Faufaʼa Tahito 2022
5–11 nō Tetepa. Isaia 1–12 : « ’Ua riro mai te Atua ’ei ora nō’u »


« 5–11 nō Tetepa. Isaia 1–12: ‘’Ua riro mai te Atua ’ei ora nō’u’ », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : Faufa’a Tahito 2022 (2021)

« 5–11 nō Tetepa. Isaia 1–12 », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : 2022

Hōho’a
peropheta tahito e pāpa’i nei

The Prophet Isaiah Foretells Christ’s Birth [Tē tohu nei te peropheta Isaia i te fānaura’a o te Mesia], nā Harry Anderson

5–11 nō Tetepa

Isaia 1–12

« ’Ua riro mai te Atua ’ei ora nō’u »

’A ’imi i te arata’ira’a pae vārua ’a tuatāpapa ai ’outou. E māramarama-maita’i-hia a’e te mau parau a Isaia mai te mea ē, ’ua ’ī tātou « i te vārua tohu ra », mai tā Nephi i ha’api’i mai (2 Nephi 25:4).

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Noa atu ē, teie te taime mātāmua ’a tai’o ai ’outou i te buka a Isaia, e nehenehe ’outou e ’ite mai i te mau ’īrava matarohia. Te tumu, nō te mea ïa ē, i roto i te mau peropheta ato’a o te Faufa’a Tahito, ’o Isaia te mea fa’ahiti-pinepine-hia a’e i roto i te tahi atu mau buka pāpa’ira’a mo’a, ’e tae roa atu nā te Fatu iho. E mea pinepine ato’a te mau parau a Isaia i te ’itehia i roto i te mau hīmene ’e te tahi atu mau pehe mo’a. Nō te aha ’o Isaia tei fa’ahiti-pinepine-hia ai ?

Pāpū roa ē, te hō’ē tumu, nō te mea ïa ē, e ’aravihi tō Isaia nō te fa’ahiti i te parau a te Atua ma te parau ora ’e te fa’ahiahia. Terā rā, ’ua hau atu ïa i te reira. ’Ua fa’auru ’o Isaia i te mau peropheta o terā ’e terā u’i nō te mea, te mau parau mau tāna i ha’api’i, ’ua au-roa-hia e tōna iho u’i—te ’āti ’Īserā’ela e ora ra i rōpū i te matahiti 740 ’e 701 hou te Mesia. Tāna ’ohipa ’o te fa’a’ara’ara ïa i tō tātou mata i te ’ohipa fa’aorara’a rahi a te Atua, tei hau roa atu i te rahi o te hō’ē nūna’a ’aore rā, o te hō’ē pu’e tau. Nā roto ia Isaia ’ua ha’api’i mai ’o Nephi ē, e tuha’a noa ā ’oia ’e tōna mau ta’ata nō te nūna’a nō te fafaura’a o te Atua, noa atu ē, ’ua ta’a ’ē rātou i te toe’a o ’Īserā’ela. I roto ia Isaia, ’ua ’itehia i te mau ta’ata pāpa’i nō te Faufa’a ’Āpī te mau parau tohu nō ni’a i te Mesia tei tupu i mua noa iho i tō rātou mata. ’E i roto ia Isaia, ’ua ’itehia ia Iosepha Semita te fa’aurura’a nō te ’ohipa o te mau mahana hope’a nei, te ha’aputuputura’a ia ’Īserā’ela ’e te patura’a ia Ziona. ’Ia tai’o ana’e ’outou ia Isaia, e aha tā ’outou e ’ite mai ?

Nō te mau mea hau atu nō ni’a ia Isaia ’e tāna mau pāpa’ira’a, ’a hi’o « Isaia » i roto i te Arata’i nō te mau pāpa’ira’a mo’a. Nō te mau ha’amāramaramara’a nō ni’a i te ’anotau ’a ora ai ’o Isaia, ’a hi’o 2 Te mau Ari’i 15–20 ’e 2 Paraleipomeno 26–32.

Hōho’a
Learn More image
Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ta’ata hō’ē

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ta’ata hō’ē

Isaia 1–12

Nāhea vau i te māramarama maita’i a’e i te mau ha’api’ira’a a Isaia ?

Nō ni’a i te mau pāpa’ira’a a Isaia, ’ua parau te Fa’aora ē : « ’Ia ’imi māite noa i te reira ; e mea maita’i ho’i te mau parau a Isaia » (’a hi’o 3 Nephi 23:1–3). Terā rā, nō te rahira’a o te ta’ata, e nehenehe e riro ’ei mea fifi ’ia hāro’aro’a. Teie te tahi mau rāve’a nō te tauturu ia ’oe ’ia ’ite i te aura’a rahi a’e i roto i te mau parau a Isaia :

  • ’A feruri i te mau tāpa’o ’e te mau fa’ahōho’ara’a tā Isaia i fa’a’ohipa. ’Ei hi’ora’a, i tō ’oe mana’ora’a e aha tā Isaia i hina’aro e parau ’a pāpa’i ai ’oia nō ni’a i te ’ō vine (’a hi’o i te Isaia 5:1–7), te pape i Siloa (’a hi’o i te Isaia 8:5–10), te tāpa’o (’a hi’o Isaia 5:26), ’e te reva (’a hi’o Isaia 11:10, 12).

  • Nō te mau pene ato’a tā ’oe e tai’o, ’a ui ia ’oe iho ē : « E aha tā’u e ha’api’i mai nei nō ni’a ia Iesu Mesia » ? (’a hi’o 1 Nephi 19:23).

  • ’A ’imi i te mau tumu parau e tano i tō tātou nei ’anotau, mai te orara’a ’e te misiōni a Iesu Mesia, te ha’apurarara’a ’e te ha’aputuputura’a o ’Īserā’ela, te mau mahana hope’a nei, ’e te Mileniuma. E nehenehe ato’a ’oe e hāmani i te mau tāpura ’īrava nō Isaia ’o tē ha’api’i nei i teie mau tumu parau.

  • ’A fa’a’ohipa i te mau tauturu tuatāpapara’a mai te mea tē vai ra, mai te buka fa’atoro parau, te mau upo’o parau o te pene, ’e te AArata’i nō te mau pāpa’ira’a mo’a.

’A hi’o ato’a 2 Nephi 25:1–8.

Isaia 1 ; 3 ;5

« ’Ātīrā na i te rave i te ’ino ».

’Ua fa’aara tāmau noa ’o Isaia i te bāsileia o Iuda nō ni’a i tō rātou huru pae vārua. I muri a’e i tō ’oe tai’ora’a i te Isaia1, 3, ’e te 5, e aha tā ’oe e nehenehe e parau nō te huru pae vārua o te ta’ata ? I tō ’oe mana’ora’a, e aha te mau fa’aarara’a e tano nō tō tātou ’anotau ?

Ta’a ’ē noa atu te mau fa’aarara’a, e nehenehe ato’a ’oe e tāpa’o i te mau poro’i ti’aturira’a ia ’Īserā’ela rave hara (’a hi’o, ’ei hi’ora’a, Isaia 1:16–20, 25–27 ; 3:10). E aha tā ’oe e ha’api’i mai nei nō ni’a i te Fatu i roto i teie mau poro’i ?

Isaia 2 ; 4 ; 11–12

E rave te Atua i te hō’ē ’ohipa rahi i te mau mahana hope’a nei.

E rave rahi pāpa’ira’a a Isaia e mau parau tohu aura’a ta’a ’ē ïa nō tō tātou ’anotau. E aha te mau fa’ata’ara’a a Isaia nō ni’a i te mau mahana hope’a nei i roto i te mau pene 2 ; 4 ; 11–12 ’o tē fa’auru ta’a ’ē nei ia ’oe ?(Tē horo’a nei Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 113:1–6 i te mau mana’o maita’i nō ni’a i te Isaia11.) E aha tā ’oe e ha’api’i mai nei nō ni’a i te ha’aputuputura’a o ’Īserā’ela ’e te fa’aorara’a o Ziona ? E aha tē fa’auruhia ra ia ’oe ’ia rave i muri a’e i tō ’oe tai’ora’a i teie mau pene ?

’A hi’o ato’a Isaia 5:26 ; 10:20.

Isaia 6

’Ua pi’ihia te mau peropheta e te Atua.

I roto i te pene 6, ’ua fa’ati’a mai ’o Isaia i tōna pi’ira’a ’ia riro ’ei peropheta. ’A tai’o ai ’oe i teie pene, e aha tē ha’aputapū ra ia ’oe nō ni’a i te mea tā Isaia i ’ite ? Nāhea teie pene i te fa’auru i te huru ferurira’a nō ni’a i te Fatu, tōna mau peropheta, ’e te ’ohipa i pi’ihia ia rātou ’ia rave ?

Hōho’a
e vahine e tāpe’a ra i te ’aiū

« ’Ua fānau mai ho’i te hō’ē tama nā tātou, ’ua horo’ahia mai te hō’ē tamaiti nā tātou » (Isaia 9:6).

Isaia 7–9

ʼUa tohu ’o Isaia nō Iesu Mesia.

I te ’ōmuara’a ’o te tau tāvinira’a a Isaia, ’ua ha’amau te bāsileia o ’Īserā’ela (tei parau-ato’a-hia Epheraima) i te hō’ē fa’aaura’a ’e ’o Arama nō te pāruru iāna iho i mua ia Asura. ’Ua hina’aro ’o ’Īserā’ela ’e ’o Arama ’ia fa’ahepo ia Ahaza, te ari’i o Iuda ’ia ’āmui mai i roto i tā rāua fa’aaura’a. Terā rā, ’ua tohu ’o Isaia ē, e’ita te reira fa’aaura’a e manuia ’e ’ua parau ’oia ia Ahaza ’ia ti’aturi i te Fatu (’a hi’o Isaia 7–9 ’e te Isaia 7:7–9 ; 8:12–13) iho ā rā.

I tō Isaia paraparaura’a ia Ahaza, ’ua fa’a’ite ’oia e rave rahi mau parau tohu ’ite-maita’i-hia, mai terā e ’itehia i roto i te Isaia 7:14 ; te 8:13–14 ; te 9:2, 6–7. Noa atu ē, e ’ere i te mea pāpū roa ē, e aha te aura’a nō teie mau parau tohu i te ’anotau o Ahaza, e mea pāpū maita’i ē, nō ni’a ia Iesu Mesia te reira (’a hi’o ato’a Mataio 1:21–23 ; 4:16 ; 21:44 ; Luka 1:31–33). E aha tā ’oe e ha’api’i nei nō ni’a i te Fa’aora i roto i teie mau ’īrava ?

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ’utuāfare

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ’utuāfare ’e te pō ’utuāfare

Isaia 1:16–18.Nō te tauturu i te mau melo o te ’utuāfare ’ia māramarama i teie mau ’īrava, e nehenehe ’outou e tai’o i te tuha’a « Tē mana’o nei vetahi o tātou ē, e’ita roa atu e nava’i tō rātou fāito maita’i » nō roto mai i te a’ora’a a te tuahine Sharon Eubank « Te Mesia : Te māramarama e ’ana’ana i roto i te pōiri » (Ensign ’e ’aore rā Liahona, Mē 2019, 75). ’Aore rā e nehenehe ’outou e fa’a’ite e nāhea e nehenehe ai e tātara i te tāfetafeta i ni’a i te ’ahu. E aha te ta’a-’ē-ra’a i roto i te parau poro’i a te Fatu i roto i teie mau ’īrava ’e te poro’i tā Sātane e hina’aro nei ’ia ti’aturi tātou ?

Isaia 2:1–5.E nehenehe te mau melo o te ’utuāfare e mā’iti i te hō’ē o teie mau ’īrava ’e ’ia pāpa’i hōho’a i te mea e fa’a’itehia ra. E aha tā te hiero e ha’api’i mai nei ia tātou nō ni’a i te mau haere’a o te Fatu ? E mea nāhea tātou i te ha’amaita’ihia mai te mea « e nā te parau māramarama a Iehova tātou i te haere » ? (Isaia 2:5).

Isaia 4:5–6.E aha tā te Fatu e fafau mai nei ia tātou i roto i teie mau ’īrava ? E aha te aura’a o teie mau parau fafau ? E mea nāhea ’oia i te fa’atupura’a i te reira ? (’A hi’o ato’a Exodo 13:21–22.)

Isaia 7:14 ; 9:1–7.Ma te fa’a’ohipa i te mau pāpa’ira’a hōho’a ’aore rā, te mau hōho’a nō roto mai i te ve’a a te ’Ēkālesia, e nehenehe ’outou e hāmani i te hō’ē hōho’a pia ’e fa’a’ite ra i te tahi o te mau mea tā tātou e ha’api’i mai nei nō ni’a ia Iesu Mesia i roto i teie mau ’īrava.

Nō te tahi atu mau mana’o nō te ha’api’ira’a i te mau tamari’i, hi’o i te arata’i ha’api’ira’a o teie hepetoma i roto Mai, pe’e mai—nō te Paraimere.

Hīmene tei mana’ohia : « E te mau nuna’a ē », Te mau hīmene, N°4.

Ha’amaita’i i te tuatāpapara’a a te ta’ata hō’ē

Ani i te Fatu i te tauturu. Nō te māramarama i te mau pāpa’ira’a mo’a, tītauhia te heheura’a nō tātou iho. ’Ua parau fafau te Fatu ē : « E ani, e hōro’ahia mai tā ’outou, e ’imi, e ’itea ïa ia ’outou ; e pātōtō atu, e ’īritihia mai te ’ōpani ia ’outou. » (Mataio 7:7).

Hōho’a
Hiero nō Idaho Falls (Idaho) i roto i te vero

’Ua ha’api’i mai ’o Isaia ē, e riro te sēkene ’ei « pūhapa » ’e « ’ei tāpo’i, ’ei fa’arurura’a, i te vero ua rahi » (Isaia 4:6).Hiero nō Idaho Falls (Idaho)

Nene’i