Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 2021
8–14 Fēpueli. Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 12–13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–75: “Kiate Kimoua ʻa Hoku Ongo Kaungā-Tamaioʻeiki”


“8–14 Fēpueli. Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 12–13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–75: Kiate Kimoua ʻa Hoku Ongo Kaungā-Tamaioʻeiki,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 2021 (2020)

“8–14 Fēpueli. Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 12–13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–75,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2021

ʻĪmisi
Vaitafe Sesikuehaná

8–14 Fēpueli

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 12–13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–75

“Kiate Kimoua ʻa Hoku Ongo Kaungā-Tamaioʻeiki”

ʻOku haʻu e fānau ʻokú ke akoʻí mei ha ngaahi tūkunga mo ha ngaahi fie maʻu kehekehe. ʻI hoʻo teuteú, fakakaukau ki he founga te ke lava ʻo tokoniʻi lelei taha ai kinautolu ke nau ʻiloʻi e ngaahi moʻoni ʻoku akoʻi ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 12–13 mo e Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–75.

Lekooti Hoʻo Ngaahi Ongó

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ki ha ngaahi taimi ne nau mamata ai ki ha taha ʻoku papitaiso pe maʻu ha tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. Naʻe maʻu fēfē nai ʻe Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautele ʻa e lakanga fakataulaʻeikí?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13

Naʻe fakafoki mai ʻe Sione Papitaiso ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.

ʻI he ʻaho 15 Mē, 1829, naʻe hā ʻa Sione Papitaiso kia Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautele ʻo foaki kiate kinaua ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. ʻE faitāpuekina fēfē nai ʻe he ako kau ki he meʻá ni ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Talanoa ki he fānaú kau ki he founga naʻe fakafoki mai ai ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:68–70; vakai foki, “Vahe 6: Ko Hono Foaki ʻa e Lakanga Fakataulaʻeikí kia Siosefa mo ʻŌlivá,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá, 26–27). Pe fakaafeʻi ha tangata ʻi he uōtí ke haʻu ki he kalasí ʻo fai e talanoá ʻo pehē pē ko Sione Papitaiso ia ʻokú ne lau ki he fānaú ʻa e meʻa ne lea ʻaki ʻe Sione kia Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautelé.

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo hono papitaiso ʻe Sione Papitaiso ʻa e Fakamoʻuí mo hono fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné (Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, 35, 93; vakai foki ki he fakatātā ʻi he fokotuʻutuʻu ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo e meʻa ʻoku hoko ʻi he fakatātaá (vakai, Mātiu 3:13–17; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:68–70).

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau ako ha foʻi hiva fekauʻaki mo e lakanga fakataulaʻeikí, hangē ko e “Mafai Kuo Toe ʻOmí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 60). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau laka takai ʻi he lokí lolotonga ʻenau hivá, ʻo taufetongi ʻi hono puke ʻa e fakatātā mei he fokotuʻutuʻu fakanounou ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí.

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13

Ko e lakanga fakataulaʻeikí ko e mālohi ia ʻo e ʻOtuá.

Ko e ngaahi lēsoni fekauʻaki mo hono fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné ko ha ngaahi taimi lelei ia ke tokoniʻi ai e fānaú ke mahino lelei ange ʻa e lakanga fakataulaʻeikí mo e founga te ne ala tāpuekina ai kinautolú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOmi ha ʻū meʻa ki he kalasí, kau ai ha kī. Fakaʻaliʻali ʻa e ʻū meʻá, pea kole ki he fānaú ke nau fakafanongo lolotonga hoʻo lau ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13 pea kumi e meʻa ʻoku fakamatala ki ai ʻi he folofolá. Ko e hā te tau lava ʻo fakaʻaongaʻi ki ai ʻa e kií? Fakaʻaliʻali ha ʻū fakatātā ʻo e ngaahi meʻa te tau lava ʻo fai koeʻuhí ko hono fakafoki mai ʻo e Lakanga Fakataulaʻeikí (vakai ki he peesi ʻekitivitī ki he uike ní; vakai foki, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, 103–4, 107–8). Fakamatala ki he fānaú ʻa e founga kuo faitāpuekina ai ʻe he lakanga fakataulaʻeikí hoʻo moʻuí.

  • Ke tokoniʻi e fānaú ke nau ako ʻa e kupuʻi lea Ko e lakanga fakataulaʻeikí ko e mālohi ia ʻo e ʻOtuá, kole ange ke nau pasi ʻi he taimi te nau puʻaki ai ʻa e foʻi silapa takitaha. Fakaʻaliʻali ha meʻa ʻoku fie maʻu ki ai ha maka (battery) kae toki ngāue, pea akoʻi ange, ʻoku ʻomi ʻe he lakanga fakataulaʻeikí ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá ki heʻetau moʻuí, ʻo hangē ko hono ʻomi ʻe he maká ʻa e mālohi ki he meʻa ko iá. Vahevahe hoʻo fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki kuó ke maʻu koeʻuhí ko e lakanga fakataulaʻeikí.

Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–75

ʻE lava ke papitaiso au.

Naʻe lau ʻe Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautele fekauʻaki mo e papitaisó ʻi he Tohi ʻa Molomoná pea naʻá na fie ʻilo lahi ange. Te ke lava ʻo tokoniʻi ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí ke nau loto-vēkeveke ki hono papitaiso kinautolú pea nau ako lahi ange fekauʻaki mo e ouau toputapu ko ʻení.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Huluʻi e vitiō “Restoration of the Aaronic Priesthood” (ChurchofJesusChrist.org). Taʻofi fakataimi e vitioó ke ʻeke ha ngaahi fehuʻi ki he fānaú hangē ko e “Ko e hā e ʻuhinga naʻe ʻalu ai ʻa Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautele ki he vaotaá?” mo e “ʻOku mou pehē ko e hā e ongo ne maʻu ʻe Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautele hili hono papitaiso kinauá?” Kole ange ke nau vahevahe ʻa e ongo ʻoku nau pehē te nau maʻu ʻi he taimi ʻe papitaiso ai kinautolú.

  • Talanoa ange ki he fānaú fekauʻaki mo hono papitaiso ʻo Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautelé (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:68–74; vakai foki, “Vahe 6: Ko Hono Foaki ʻa e Lakanga Fakataulaʻeikí kia Siosefa mo ʻŌlivá,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá, 26–28). Fakamamafaʻi ange ʻa e fiefia naʻe ongoʻi ʻe Siosefa mo ʻŌlivá, pea talanoa ki he fānaú kau ki hono papitaiso koé. Fakaafeʻi kinautolu ke nau tā ha fakatātā ʻo hono papitaiso kinautolu ʻi ha ʻahó.

    ʻĪmisi
    ko e tamasiʻi ʻoku papitaiso

    ʻE lava ke u papitaiso koeʻuhí kuo fakafoki mai ʻa e lakanga fakataulaʻeikí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–72

Naʻe fakafoki mai ʻe Sione Papitaiso ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.

ʻE lava ke tokoni ʻa e talanoa ki hono fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné ke mahino ki he fānau ʻokú ke akoʻí ʻa e ngaahi moʻoni fekauʻaki mo e lakanga fakataulaʻeikí mo hono fakanofó.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha ʻa e Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–72, pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tā ha ʻū fakatātā ʻo e ngaahi meʻa ʻoku fakamatalaʻi ʻi he ngaahi veesi ko ʻení. Tuku leva ki he fānaú ke nau fai ʻa e talanoá ʻo ngāue ʻaki ʻenau ʻū fakatātaá. Fakaafeʻi ha taha ke ne vahevahe ha aʻusia ʻi he taimi naʻá ne mamata ai ki hono fakanofo ʻo ha taha ki he lakanga fakataulaʻeikí. Naʻe tatau fēfē nai ia mo e founga naʻe fakanofo ʻaki ʻa Siosefa mo ʻŌlivá ʻo hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻi he Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–72?

  • ʻOange ki he fānaú ha ngaahi miniti siʻi ke nau hiki ai e meʻa kotoa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo Sione Papitaisó, pea tuku ke nau vahevahe e meʻa ne nau tohí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tautau toko ua ʻo lau ha taha ʻo e ngaahi potufolofola ko ʻení pea tānaki atu ki heʻenau lisí: Mātiu 3:13–17; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:66–72.

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13

ʻOku ou maʻu ha ngaahi tāpuaki ʻo fakafou mai ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.

ʻOku tau maʻu ha ngaahi tāpuaki lahi ʻo fakafou ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. Ko e hā te ke lava ʻo fai ke tokoni ke mahino ki he fānau ʻokú ke akoʻí ʻoku malava ke maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ko ʻení koeʻuhi ko hono fakafoki mai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Faʻo ha ʻū fakatātā ʻo e papitaisó mo e sākalamēnití ʻi ha faʻoʻangameʻa ʻoku fie maʻu ki ai ha foʻi kī ke fakaava ʻaki. Aleaʻi e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ʻa e ʻū kií, pea tuku ki he fānaú ke nau fakaʻaongaʻi ʻa e kií ke fakaava ʻaki ʻa e faʻoʻangameʻá. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lau ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13 pea fekumi ki ha ngaahi foʻi lea pe ngaahi kupuʻi lea ʻoku nau akoʻi mai e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.

  • Huluʻi e vitiō “Blessings of the Priesthood” (ChurchofJesusChrist.org), pea kole ki he fānaú ke nau fakamahinoʻi mai ʻa e ngaahi founga ne tāpuekina ai e kakai ʻi he vitioó koeʻuhí ko e lakanga fakataulaʻeikí.

Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:73–74

ʻE lava ke tokoni mai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke mahino kiate au ʻa e folofolá.

Hili hono papitaiso ʻo Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautelé, naʻe tokoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke mahino lelei ange kiate kinaua ʻa e folofolá. ʻE ala fakalotolahi ʻeni ki he fānau ʻoku nau faingataʻaʻia ke maʻu ha mahino ki he folofolá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOmi ha pāsolo faingofua ki he kalasí, pea fakaafeʻi e fānaú ke nau fokotuʻutuʻu ia. ʻI heʻenau fai iá, fehuʻi ange pe ʻoku tatau fēfē nai ʻa hono lau ʻo e folofolá mo hono fokotuʻutuʻu ha pāsoló. Lau fakataha ʻa e Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:73–74, pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe e meʻa naʻe tokoni ke mahino kia Siosefa mo ʻŌliva ʻa e folofolá. Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau fekumi ai ki he tokoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he taimi ʻoku tau ako ai e folofolá?

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau ngaohi ha kiʻi fakaʻilonga tohi ʻe lava ʻo fakahū ʻi he folofolá ke fakamanatu ange ke nau fekumi ki he tokoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he taimi ʻoku nau laukonga aí. Mahalo naʻa nau lava ke maʻu ha kupuʻi lea fakalaumālie ʻi he Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:74 ʻa ia te nau lava ʻo tohi ʻi heʻenau meʻa fakaʻilonga tohí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Kapau ʻoku siʻisiʻi e taimi ke fakakakato ai ʻe he fānaú ʻa e peesi ʻekitivitií ʻi he kalasí, fakakaukau ke ʻave ha ʻū tatau ke nau ō mo ia ki ʻapi ke nau ngāue ki ai mo honau ngaahi fāmilí.

Fakatupulaki ʻo ʻEtau Founga Akoʻí

Anga fakafaingofua pea fakafanongo ki he Laumālié. ʻOua te ke pehē kuo pau ke ke ngāue ʻaki ʻa e ngaahi fakakaukau ʻi he fokotuʻutuʻ fakanounou ko ʻení. ʻOkú ke ʻiloʻi e fānau ʻokú ke akoʻí; kole ki he Tamai Hēvaní ke tataki koe ki he founga lelei taha ke ke tokoniʻi ai kinautolu ke nau ako e tokāteline ʻo e ongoongoleleí mo langaki ʻenau tuí.

Paaki