Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
23–29 Nōvema. ʻEta 12–15: “ʻOku Fakahoko ʻa e Meʻa Kotoa Pē ʻi he Tuí”


“23–29 Nōvema. ʻEta 12–15: ‘ʻOku Fakahoko ʻa e Meʻa Kotoa Pē ʻi he Tuí,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Tohi ʻa Molomoná 2020 (2020)

“23–29 Nōvema. ʻEta 12–15,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2020

ʻĪmisi
Hū ʻa ʻEta ki ha ʻana

Ko e Toi ʻa ʻEta ʻi ha Avaʻi Maka, tā ʻe Gary Ernest Smith

23–29 Nōvema

ʻEta 12–15

“ʻOku Fakahoko ʻa e Meʻa Kotoa Pē ʻi he Tuí”

ʻI hoʻo lau ʻa e ʻEta 12–15, fakakaukau ki he fānau ʻokú ke akoʻí. ʻE ala tokoniʻi ʻe he ngaahi fakakaukau ʻekitivitī ʻi he fokotuʻutuʻu ko ʻení, ke maʻu ha ngaahi fakakaukau kehe ʻe tokoni ke feau e ngaahi fie maʻu ʻa e fānau ʻi hoʻo kalasí.

Lekooti ʻa e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga vahevahé

Fakaafeʻi Ke Vahevahe

Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi talanoa ʻi he folofolá kau ki ha kakai naʻa nau maʻu ha tui lahi. ʻOku maʻu ha ngaahi sīpinga ʻe niʻihi ʻi he ʻEta 12:11–22.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

ʻEta 12:6–22

Ko e tuí ʻa e falala ki he meʻa ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo mamata ki aí.

Naʻe vahevahe ʻe Molonai ha ngaahi sīpinga ʻo e niʻihi ʻo ha kakai naʻa nau lavaʻi ha ngaahi meʻa lahi koeʻuhi ko ʻenau tuí. Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi sīpinga ko ʻení ke akoʻi ki he fānaú ko e hā ʻa e tui.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ki he fānaú “Ko e tuí ko e ngaahi meʻa ia ʻoku ʻamanaki ki ai kae ʻikai mamata ki ai” mei he ʻEta 12:6, pea kole ange ke nau toe lau mo koe ʻa e kupuʻi lea ko ʻení. Talanoa ki he fānaú kau ki he ngaahi meʻa ʻokú ke tui ki ai neongo ʻoku ʻikai ke ke lava ʻo sio ki ai, pea tokoniʻi kinautolu ke nau fakakaukau ki ha ngaahi toe sīpinga kehe. ʻE lava ke tokoni ʻa e foʻi hiva “Ko e Tuí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 50–51), pe ko ha toe hiva kehe kau ki he tuí.

  • Fakaʻaliʻali ange ha ngaahi fakatātā ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e ngaahi sīpinga ʻo e tuí ʻi he ʻEta 12:13–15, 20–21 (vakai ki he Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 7885, mo e peesi ʻekitvitī ki he uike ní). Tuku ki he fānaú ke nau talaatu ʻa e meʻa ʻoku nau mamata ki ai ʻi he ngaahi fakatātaá mo e meʻa ʻoku nau ʻilo kau ki he ngaahi talanoá. Talanoa mo e fānaú kau ki hono fakahaaʻi ʻe he niʻihi fakafoʻituitui ko ʻení ʻa e tuí mo e meʻa naʻe hoko koeʻuhi ko ʻenau tuí.

  • Vaʻinga ʻi ha kiʻi vaʻinga mateʻi e talí mo e fānaú. ʻOange kiate kinautolu ha fanga kiʻi fakaʻilonga tokoni kau ki he kakai angatonu ʻoku fakamatalaʻi ʻi he ʻEta 12:13–15, 19–20 kae ʻoua kuo lava ʻe he fānaú ʻo mateʻi ko hai kinautolu. Tuku leva ki he fānaú ke nau toe vaʻinga ʻi he kiʻi foʻi vaʻingá ʻaki ʻenau taufetongi hono ʻoatu ha fanga kiʻi fakaʻilonga tokoni kau ki he kakai tatau pē (pe ko ha toe niʻihi angatonu kehe) lolotonga e mateʻi ʻe he toenga ʻo e kalasí ʻa e talí. Vahevahe ʻa e meʻa ʻokú ke manumanumelieʻia ai kau ki he tui ʻa e kakaí ni?

ʻEta 12:23–27

ʻE lava ke tokoniʻi au ʻe Sīsū Kalaisi ke u mālohi.

ʻOku fehangahangai ʻa e fānaú he taimi ʻe niʻihi mo ha ngaahi tūkunga ʻa ia ʻoku nau ongoʻi vaivai ai, hangē ko ia ne hoko kia Molonaí. Tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi e meʻa naʻe ako ʻe Molonaí—ʻe lava ʻe he Fakamoʻuí ʻo “liliu ʻa e ngaahi meʻa vaivaí ko e mālohi” ( ʻEta 12:27).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ki he fānaú ha ngāue ʻe lava fie maʻu ki ai ha ivi lahi fakatuʻasino ki hono fakahokó. Fakaafeʻi kinautolu ke nau vahevahe ha ngaahi sīpinga ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke nau mālohi feʻunga ke fai he taimi ní. Te tau lava fēfē ʻo hoko ʻo mālohi feʻunga ke fakahoko ʻa e ngaahi ngāue ko ʻení? Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻi ai foki haʻatau ngāue fakalaumālie ke fakahoko, ka ʻoku tau ongoʻi vaivai fakalaumālie he taimi ʻe niʻihi. Ko e ongoʻi peheni naʻe maʻu ʻe Molonai fekauʻaki mo ʻene ngaahi tohi ʻi he ʻū lauʻi peletí. Lau ki he fānaú ʻa e ʻEta 12:27. Ko e hā e meʻa naʻe talaʻofa ange ʻe he ʻEikí kiate kinautolu ʻoku nau ongoʻi vaivaí?

  • Vahevahe ha aʻusia ʻa ia naʻe tokoniʻi ai koe ʻe he Fakamoʻuí pe fai atu ʻe ha taha ʻokú ke ʻiloʻi, ha meʻa naʻe faingataʻa. Fakamoʻoni ki he fānaú kapau te nau fekumi ki he tokoni ʻa Sīsuú, té Ne tokoniʻi kinautolu ke nau mālohi neongo e taimi ʻoku nau ongoʻi vaivai aí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

ʻEta 12:5–6

Ko e tuí ʻa e falala ki he meʻa ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo mamata ki aí.

ʻOku langa ʻe he fānau ʻokú ke akoʻí ʻa e makatuʻunga ʻo ʻenau ngaahi fakamoʻoní. ʻE lava ʻe he akonaki ʻa Molonai fekauʻaki mo e tuí, ʻa ia ʻoku maʻu ʻi he ʻEta 12:6, ʻo tokoniʻi kinautolu.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ange naʻe feinga ʻa e palōfita ko ʻEtá ke akoʻi e kakai Sēletí ha “ngaahi fuʻu meʻa maʻongoʻonga mo fakaofo,” ka naʻe ʻikai ke nau tui ki he meʻa naʻá ne lea ʻakí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lau ʻa e ʻEta 12:5 ke kumi e ʻuhinga naʻe ʻikai ai ke nau tuí. Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻoku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke tau tui ki ai neongo ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo sio ki he ngaahi meʻa ko iá? Lau fakataha ʻa e ʻEta 12:6. Ko e hā e meʻa naʻe akoʻi ʻe Molonai ki he kakai naʻe ʻikai ke nau tui ki he ngaahi moʻoni fakalaumālié koeʻuhi ko e ʻikai ke nau lava ʻo sio ki aí?

  • Fakaʻaliʻali ki ha taha ʻo e fānaú ha fakatātā taʻe lava ke sio ki ai e toenga ʻo e fānaú, pea kole ki he tokotaha ko iá ke ne fakamatalaʻi ʻa e fakatātaá ki he toenga ʻo e kalasí. Kapau ʻoku kei toe ʻa e taimí, tuku ke taufetongi e toenga ʻo e fānaú ʻi hono fai e meʻa tatau ki ha ngaahi fakatātā kehekehe. Fakaafeʻi leva kinautolu ke nau lau ʻa e ʻEta 12:6 mo kumi ʻa e kupuʻi lea ko ʻení: “Ko e tuí ko e ngaahi meʻa ia ʻoku ʻamanaki ki ai kae ʻikai mamata ki aí.” ʻOku tau fakahaaʻi fēfē ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí neongo e ʻikai ke tau lava ʻo mamata kiate Iá?

  • Kole ki he fānaú ke nau lau ʻa e kupuʻi lea ko ʻeni ʻi he ʻEta 12:6: “ʻOku ʻikai te mou maʻu ha fakamoʻoni kae ʻoua kuo hili hono ʻahiʻahiʻi ʻo hoʻomou tuí.” Tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu, ko e taimi ʻoku tau talangofua ai ki ha fekau, te tau lava ai ʻo ʻiloʻi ʻoku moʻoni. Kole ange ke nau fakakaukau ki ha ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke tau maʻu ha fakamoʻoni ki aí, hangē ko e totongi vahehongofulú, tauhi e ʻaho Sāpaté ke māʻoniʻoní, pe moʻui ʻaki ʻa e Lea ʻo e Potó. Hikiʻi leva ʻi he palakipoé ʻa e Koeʻuhi ke maʻu ha fakamoʻoni ki he , kuo pau ke u . Vahevahe ki he founga kuó ke fakaʻaongaʻi ai hoʻo tuí ke lava ʻo maʻu ha fakamoʻoni ki he ngaahi meʻá ni mo ha ngaahi moʻoni kehe ʻo e ongoongoleleí.

ʻEta 12:4, 32

ʻOku hangē ʻa e ʻamanaki leleí ko ha taula ki hoku laumālié.

Tokoniʻi e fānau ʻokú ke akoʻí ke mahino te tau lava ʻo “ʻamanaki fakapapau ki ha maama ʻoku lelei ange” koeʻuhi ko ʻetau tui kia Kalaisí ( ʻEta 12:4).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Vahevahe mo e fānaú ʻa e ʻuhinga ʻo e ʻamanaki lelei ʻoku maʻu ʻi he “ ʻAmanaki Leleí” (Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, scriptures.ChurchofJesusChrist.org). Fakatatau ki he fakaʻuhinga ko ʻení mo e ʻEta 12:4, 32, ko e hā e meʻa ʻoku totonu ke tau ʻamanaki lelei ki aí? (vakai foki ki he Molonai 7:40–42). Tokoniʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi lea kehe ki he ʻamanaki leleí, fakataha mo ha ngaahi lea ʻoku fehangahangai hono ʻuhingá mo e ʻamanaki leleí. Vahevahe mo kinautolu ha niʻihi ʻo e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻokú ne ʻoatu kiate koe ʻa e ʻamanaki leleí, pea fakaafeʻi kinautolu ke nau fai e meʻa tatau.

  • Fakaʻaliʻali (pe tā ʻi he palakipoé) ha fakatātā ʻo ha vaka mo ha taula. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku fie maʻu ai ke ʻi ai ha taula ʻi he ngaahi vaká? Ko e hā e meʻa ʻe hoko ki ha vaka ʻoku ʻikai ai ha taula aí? Lau fakataha ʻa e ʻEta 12:4, pea fehuʻi ki he fānaú pe ʻoku tatau fēfē nai ʻa e ʻamanaki leleí mo ha taula. Fakaafeʻi e fānaú ke nau tā haʻanau ngaahi fakatātā ʻo ha vaka mo ha taula ke nau lava ʻo akoʻi ʻaki honau ngaahi fāmilí fekauʻaki mo e ʻamanaki leleí.

ʻEta 12:23–29

ʻE lava ke tokoniʻi au ʻe Sīsū Kalaisi ke u mālohi.

ʻI he fakaʻau ke matuʻotuʻa ange ʻa e fānaú, ʻoku nau ʻilo lahi ange ki honau ngaahi vaivaí. Fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi veesi ko ʻení ke akoʻi kiate kinautolu e founga ʻe lava ai ʻe he Fakamoʻuí ʻo ngaohi e ngaahi “vaivaí ko e mālohi” ( ʻEta 12:27).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau lau ʻa e ʻEta 12:23–25 ke ʻiloʻi ko e hā e ʻuhinga naʻe loto hohaʻa ai ʻa Molonaí. Fehuʻi ange pe kuo nau maʻu nai ha ngaahi ongo tatau ʻi heʻenau moʻuí. Fakaafeʻi leva kinautolu ke nau lau ʻa e veesi 26–27 ke nau ʻiloʻi naʻe anga fēfē hono poupouʻi ʻe he ʻEikí ʻa Molonaí. Ko e hā ʻoku fie maʻu ke tau fai kae lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he ʻEikí ke tau mālohi ʻi he taimi ʻoku tau ongoʻi vaivai aí? Vahevahe ha aʻusia kau ki ha taimi naʻe tokoniʻi ai koe ʻe he Fakamoʻuí ke ke mālohi feʻunga ke fai ha meʻa naʻe faingataʻa.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻo ha meʻa ʻoku vaivai pea mo ha meʻa ʻoku mālohi. Fakaafeʻi leva kinautolu ke nau tānaki atu ki heʻenau ngaahi fakatātaá ha niʻihi ʻo e ngaahi lea mo e ngaahi kupuʻi lea mei he ʻEta 12:23–29 ʻokú ne akoʻi kinautolu fekauʻaki mo e founga ʻoku tokoniʻi ai kitautolu ʻe he Fakamoʻuí ke liliu hotau ngaahi vaivaí ko e mālohi. Poupouʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha vaivai ʻoku nau maʻu pea fekumi ki he tokoni ʻa e Fakamoʻuí ke nau hoko ʻo mālohi.

ʻĪmisi
fakaʻilonga ako

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau hiki hifo ha moʻoni ʻoku nau loto ke nau maʻu ha fakamoʻoni kau ki ai. Tokoniʻi kinautolu ke fokotuʻu ha taumuʻa ke ngāueʻaki e tuí ke nau lava ʻo maʻu ha fakamoʻoni ki he moʻoni ko iá.

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

Feinga ke mahino kiate koe ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí. “Fekumi ki ha ngaahi founga ke mahino e puipuituʻá, ngaahi manakó, ngaahi talēnití mo e ngaahi fie maʻu ʻa e [fānau] ʻokú ke akoʻí. Fai ha ngaahi fehuʻi, fakafanongo lelei, pea fakatokangaʻi lelei e meʻa ʻoku lea ʻaki ʻe he kau akó ʻi ha ngaahi tūkunga kehekehe. … Kole ki heʻenau mātuʻá ki ha ngaahi fakakaukau. Kae meʻatēpuú, lotua ke maʻu e mahino ko ia ko e Laumālié pē te Ne lava foaki atú” (Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí,7).

Paaki