toe maʻuʻanga tokoni, ka ʻoku ʻikai poupouʻi ʻe he Siasí ha fakamatala ʻoku ʻikai fenāpasi mo hono ngaahi tokāteliné mo e ngaahi akonakí.)

Ngaahi Fakamatala Fekauʻaki

Paaki