Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 2021
12–18 nō ’Ēperēra. Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37–40 : « Mai te mea ’aita ’outou e riro ’ei hō’ē ra e ’ere ho’i ’outou nō’u nei »


« 12–18 nō ’Ēperēra. Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37–40 : ‘Mai te mea ’aita ’outou e riro ’ei hō’ē ra e ’ere ho’i ’outou nō’u nei’ », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 2021 (2020)

« 12–18 nō ’Ēperēra. Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37–40 », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : 2021

Hōho’a
tē fa’aineine ra te feiā mo’a i te fa’anu’u ia rātou

Tē fa’anu’u ra te feiā mo’a i Ketelani, nā Sam Lawlor

12–18 nō ’Ēperēra

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37-40

« Mai te mea ’aita ’outou e riro ’ei hō’ē ra e ’ere ho’i ’outou nō’u nei »

Te pāpa’ira’a i te mau mana’o e tae mai ’a tuatāpapa ai ’outou i te ha’api’ira’a, ’o te hō’ē ïa rāve’a e nehenehe ’outou e ha’apa’o i te parau a’o a te Atua ’ia « ha’aputu mai na i te pa’ari » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:30).

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Nō te feiā mo’a mātāmua, ’ua hau atu te ’Ēkālesia i te hō’ē vāhi e fa’aro’o noa i te ha’api’ira’a o te sābati. I roto i tāna mau heheura’a ia Iosepha Semita, ’ua fa’ahiti te Fatu i te parau nō te ’Ēkālesia nā roto i te mau parau mai te tumu, te bāsileia, Ziona, ’e e mea pinepine roa, te ’ohipa. ’O te mau mea paha i ’ume mai e rave rahi mau melo mātāmua o te ’Ēkālesia. Nō tō rātou here rahi i te ha’api’ira’a tumu a te ’Ēkālesia i fa’aho’i-fa’ahou-hia mai, e rave rahi tei hina’aro ato’a i te hō’ē ’ohipa e pūpū atu i tō rātou ora. Noa atu rā, ’aita te fa’auera’a a te Fatu nō te matahiti 1830, i te feiā mo’a, ’ia ha’aputuputu i Ohio, ’i ’ōhie roa ’ia pe’e. Nō te mau ta’ata mai ia Phebe Carter, e fa’aru’e ïa ’oia i tōna mau fare au maita’i nō te haere i te mau ’ōti’a fenua mātau ’ore (hi’o « Mau reo nō te Fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai » i te pae hope’a o teie nei arata’i ha’api’ira’a). I teie mahana, e ti’a ia tātou ’ia ’ite pāpū e aha tā teie mau feiā mo’a e ’ite noa nā roto i te mata o te fa’aro’o : E mau ha’amaita’ira’a rahi tā te Fatu nō rātou i Ohio.

E parau tahito i teienei te ha’aputuputura’a i Ohio, tē tāhō’ē noa nei rā te feiā mo’a i teie nei mahana i ni’a i taua tumu ra, taua ’ohipa ra : « ’ia fa’atupu mai ia Ziona » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 39:13). Mai terā nau feiā mo’a mātāmua ra, e fa’aru’e tātou i « te mau pe’ape’a o teie nei ao » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 40:2) nō te mea ’ua ti’aturi tātou i te parau fafau a te Fatu : « E fāri’i [’outou i] te hō’ē ha’amaita’ira’a rahi mai tei ’ore i ’itea ia [’outou] na » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 39:10).

Hi’o ato’a Feiā mo’a, 1:109–11.

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ta’ata hō’ē

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ta’ata hō’ē

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37:1

E aha te parau tā Iosepha Semita e ’īriti ra i te matahiti 1830 ?

I roto i teie ’īrava, tē parau nei te Fatu nō te ’ohipa a Iosepha Semita i ni’a i te hō’ē fa’atītī’aifarora’a o te Bibilia, tei fa’ahitihia nā roto i te parau « ’īriti ». I te fāri’ira’a Iosepha i te heheura’a i pāpa’ihia i roto i te tufa’a 37, ’ua oti a’ena ma’a pene nō te buka Genese ’e nō ’ite noa a’e nei ’oia nō ni’a ia Enoha ’e tōna ’oire nō Ziona (Genese 5:18–24 ; Mose 7). Te tahi o te mau parau tumu tā te Fatu i ha’api’i ia Enoha, ’ua tū’ati ïa i tei heheuhia i roto i te tufa’a 38.

Hōho’a
’o Joseph Smith ’e ’o Sidney Rigdon

’Ua ’ohipa Iosepha Semita ’e Sidney Rigdon i ni’a i te hō’ē fa’atītī’aifarora’a o te Bibilia. Fa’ahōho’ara’a nā Annie Henrie Nader

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38

Tē ha’aputuputu nei te Atua ia tātou nō te ha’amaita’i ia tātou.

’Ua fa’aoti te Fatu i tāna fa’auera’a e ha’aputuputu i Ohio ma te parau ē : « Inaha, tei ’ō nei ho’i te pa’ari » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37:4). ’Aita rā te tā’āto’ara’a i ’ite i te pa’ari i reira iho. I roto i te tufa’a 38, ’ua heheu hu’ahu’a atu ā te Fatu i tōna pa’ari. E aha te ha’api’ira’a tā ’oe e ’apo mai i roto i te mau ’īrava 11–33 nō ni’a i te mau ha’amaita’ira’a nō te ha’aputuputura’a ? ’Aita te mau melo e fa’aue-fa’ahou-hia nei ’ia ha’aputuputu nā roto i te fa’anu’ura’a i te hō’ē vāhi ; mea nāhea tātou i te ha’aputuputu i teie mahana ? Nāhea teie mau ha’amaita’ira’a i te tano nō tātou ? (hi’o Russell M. Nelson, « Te ha’aputuputura’a ia ’Īserā’ela i ha’apurara-’ē-hia », Ensign ’aore rā Liahona, Nov. 2006, 79–81).

’A tai’o ai ’oe i te toe’a o teie nei tufa’a, ’a hi’o i te mau ’īrava tā ’oe e mana’o ra e tauturu i te feiā mo’a ’ia noa’a tō rātou fa’aro’o nō te ha’apa’o i te fa’auera’a a te Atua ’ia ha’aputuputu i Ohio. ’A feruri ato’a i te mau fa’auera’a tāna i hōro’a ia ’oe ’e te fa’aro’o e tītauhia ia ’oe nō te ha’apa’o i te reira. E nehenehe te mau uira’a i muri nei e arata’i i tā ’oe tuatāpapara’a :

  • E aha tā ’oe e ’ite ra i roto i te mau ’īrava 1–4 ’o te fa’atupu i tō ’oe ti’aturi i te Fatu ’e i tāna mau fa’auera’a ?

  • Nāhea te ’īrava 39 e nehenehe ai e tauturu ia ’oe ’ia ha’apa’o i te mau fa’auera’a a te Atua noa atu ā te fa’atusiara’a e tītauhia i te tahi taime ?

E aha atu ā tā ’oe e ’ite ra ?

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:11–13, 22–32, 41–42

Mai te mea ’ua ineine au, e’ita vau e mata’u.

’Ua fa’aruru a’ena te feiā mo’a i te pāto’ira’a rahi, ’e ’ua ’ite te Fatu e rahi atu ā tē haere mai ra (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:11–13, 28–29). Nō te tauturu ia rātou ’eiaha rātou e mata’u, ’ua heheu ’oia i te hō’ē parau tumu faufa’a rahi : « Mai te mea rā ’ua vai ineine noa ’outou e ’ore ’outou e mata’u » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:30). ’A rave i te tahi minuti nō te feruri i te mau tāmatara’a tā ’oe e fa’aruru nei. ’Ei reira i roto i tā ’oe tuatāpapara’a nō te tufa’a 38, ’a fa’aro’o i te mau muhumuhu a te Vārua nō ni’a i te huru ’oe e nehenehe ai e fa’aineine nō te mau tāmatara’a, ’ia ’ore ’oe e mata’u.

Hi’o ato’a Ronald A. Rasband, « ’Eiaha ’ia pe’ape’a », Ensign ’aore rā Liahona, Nov. 2018, 18–21.

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 39–40

’Eiaha te mau pe’ape’a o teie nei ao ’ia fa’a’ōnevaneva iā’u i te ha’apa’ora’a i te parau a te Atua.

’A tai’o i te mau tuha’a 3940, nā reira ato’a te mau parau nō te mau ’ohipa i tupu i terā ra tau, tei pāpa’ihia i roto i te mau upo’o pene, ’e ’a feruri i te mau ’ohipa i tupu nō James Covel ’o tē tano i ni’a ia ’oe. ’Ei hi’ora’a, ’a feruri i te mau taime ’ua « ti’a [tō ’oe] ’ā’au… i mua [i te Atua] » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 40:1). Nāhea ’oe i te ha’amaita’ihia nō tō ’oe ha’apa’o maita’i ? ’A feruri ato’a e aha « te mau pe’ape’a o teie nei ao » tā ’oe e fa’aruru nei (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 39:9 ; 40:2). E aha tā ’oe e ’ite ra i roto i teie mau tufa’a ’o tē fa’auru ia ’oe ’ia ha’apa’o tāmau atu ā i te parau ?

Hi’o ato’a Mataio 13:3–23.

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ’utuāfare

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ’utuāfare ’e te pō ’utuāfare

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 37:3.Nō te tauturu i tō ’outou ’utuāfare ’ia māramarama i te tusia a te feiā mo’a nō te ha’aputuputu i Ohio, e nehenehe e hi’o i te hōho’a fenua i roto i teie arata’i ha’api’ira’a.

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:22.Nāhea e ti’a ai ia tātou ’ia fa’ariro ia Iesu Mesia ’ei « ta’ata fa’atere » nō tō tātou ’utuāfare ? Nāhea te pe’era’a i tāna mau ture i te fa’ariro ia tātou ’ei « feiā ti’amā » ?

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:24–27.Nō te ha’api’i i te mau tamari’i e aha te aura’a ’ia « vai hō’ē », e nehenehe e tauturu ia rātou ’ia tai’o i te mau melo o tō ’outou ’utuāfare ’a paraparau atu ai nō te aha e mea faufa’a te ta’ata tāta’itahi o tō ’outou ’utuāfare. ’A fa’atumu i te parau ē, ’ia ’āmui ’outou, ’ua riro ’outou ’ei hō’ē ’utuāfare. E nehenehe e tauturu i tā ’outou mau tamari’i ’ia pāpa’i i te hō’ē 1 rahi roa i ni’a i te hō’ē parau pia ’a fa’anehenehe atu ai ’e te mau i’oa ’e te tahi mau hōho’a pāpa’i ’aore rā te mau hōho’a pata nō te mau melo tāta’itahi o te ’utuāfare. E nehenehe ato’a e pāpa’i i ni’a i te parau pia i te mau mea e rave ’outou ’ia rahi atu ā te tāhō’ē o tō ’outou ’utuāfare. E nehenehe ato’a e tai’o i te Mose 7:18.

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 38:29–30.E nehenehe e paraparau nō te mau ’ohipa i tupu a’enei nō te ’utuāfare ’aore rā nō te hō’ē ta’ata tei tītauhia i te fa’aineinera’a. E aha te maita’i o te fa’aineinera’a i ni’a i te ’ohipa i tupu ? E aha tā te Fatu e hina’aro ia tātou ’ia fa’aineine ? Nāhea te vai-ineine-ra’a i te tauturu ia tātou ’ia ’ore e mata’u ? E aha te nehenehe e rave nō te fa’aineine ia tātou ?

Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 40.E aha te aura’a nō tātou te parau « te mau pe’ape’a o teie nei ao » (’īrava 2) ? Tē vai ra ānei te tahi mau pe’ape’a o teie nei ao e ārai nei ia tātou ’ia fāri’i i te parau a te Atua « ma te ’oa’oa » ? Nāhea tātou i te upo’oti’a i ni’a i te reira ?

Nō te tahi atu mau mana’o nō te ha’api’ira’a i te mau tamari’i, hi’o te arata’i o teie hepetoma i roto Mai, pe’e mai—nō te Paraimere.

Hīmene tei mana’ohia : « Aimez chacun », Chants pour les enfants, 39

Hōho’a
ītona nō te mau reo o te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai

Mau reo nō te Fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai

Te ha’aputuputura’a i Ohio

Hōho’a
mau fare i Kirtland

Te ’oire iti nō Kirtland, nā Al Rounds

Hōho’a
Phebe Carter Woodruff

I roto i te feiā mo’a e rave rahi tei putuputu i Ohio i te mau matahiti 1830 ra, tē vai ra ’o Phebe Carter. ’Ua tomo mai ’oia i roto i te ’Ēkālesia i te mau pae ’apato’erau hiti’a o te rā nō te Fenua Marite, e piti ’ahuru ti’ahapa matahiti tōna, ’aita rā tōna nā metua i pe’e iāna. ’Ua pāpa’i ’oia i muri iho nō ni’a i tāna fa’aotira’a e fa’anu’u i Ohio nō te tāhō’ē atu i te feiā mo’a :

« ’Ua fa’ahiahia tō’u mau hoa i tā’u ’ōpuara’a, mai iā’u ato’a nei, e ’ohipa rā teie e pi’i mai ra iā’u. ’Ua ’oto roa tō’u metua vahine nō te mea e fa’aru’e au i te fare, fātata roa e’ita fa’ahou tā’u e nehenehe ; ’e ’āhani ’aita te vārua i roto iā’u, ’ua fa’aea vau i reira. ’Ua nā ’ō mai tō’u metua vahine ē, e mea maita’i a’e nāna ’ia huna iā’u i roto i te repo, i te haerera’a ’o vau ana’e i roto i terā ao aroha ’ore.

« ’Ua māere au i te nā-’ō-ra’a mai ’oia : ‘E [Phebe], e ho’i mai ānei ’oe mai te mea e ’ite ’oe e mea hape te ha’apa’ora’a momoni ?’

« ’Ua pāhono atu vau : ‘’ē māmā ; e ho’i mai au’ … ’Ua tāmarū tā’u pāhonora’a i tōna pe’ape’a ; ’ua ’oto rahi rā māua nō te ta’a-’ē-ra’a. I te taera’a te taime fa’arevara’a, ’ua mana’o vau e’ita e haere iā’u e aroha atu ia rātou ; nō reira ’ua pāpa’i au i tā’u fa’atau aroha ia rātou tāta’itahi, vaiiho atura i ni’a i te ’aira’amā’a, pou vitiviti a’era mai te tahua ni’a o te fare ’e ’ōu’a atu ra i ni’a i te pere’o’o. Mai te reira ïa tō’u fa’aru’era’a i te ’utuāfare iti o tō’u vai-tamari’i-ra’a nō te tā’amu i tō’u orara’a i tō te feiā mo’a a te Atua ».1

I roto i te hō’ē fa’atau aroha, ’ua pāpa’i Phebe ē :

« Tō’u nā metua iti—tē fa’aru’e nei au i te tāpo’i o tō’u fare metua nō te hō’ē tau…’aita vau i ’ite e aha te maoro—e ’ere rā ma te māna’o māuruuru ’ore nō te hāmani maita’i tā’u i fāri’i mai tō’u tamari’ira’a ē tae roa mai i teienei—e au ra ē, tē fa’aue ra te Ra’i e taui te reira i teienei. Vaiiho ana’e i te reira i roto i te rima o te Ra’i ’e e ha’amaita’i ana’e iāna nō te fa’ati’ara’a mai ia tātou ’ia ora ’āmui ’e ’ia ora maoro i roto i teie orara’a au nō tātou, ma te ti’aturi ē, e tupu maita’i te mau mea ato’a ’ia here tātou i te Atua nā ni’a roa atu. E mata na tātou i te ’ite ē, e nehenehe tātou e pure i te hō’ē Atua ’o tē fa’aro’o mai i te mau pure ateate o tāna mau hāmanira’a ato’a ma te hōro’a mai i te mea maita’i roa a’e nō tātou…

« Māmā, tē ti’aturi nei au ē, ’o te hina’aro teie o te Atua nō’u ’ia haere atu vau i te pae to’o’a o te rā ’e ’ua tae mai tō’u mana’o pāpū ē e mea maoro roa te reira. I teienei, tē tārava ra te purūmu i mua… tē ti’aturi nei au ē nā te vārua o te Fatu i rave i te reira, ’ua rava’i ho’i nō te mau mea ato’a. ’Eiaha na e ha’ape’ape’a nō tō tamari’i ; e tāmāhanahana te Fatu iā’u. Tē ti’aturi nei au ē e ha’apa’o mai te Fatu iā’u ma te hōro’a i te mea maita’i roa a’e nō’u… Tē haere nei au nō te mea tē pi’i nei tō’u Fatu—’ua ha’apāpū mai ’oia i tā’u hōpoi’a ».2

Fa’ata’ara’a

  1. I roto Edward W. Tullidge, The Women of Mormondom (1877), 412.

  2. Rata nā Phebe Carter i tōna nā metua, ’aita e tai’o mahana, Vaira’a buka ’ā’amu a te ’Ēkālesia, Roto Miti ; ’ua fa’a’āpihia te pāpa’ira’a reta rahi ’e te tomara’a. ’Ua tomo Phebe i roto i te ’Ēkālesia i te matahiti 1834, ’ua fa’anu’u i Ohio i te matahiti 1835 mai te reira, ’e ’ua fa’aipoipo ’oia ia Wilford Woodruff i te matahiti 1837.

Nene’i