Fuakava Motuʻá 2022
Sune 13–19. 1 Samuela 8–10; 13; 15–18: “He ʻOku ʻa [e ʻEikí] ʻa e Taú”


“Sune 13–19. 1 Samuela 8–10; 13; 15–18: ʻHe ʻOku ʻa [e ʻEikí] ʻa e Taú,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au — maʻa é Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí Fuakava Motu’a 2022 (2021)

“Sune 13–19. 1 Samuela 8–10; 13; 15–18,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí: 2022

ʻĪmisi
talavou ko Tēvitá mo e makataá

Tēvita mo Kolaiate, tā ʻe Steve Nethercott

Sune 13–19

1 Samuela 8–10; 13; 15–18

“He ʻOku ʻa [e ʻEikí] ʻa e Taú”

ʻE lava ke tokoni ʻa e ngaahi fokotuʻu ʻi he lēsoni ko ʻení ke ke ʻiloʻi ai ha niʻihi ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻi he ngaahi vahe ko ʻení. Te ke ‘iloʻi ha ngaahi tefito‘i moʻoni kehe ‘i hoʻo akó.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

Talu mei hono nofoʻi ʻe he ngaahi fa‘ahinga ʻo ‘Isilelí e fonua ‘o e talaʻofá, naʻe hoko e kau Filisitiá ko ha fakamanamana hokohoko ki heʻenau nofo malú. Naʻe tuʻo lahi hono fakahaofi ʻe he ʻEikí ʻi he kuohilí e kau ʻIsilelí mei honau ngaahi filí. Ka ko ‘eni kuo vivili e kaumātuʻa ʻo ʻIsilelí, “Te mau maʻu ha tuʻi … [ke] ʻalu muʻomuʻa ia ʻiate kimautolu, ke fai ʻemau ngaahi taú” (1 Samuela 8:19–20). Na‘e tukulolo e ‘Eikí, pea pani ‘a Saula ko e tuʻi. Ka ʻi he taimi ne pole tau mai ai ʻa e fuʻu saieniti fakailifia ko Kolaiaté ki he kau tau ʻa ʻIsilelí, naʻe hangē pē ʻa Saula ia—ko e toenga ʻo ʻene kau taú—“ʻo manavahē lahi” (1 Samuela 17:11). ʻI he ʻaho ko iá, naʻe ʻikai ko Saula naʻá ne fakahaofi ʻa ʻIsilelí ka ko ha tamasiʻi tauhi sipi loto-fakatōkilalo ko Tēvita hono hingoá, naʻe ʻikai hano teunga tau ka naʻá ne kofu ʻaki e tui ki he ʻEikí ʻoku matuʻakí malú. Naʻe fakamahino ʻe he tau ko ʻení ki ʻIsileli, mo ha taha pē ʻoku ʻi ai haʻane ngaahi feinga tau fakalaumālie, “ʻoku ʻikai fakamoʻui ʻe [he ʻEikí] ʻaki ʻa e heletā mo e tao” “he ʻoku ʻa [e ʻEikí] ʻa e taú” (1 Samuela 17:47).

ʻĪmisi
fakaʻilonga ʻo e ako fakatāutahá

Ngaahi Fakakaukau ki Hono Ako Fakatāutaha ʻo e Folofolá

1 Samuela 8

Ko Sīsū Kalaisi ʻa hoku Tuʻí.

ʻI hoʻo lau ʻa e 1 Samuela 8, fakatokangaʻi e anga ʻo e ongo ʻa e ʻEikí ki he fie maʻu ʻa e kau ʻIsilelí ke fokotuʻu ha tuʻi makehe meiate Ia. Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e fili ki he ʻEikí ke “pule kiate [kimoutolu]”? (1 Samuel 8:7). Mahalo te ke fakakaukau foki ki ha ngaahi founga ʻoku fakataueleʻi ai koe ke ke muimui ki ha ngaahi tōʻonga ʻikai māʻoniʻoni ʻo e māmaní ʻo ʻikai ke muimui ʻi he ʻEikí. Te ke fakahaa‘i fēfē ʻokú ke loto ke hoko ʻa Sīsū Kalaisi ko ho Tuʻi Taʻengatá?

Vakai foki, Fakamaau 8:22–23; Mōsaia 29:1–36; Neil L. Andersen, “Ko Hono Ikunaʻi ʻo e Māmaní,” Liahona, Mē 2017, 58–62.

1 Samuela 9:15–17; 10:1–12; 16:1–13

ʻOku ui ʻe he ʻOtuá ʻa e kakaí ʻi he kikite ke ngāue ʻi Hono puleʻangá.

Naʻe fili ʻe he ʻOtuá ʻa Saula mo Tēvita ke na hoko ko e tuʻi ʻi he kikite mo e fakahā (vakai, 1 Samuela 9:15–17; 10:1–12; 16:1–13). Ko e founga ʻeni ʻokú Ne ui ai e kakai tangata mo fafine ke ngāue ʻi Hono Siasí he ʻahó ni. Ko e hā ‘okú ke ako mei he ngaahi fakamatala ko ʻení kau ki he ʻuhinga ʻo hono “ui ha tangata ʻe he ʻOtuá, ʻi he kikite”? Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:5). Ko e hā ha ngaahi tapuaki ‘oku maʻu mei hono ui mo vahe‘i ʻe he kau tamaio‘eiki ʻa e ʻEikí kuo fakamafaiʻí?

ʻĪmisi
Pani ʻe Samuela ʻa Saulá

Fakatātā ʻo hono pani ʻe Samuela ʻa Saulá, © Lifeway Collection/laiseni mei he goodsalt.com

1 Samuela 13:5–14; 15

“ʻOku lelei ange ʻa e talangofuá ʻi he fai feilaulaú.”

Neongo na‘e lōloa fakatuʻasino ‘a Saula, ka naʻá ne ongo‘i “kei siʻi ʻi ho mata [ʻoʻoná]” ʻi heʻene hoko ko e tuʻí (1 Samuela 15:17). Ka neongo ia, ʻi hono tāpuekina ia ʻi heʻene lavameʻá, naʻe kamata ke ne falala lahi ange kiate ia ʻi he ʻEikí. Ko e hā ha fakamo‘oni ʻokú ke vakai ki ai ‘i he 1 Samuela 13:5–14; 15? Kapau naʻá ke nofo fakataha mo Saula, ko e hā ha meʻa naʻá ke mei tala kiate ia ke tokoniʻi ia ke tuku ʻene “angatuʻú” mo e “paongataʻa”? (1 Samuela 15:23).

Vakai foki, 2 Nīfai 9:28– 29; Hilamani 12:4–5; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 121:39–40; Thomas S. Monson, “Fakakaukau ki he ʻAlunga ʻo Ho Vaʻé,” Liahona, Nōvema 2014, 86–88.

1 Samuela 16:7

“ʻOku ʻafioʻi ʻe [he ʻEikí] ʻa e lotó.”

Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku fakamaauʻi ai ʻe he kakaí ʻa e niʻihi kehé “ʻi he anga ʻoku hā ʻi tuʻá”? ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e sio “ki he lotó,” ʻo hangē ko ia ʻoku fakahoko ʻe he ʻEikí? (1 Samuela 16:7). Fakakaukau ki he founga te ke fakaʻaongaʻi ai e tefitoʻi moʻoni ko ʻení ki he anga hoʻo vakai ki he niʻihi kehé—pea mo koe. Te ne uesia fēfē ho vā mo e anga e fetuʻutaki mo e niʻihi kehé?

1 Samuela 17

Te u lava ʻo ikunaʻi ha faʻahinga faʻingataʻa pē, ʻi he tokoni ʻa e ʻEikí.

ʻI hoʻo lau ʻa e 1 Samuel 1 7, fakalaulauloto ki he ngaahi lea ʻa ha kakai kehekehe ʻi he vahe ko ʻení (vakai ki he lisi ‘i laló). Ko e ha ‘oku fakahaaʻi ‘e heʻenau ngaahi leá ʻo kau kiate kinautolú? ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe he ngaahi lea ʻa Tēvitá ʻene loto-toʻá mo e tui ki he ʻEikí?

Fakalaulauloto ki he ngaahi tau fakatāutaha ‘okú ke fehangahangai mo iá. Ko e hā te ke maʻu mei he 1 Samuela 17 te ne fakamālohia hoʻo tui ‘e lava ke tokoniʻi koe ‘e he ʻEikí?

Vakai foki, Gordon B. Hinckley, “Ikunaʻi ʻo e Kaui Kolaiate ʻi Heʻetau Moʻuí,” Ensign, Mē 1983, 46, 51–52.

ʻĪmisi
fakaʻilonga ʻo e ako fakafāmilí

Ngaahi Fakakaukau ki Hono Ako Fakafāmili ʻo e Folofolá mo e Efiafi ʻi ʻApí

1 Samuela 9:15–21; 16:7.ʻI hono lau ‘a e ngaahi veesi ko ʻení fakataha mo e ngaahi lea ko ‘eni meia ʻEletā Dieter F. Uchtdorf te nau lava ʻo ueʻi fakalaumālie “ha fealēleaʻaki kau ki he ʻuhinga hono fili ʻe he ʻEikí ʻa Saula mo Tēvitá: Kapau te tau vakai kiate kitautolu ʻaki hotau mata fakamatelié, mahalo he ʻikai pē ke tau tala ʻe kitautolu ia ʻoku tau lelei feʻunga. Ka ʻoku ʻafioʻi kitautolu heʻetau Tamai Hēvaní ʻi hotau tuʻunga totonú mo e tuʻunga te tau malavá” (“ʻOku ʻAonga ʻAupito!Liahona, Nōvema 2015, 23). Mahalo ʻe lava ke taufetongi e kau mēmipa ʻo e fāmilí ʻi he talanoa kau ki he ngaahi ʻulungaanga lelei ʻoku nau sio ki ai ʻi he loto ʻo e taha kotoa pē (vakai, 1 Samuela 16:7).

1 Samuela 10:6–12.Ko fē ha taimi kuo tau sio ai ki hono tāpuekina ʻe he ʻOtuá ha taha ʻaki ha mālohi fakalaumālie ke fakahoko ha fatongia pe uiuiʻi ʻo hangē ko ʻEne tāpuekina ʻa Saulá? Ko e hā ha ngaahi aʻusia te tau lava ʻo vahevahe he taimi “ʻoku tuku ʻe he ʻOtuá kiate [kitautolu] ʻa e loto foʻou” pe “naʻe hoko kiate [kitautolu]” ʻa e Laumālie ʻo e ʻOtuá ʻi Heʻene ngāué? (veesi 9–10).

1 Samuela 17:20–54.Mahalo ʻe fiefia ho fāmilí ke lau fakataha ʻa e talanoa ʻo Tēvita mo Kolaiaté (“Tēvita mo Kolaiate” ʻi he Ngaahi Talanoa ‘o e Fuakava Motuʻá )  . ʻE lava ke hoko heni ha fealēleaʻaki kau ki he ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai mo ia ʻe hangē ko ha “Kau Kolaiate” kiate kitautolú. Te ke lava ‘o hiki ha niʻihi ʻo e ngaahi faingataʻa ko ʻení ʻi ha meʻa tolo pe fakatātā ʻo Kolaiate pea mou taufetongi ʻi hono tolo ha meʻa ki ai (hangē ko ha ngaahi foʻi pulu pepa).

Mahalo foki ‘e mahuʻinga ke laukonga ʻo fekauʻaki mo e teunga tau mo e ngaahi meʻa tau ʻa Kolaiaté (vakai, veesi 4–7). Ko e hā na‘e maʻu ‘e Tēvitá? (vakai, veesi 38–40, 45–47). Ko e ha kuo ‘omi ʻe he ‘Eikí ke tokoni ke tau ikunaʻi hotau ngaahi Kolaiaté?

1 Samuel 18:1–4.Naʻe anga fēfē e kaungāmeʻa lelei ʻa Tēvita mo Sonatané? Kuo faitāpuekina fēfē kitautolu ‘e he ngaahi kaungāmeʻa leleí? Ko e hā te tau fai ke hoko ko ha kaungāmeʻa lelei—kau ai e kau mēmipa hotau fāmilí?

Ke maʻu ha ngaahi fakakaukau lahi ange ki hono akoʻi ‘o e fānaú, vakai, lēsoni ʻo e uike ní ʻi he Haʻu, ‘o Muimui ʻIate Au—Ki he Palaimelí.

Hiva ʻoku fokotuʻu atú: “Te u Loto-toʻa,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 85.

Ko Hono Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Toutou fai maʻu pē hoʻo fakamoʻoní. “ʻE lava ke hoko hoʻo fakamoʻoni faingofua mo fakamātoato ki he moʻoni fakalaumālié, ʻo tākiekina mālohi [ho fāmilí]. ʻOku mālohi taha ʻa e fakamoʻoní ʻi he taimi ʻoku fakahangatonu mo ongo ai ki he lotó. ʻOku ʻikai fie maʻu ia ke mālie pe lōloa”(Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí. 11

ʻĪmisi
Tēvita

Fakatātā ʻo Tēvita, tā ʻe Dilleen Marsh

Paaki